Viihdelehdet kirjoittavat ja somessa kannatetaan: alkoholilain muutoksella ei ollutkaan vaikutusta kulutukseen tai haittoihin. Hätäisimmät tekivät päätelmiään jo tipattoman tammikuun aikana. Mutta millä aikavälillä lain vaikutuksia voidaan järkevästi yrittää arvioida?
Mikä uudessa alkoholilaissa voi muuttaa ihmisten käyttäytymistä? Mahdollinen vaikutus syntyy erilaisista välittävistä mekanismeista. Tällaisia mekanismeja ovat esimerkiksi taloudellinen saatavuus eli hinta, fyysinen saatavuus eli valikoima, myyntipisteet ja myyntiajat, sekä markkinointi. Alkoholinkulutuksen odotetaan muuttuvan vasta tällaisten välittävien tekijöiden muutoksen myötä.
Ennakkoon kaupan alan toimijat arvioivat ruokakauppoihin siirtyvien juomien hintojen laskevan 40 prosenttia. Tällä hetkellä A-oluet näyttävät olevan kaupoissa huomattavasti tätä arviota kalliimpia. Hintakilpailua ei ole juurikaan ollut, vielä.
Myyntipisteiden määrä kyllä nousi 15-kertaiseksi Alkon liikkeiden määrään verrattuna, mutta valikoima marketeissa on toistaiseksi näyttänyt eläneen odotettua vähemmän. Lakiuudistus tuli voimaan lähes välittömästi eduskuntakäsittelyn jälkeen, joten monella valmistajalla on vahvojen oluiden ja juomasekoitusten tuotekehitys ja markkinoille saattaminen vielä käynnissä. Moni markkinatoimija on arvellut, että kauppojen valikoima ja hinnat hakevat uomiaan vielä ainakin kevään ja kesän ajan.
Entä markkinointi? Näkyvimmin markkinoitu tuoteryhmä eli perinteiset long drink -juomat on sattumoisin juuri sama, jonka myynti kaupoissa on eniten lisääntynyt. Vielä emme tiedä, laajeneeko vastaava myynninedistäminen muihin tuoteryhmiin myöhemmin.
Hallitus esittää arviointia vasta kolmen vuoden kuluttua
Lain vaikutuksia välittävien mekanismien muutoksen suuruus ja sen myötä mahdollinen kulutuksen ja haittojen muutoksen suuruus jää vielä nähtäväksi. Vaikutuksia voidaan arvioida vasta pidemmän ajan päästä: hallituksen esityksessä mainitaan arviointi kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta.
Lakimuutoksen vaikutusta on myös vaikea erottaa muiden samanaikaisesti muuttuvien tekijöiden vaikutuksista etenkään ilman huolellista analyysiä. Alkoholilain vaikutus kokonaiskulutukseen ei ole välttämättä sama kuin kokonaiskulutuksen muutos. Todellinen vaikutus on ero sen välillä, mitä nyt havaitaan esimerkiksi vuonna 2019 ja mitä olisi havaittu ilman lain voimaantuloa. Tätä ei voida virheettä tietää, mutta tieteen konsti päästä lähelle oikeaa vastausta on tehdä aikasarjamallitus riittävän pitkältä ajalta, muut asiaan vaikuttavat tekijät huomioiden.
Lain vaikutukseksi arvioitiin ennakkoon THL:ssä kuuden prosentin lisäys kokonaiskulutukseen ja 150 alkoholiperäisen kuoleman lisäys. Lain yhteydessä päätetyn alkoholiveron korotuksen kanssa vaikutus kokonaiskulutukseen arvioitiin neljäksi prosentiksi. Jos lakimuutoksella olisi neljä prosenttia kulutusta lisäävä vaikutus, se ei silti välttämättä näkyisi vuotta 2017 korkeampana kulutustasona – jos muut tekijät vievät kulutuksen tasoa toiseen suuntaan.
Vuoden 2007 jälkeen alkoholin kulutuksen vähentyessä alkoholikuolemat ovat vähentyneet keskimäärin noin 90:llä vuodessa. Jos tämä tahti olisi jatkunut ilman lain muutosta, ennakoitu 150 kuoleman lisäys sen päälle voisi tarkoittaa, että vuonna 2019 alkoholikuolemia olisi suurin piirtein sama määrä kuin vuonna 2017. Ennakkoarviointi ei siten ”ennustanut maailmanloppua”, kuten on karrikoiden esitetty. Esimerkit kertovat, että pienetkin kokonaiskulutuksen muutokset voivat aiheuttaa lukumääräisesti tuntuvia seurauksia haitoissa vaikka muutokset eivät ihmisten arkipäivässä tuntuisikaan.
Jos uusi alkoholilaki ei aiheuttaisi valikoimissa, hinnoissa tai markkinoinnissa suurempia muutoksia kuin jo nähdyt, vaikutukset kulutukseen ja haittoihin jäisivät todennäköisesti ennakoitua pienemmiksi. Kansanterveyden kannalta tämä olisi erittäin iloinen ja tervetullut uutinen. Kansanterveyden puolestapuhujat pitäisivät mielellään vahvan oluen jatkossakin kalliina vaihtoehtona, jonka hinnalla ei kilpailla. Vielä on kuitenkin liian aikaista päätellä, käykö näin.