Monialainen viranomaisyhteistyö on ratkaisevassa asemassa, jotta väkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneiden lasten ja nuorten suojelua, osallistumista, tukea ja apua koskevat oikeudet toteutuisivat, ja että lapsen etu otetaan aina ensisijaisesti huomioon.
Islannista peräisin oleva Barnahus-malli tarjoaa yhden lähestymistavan varmistaa eri viranomaisten (oikeus-, sosiaali- ja terveysviranomaisten) välinen yhteistyö samoissa lapsiystävällisissä tiloissa, joissa tarjotaan kattavasti muitakin palveluja lapselle ja perheelle. Barnahus-mallia ja lähestymistapaa on toteutettu joustavasti kaikissa muissa Pohjoismaissa, Virossa ja useissa muissa EU:n jäsenvaltioissa.
Eurooppalaiset Barnahus-laatustandardit sisältävät kymmenen hyvän käytännön standardia, jotka perustuvat kansainväliseen oikeuteen, Euroopan unionin oikeuteen ja suuntaviivoihin sekä Barnahus-malliin. Ne on tarkoitettu monialaisille viranomaisyhteistyössä toteutettaville palveluille, joita tarjotaan Euroopassa väkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneille lapsille mukautettuna oikeusjärjestelmiin, yhteiskuntarakenteisiin ja ammattikäytäntöihin eri maissa. Standardien tärkein tarkoitus on luoda yhteinen operatiivinen ja organisatorinen kehys edistämään käytäntöä, jolla estetään lapsen mahdollinen uudelleen traumatisoituminen. Samalla sillä varmistetaan, että tuomioistuin saa luotettavan todistajanlausunnon, ja turvataan lapsen oikeudet suojeluun, apuun ja lapsiystävälliseen oikeudenkäyttöön.
Lainsäädännöllä voitaisiin varmistaa lapsen edun toteutuminen yhdenvertaisesti
Kun pahoinpitelyrikokset lisättiin lain soveltamisen piiriin Suomessa v. 2014, ryhdyttiin kehittämään valtakunnallista toimintamallia käynnistämällä Lastenasiaintalo-hanke (LASTA). Tavoitteena oli luoda yhteistyömalli poliisille, syyttäjälaitokselle, lastensuojelulle sekä somaattiselle ja psykiatriselle sairaanhoidolle tilanteissa, joissa epäillään lapsen joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Suomessa päätettiin lähestyä asiaa olemassa olevien rakenteiden sisällä perustamatta uusia keskuksia. LASTA-malli on siis verkostomainen työtapa koota olemassa olevat viranomaiset ja muut toimijat nopeasti lapsen asioiden ympärille. LASTA-mallin kehittäminen on jatkunut osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) vuodesta 2017 Varsinais-Suomessa suoraan jatkona LASTAlle.
LASTA-mallin alueellisen kehittämisen lisäksi tarvitaan jatkossakin valtakunnallista ohjausta ja seurantaa, jossa kaikki keskeiset viranomaistahot – oikeusministeriö, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, poliisihallitus ja valtakunnansyyttäjänvirasto – ovat edustettuina. Näin saadaan varmistettua yhteisen valtakunnallisen toimintamallin viimeistely.
Useimpien Pohjoismaiden ratkaisu lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaan on yhteistoimintalaki, joka määrittää yhteistyön velvoitteet ja muodot korostaen lasten oikeutta lapsiystävälliseen toimintaan perustuen em. standardeihin. Ruotsissa tällaista lakia ollaan valmistelemassa. Vastaavanlaisen lapsiystävällistä yhteistoimintaa suuntaavan lain Suomessa tarvetta olisi selvitettävä. Lapsen edun ensisijaisuus ei aina toteudu nykyisillä erillisillä laeilla, vaan lapset jäävät hyvin eriarvoiseen asemaan. Olisi tärkeätä taata lapsiystävällinen kuuleminen, tapausten kiireellinen käsittely sekä lapsen tarvitseman avun ja tuen varmistaminen ja seuranta.
Lue lisää:
Barnahus-laatustandardit (suomenkielinen versio ladattavissa sivun oikeasta palstasta)
Sinkkonen, Minna & Mäkelä, Jukka (2017) LASTA-hanke: Kokemuksia viranomaisten yhteistyön ja tietojenvaihdon koordinoinnista lapseen kohdistuneissa pahoinpitely- tai seksuaalirikoksen epäilytilanteissa. Raportti 2/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.