Uusi suomalainen tutkimus kertoo, että sairaalahoidot sydäninfarktin takia 2000-luvun alussa olivat odotettua harvinaisempia normaaliaikaan palaamisen jälkeisenä päivänä. Tällöin aamu sarastaa varhemmin.
Aiemmin tiedossa on ollut se, että veren hyytyminen on huipussaan aamun tunteina. Äkkiherätys lisää tällöin sydämen rasitusta, mikä voi osin selittää sydäntapahtumien kertymistä aamupäivälle. Silmien kautta tuleva valo voi kuitenkin herättäessä suojata sydäntä.
Tuore sveitsiläinen tutkimus nimittäin kertoi, että sarastusvalo pehmensi herätyksen sydäntä rasittavaa vaikutusta terveillä mutta univelkaisilla nuorilla miehillä talviaamuun heräämisen aikana. Esimerkiksi sydämen syketaso heräämisen aikana suureni vähemmän sarastusvalossa kuin herätyskäskyn seurauksena.
Aamun valo hellii sydäntä
Nämä kaksi tutkimusta kertovat, että aamun valo hellii sydäntä. Ihmisen sisäisen kellon toiminnan kannalta tärkeät aikamerkit ovat valoisat aamut, hämärtyvät illat ja pimeät yöt. Kun sisäinen kellomme pysyy näin paremmin sopusoinnussa ulkoisen kellomme kanssa, elimistön vuorokausirytmit ja uni-valverytmi säännöllistyvät, yöunen laatu paranee ja mieliala kohenee.
Uuden tiedon valossa valoisat aamut antavat suojaa siis myös sydämelle ja verisuonille.
Se, mihin kellonaikaan ulkona on valoisaa, on sopimus. Niin aikavyöhykkeet kuin kesäaikaa noudattavat valtiot ovat maapallolla kuin tilkkutäkki. Poikkeamia meridiaaneista on runsaasti, sillä aikavyöhykkeitä on levitetty tai kavennettu seuraamaan valtioiden rajalinjoja. Poikkeamia kokonaisista tunneista on useita, ja näissä poimuissa aikavyöhyke eroaa viereisestä aikavyöhykkeestä joko 15 minuutilla tai 30 minuutilla.
Maantieteellisesti isoista maista yksikään ei käytä kesäaikaa lainkaan tai ei käytä sitä kaikissa osavaltioissaan. Maailman maiden enemmistö ei ole käyttänyt kesäaikaa koskaan tai on luopunut sen käytöstä.
Suomi voi valita aikavyöhykkeensä
Sopimus, mihin kellonaikaan ulkona on valoisaa vaikuttaa terveyteemme. Kesäajan ja kellonsiirtojen vaikutuksista terveyteen on tehty useita tutkimuksia. Kesäajan käytöstä on enemmän haittaa terveydelle kuin hyötyä. Tämän takia kesäajan käytöstä tulisi luopua.
Myös sijainnista aikavyöhykkeellä on muutamia tutkimuksia. Edullisinta olisi olla aikavyöhykkeen itälaidalla, jossa aamu sarastaa varhemmin.
Voisimme vähentää elimistön rasitusta antamalla aamujen sarastaa aiemmin. Tämän voisimme tehdä esimerkiksi siten, että luovumme kesäajan käytöstä ja sijoitamme maamme Keski-Euroopan aikavyöhykkeelle. Näiden kahden muutoksen ansiosta vuorokaudessa olisi valoisaa aikaa enemmän ennen puoltapäivää kuin sen jälkeen. Se tekisi aamuista Suomessa nykyistä valoisampia.
Terveellisempää aamuvaloa olisi tarjolla nykyistä enemmän.
Asiasta on viime syksynä tehty myös kansalaisaloite, joka lähti liikkeelle yksittäisen opettajan huolesta. Tämä aloite voisi tuoda asian eduskunnan keskusteltavaksi. Näen, että aloitteen toteutumisella olisi mahdollista vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Tietenkin vain, jos se saa tarpeeksi kannatusta. Käykää lukemassa ja tutustumassa tärkeään asiaan.
Lue lisää:
Kansalaisaloite: Yhteiskunnan rasitteet kesä-talviaika pois: Voimaa, terveyttä työpäivään ja elämään Keski-Eurooppalaisella aikavyöhykkeellä.
Kesäaikaan siirtymisen ja siitä palaamisen vaikutus sydäninfarktien ilmaantuvuuteen on monisyinen. Turun yliopistollisen sairaalan tiedote 14.1.2016.