Unohdat tuskin koskaan Anita Ekbergin vaaleita kutreja Trevin suihkulähteessä tai Marilynin taivaisiin kurkottavaa hameenhelmaa Kesälesken klassikkokohtauksessa. Mutta oletko koskaan miettinyt, kuinka Anita ja Marilyn menestyisivät tavallisessa palkkatyössä nykyisessä työelämässä? Onko vartalon muodolla vaikutusta palkkaan nyky-Suomessa? Onko heleästä ihosta hyötyä, jos jäät työttömäksi?
Useat tutkimukset osoittavat, että hoikat ja kauniiksi arvioidut ihmiset ansaitsevat huomattavasti enemmän kuin ylipainoiset, vähemmän viehättävät kollegansa. Naisilla painon ja kasvonpiirteiden yhteys työllistymiseen ja palkkaan on usein voimakkaampi kuin miehillä, vaikka päinvastaisia tuloksiakin on julkaistu.
Todennäköisin selitys näille osin ristiriitaisille tuloksille on rekrytointipäätöksiä tekevät ihmiset. Miehet tykkäävät palkata hoikkia naisia, naiset tykkäävät palkata muita kuin hoikkia naisia.
Painon ja palkan välinen riippuvuus ei vielä osoita, että työntekijän paino vaikuttaa palkkaan ja työmarkkina-asemaan. Päinvastoin, pieni palkka ja suhteellinen köyhyys saattavat lisätä painoa esimerkiksi ruokavalion vuoksi.
Painon ja työmarkkina-aseman välisiä syy-seuraussuhteita on vaikea tutkia siksikin, että painon vaikutusta tutkivia satunnaistettuja koeasetelmia voi pitää epäeettisinä ja myös mahdottomina toteuttaa.
Geenitieto helpottaa tutkimusta
Genomitiedon karttuminen tarjoaa varteenotettavia mahdollisuuksia selvittää työmarkkinoiden toiminnan syy-seuraussuhteita. Painon vaikutusta palkkaan ja työllistymiseen voidaan tutkia tilastollisilla menetelmillä, kun verinäytteistä saatavia geeniprofiileja yhdistetään ihmisten palkka- ja työllisyystietoihin.
Vaikka geenit eivät yksinomaan määrää painoamme, yksiölliset erot perimässämme mahdollistavat syy-seuraussuhteiden tutkimuksen. Tätä menetelmää on hyödynnetty tuoreissa tutkimuksissa, joissa on selvitetty painon ja vyötärönympäryksen vaikutusta palkkaan myös suomalaisilla työmarkkinoilla.
Painon vaikutus palkkaan monen tekijän summa
Tulokset viittaavat siihen, että jo verrattain pienillä painoindeksin muutoksilla saattaa olla merkittävä vaikutus palkkatuloihin. Luotettavimmat estimaatit viittaavat siihen, että painoindeksin nousu yhdellä yksiköllä pienentää palkkaa Suomessa noin 6,6 prosenttia. Lisäksi painonnousu pienentää työllistymisen todennäköisyyttä.
Painon vaikutus palkkaan lienee monen eri tekijän summa. Ylipaino lisää alttiutta sairastua, mikä saattaa vähentää työntekijän tuottavuutta ja työantajan kiinnostusta. Työnantajat saattavat syrjiä ylipainoisia työnhakijoita omien mieltymystensä perusteella tai olettaen, että painavat ihmiset suoriutuvat työtehtävistään normaalipainoisia heikommin.
Ylipaino voi myös vähentää työntekijän luottamusta omiin kykyihinsä, mikä voi hillitä työntekijän palkankorotusvaatimuksia.
Kohti palkkatasa-arvoa
Genomitiedon hyödyntäminen taloudellisten ilmiöiden ja työmarkkinoiden tutkimuksessa perustuu ensisijassa tutkijoiden uteliaisuuteen ja vuosien mittaan kerättyjen aineistojen hyödyntämiseen uusiin tutkimuskysymyksiin. Laajojen genomitietojen keräämisen alkuun panneilla tutkijoilla oli tuskin ensisijaisesti mielessään hoikkuuden vaikutus työmarkkinoilla, mutta kerätty aineisto ja kekseliäät tutkimusmenetelmät voivat tarjota yllättäviäkin näkökulmia moneen yhteiskunnallisesti oleelliseen kysymykseen.
Jos painoindeksillä ja vyötärönympäryksellä on merkittävä vaikutus yksilöiden välisiin palkkaeroihin, saattaa lihavuuden ehkäisyllä olla suuri vaikutus myös palkkatasa-arvoon.
Lihavuuden ehkäisystä ja sen keinoista voidaan olla montaa mieltä. Keskustelua on herättänyt erityisesti kansalaisten ruokailutottumusten ja painonkehityksen ohjaaminen porrastamalla elintarvikkeiden verotusta siten, että kiistatta epäterveellisiä ruokia ja juomia verotettaisiin tavanomaista enemmän.
Elintarvikeverotuksen porrastamista vastustetaan usein korostamalla, että elintarvikeverojen korotukset lisäävät taloudellista eriarvoisuutta ja vaikuttavat tulonjakoon. Jos painolla on huomattava vaikutus työmarkkinamenestykseen, vähentää se kuitenkin tämän argumentin painoarvoa.
Mikäli elintarvikeverotuksen porrastaminen vähentää väestöryhmien välisiä terveys- ja painoeroja, pienentää se myös palkkaeroja ja parantaa pienituloisten suhteellista asemaa työmarkkinoilla.
Tutkimuksia painosta ja työmarkkinoista:
Hamermesh, D. S. & Biddle, J.E. (1994). Beauty and the Labor Market. American Economic Review, Vol. 84, No. 5, pp. 1174-1194.
Ruffle, B. J. & Shtudiner, Z. E. (2014). Are good-looking people more employable? Management Science, 61 (8), 1760-1776.
Tyrrell, J., Jones, S. E., Beaumont, R., Astley, C. M., Lovell, R., Yaghootkar, H. & Wood, A. R. (2016). Height, body mass index, and socioeconomic status: Mendelian randomization study in UK Biobank. British Medical Journal, 352, i582.
Böckerman, P., Cawley, J., Viinikainen, J., Lehtimäki, T., Rovio, S., Seppälä, I., Pehkonen, J. & Raitakari, O. (2016) The Effect of Weight on Labor Market Outcomes: an Application of Genetic Instrumental Variables. Unpublished working paper.