Viihdelehdet kirjoittavat ja somessa kannatetaan: alkoholilain muutoksella ei ollutkaan vaikutusta kulutukseen tai haittoihin. Hätäisimmät tekivät päätelmiään jo tipattoman tammikuun aikana. Mutta millä aikavälillä lain vaikutuksia voidaan järkevästi yrittää arvioida?

Mikä uudessa alkoholilaissa voi muuttaa ihmisten käyttäytymistä? Mahdollinen vaikutus syntyy erilaisista välittävistä mekanismeista. Tällaisia mekanismeja ovat esimerkiksi taloudellinen saatavuus eli hinta, fyysinen saatavuus eli valikoima, myyntipisteet ja myyntiajat, sekä markkinointi. Alkoholinkulutuksen odotetaan muuttuvan vasta tällaisten välittävien tekijöiden muutoksen myötä.

Ennakkoon kaupan alan toimijat arvioivat ruokakauppoihin siirtyvien juomien hintojen laskevan 40 prosenttia. Tällä hetkellä A-oluet näyttävät olevan kaupoissa huomattavasti tätä arviota kalliimpia. Hintakilpailua ei ole juurikaan ollut, vielä.

Myyntipisteiden määrä kyllä nousi 15-kertaiseksi Alkon liikkeiden määrään verrattuna, mutta valikoima marketeissa on toistaiseksi näyttänyt eläneen odotettua vähemmän. Lakiuudistus tuli voimaan lähes välittömästi eduskuntakäsittelyn jälkeen, joten monella valmistajalla on vahvojen oluiden ja juomasekoitusten tuotekehitys ja markkinoille saattaminen vielä käynnissä. Moni markkinatoimija on arvellut, että kauppojen valikoima ja hinnat hakevat uomiaan vielä ainakin kevään ja kesän ajan.

Entä markkinointi? Näkyvimmin markkinoitu tuoteryhmä eli perinteiset long drink -juomat on sattumoisin juuri sama, jonka myynti kaupoissa on eniten lisääntynyt. Vielä emme tiedä, laajeneeko vastaava myynninedistäminen muihin tuoteryhmiin myöhemmin.

Hallitus esittää arviointia vasta kolmen vuoden kuluttua

Lain vaikutuksia välittävien mekanismien muutoksen suuruus ja sen myötä mahdollinen kulutuksen ja haittojen muutoksen suuruus jää vielä nähtäväksi. Vaikutuksia voidaan arvioida vasta pidemmän ajan päästä: hallituksen esityksessä mainitaan arviointi kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Lakimuutoksen vaikutusta on myös vaikea erottaa muiden samanaikaisesti muuttuvien tekijöiden vaikutuksista etenkään ilman huolellista analyysiä. Alkoholilain vaikutus kokonaiskulutukseen ei ole välttämättä sama kuin kokonaiskulutuksen muutos. Todellinen vaikutus on ero sen välillä, mitä nyt havaitaan esimerkiksi vuonna 2019 ja mitä olisi havaittu ilman lain voimaantuloa. Tätä ei voida virheettä tietää, mutta tieteen konsti päästä lähelle oikeaa vastausta on tehdä aikasarjamallitus riittävän pitkältä ajalta, muut asiaan vaikuttavat tekijät huomioiden.

Lain vaikutukseksi arvioitiin ennakkoon THL:ssä kuuden prosentin lisäys kokonaiskulutukseen ja 150 alkoholiperäisen kuoleman lisäys. Lain yhteydessä päätetyn alkoholiveron korotuksen kanssa vaikutus kokonaiskulutukseen arvioitiin neljäksi prosentiksi. Jos lakimuutoksella olisi neljä prosenttia kulutusta lisäävä vaikutus, se ei silti välttämättä näkyisi vuotta 2017 korkeampana kulutustasona – jos muut tekijät vievät kulutuksen tasoa toiseen suuntaan.

Vuoden 2007 jälkeen alkoholin kulutuksen vähentyessä alkoholikuolemat ovat vähentyneet keskimäärin noin 90:llä vuodessa. Jos tämä tahti olisi jatkunut ilman lain muutosta, ennakoitu 150 kuoleman lisäys sen päälle voisi tarkoittaa, että vuonna 2019 alkoholikuolemia olisi suurin piirtein sama määrä kuin vuonna 2017. Ennakkoarviointi ei siten ”ennustanut maailmanloppua”, kuten on karrikoiden esitetty. Esimerkit kertovat, että pienetkin kokonaiskulutuksen muutokset voivat aiheuttaa lukumääräisesti tuntuvia seurauksia haitoissa vaikka muutokset eivät ihmisten arkipäivässä tuntuisikaan.

Jos uusi alkoholilaki ei aiheuttaisi valikoimissa, hinnoissa tai markkinoinnissa suurempia muutoksia kuin jo nähdyt, vaikutukset kulutukseen ja haittoihin jäisivät todennäköisesti ennakoitua pienemmiksi. Kansanterveyden kannalta tämä olisi erittäin iloinen ja tervetullut uutinen. Kansanterveyden puolestapuhujat pitäisivät mielellään vahvan oluen jatkossakin kalliina vaihtoehtona, jonka hinnalla ei kilpailla. Vielä on kuitenkin liian aikaista päätellä, käykö näin.

Kommentit

Jussi Hämäläinen

20.07.2018 14:14

Suomen on aika ottaa oppia 80 miljoonan asukkaan Saksasta ja purettava brezhnevin aikaan tukevasti juuttunut alkoholimonopoli on kokonaan. Olen silloin tällöin vuosien aikana käynyt Saksassa viikonloppumatkoilla, eikä siellä näe katujen täyttymistä miljoonista rapajuopoista, joka THL:n ja sen palveluksessa olevien sekä Pekka Puskan ajattelutavan mukaan pitäisi olla seuraus siitä, että Saksassa saa mitä tahansa alkoholia suunnilleen kaikista elintarvikkeita myyvistä liikkeistä, esim. Lidlistä ja Aldista, jotka ovat liikevaihdoltaan erittäin suuria pelureita elintarvike- ja juomakaupassa myös koko Euroopan tasolla. Suomalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset (Länsi-Euroopan ainoat alkoholimonopolimaat) ovat perimältään samanlaisia ihmisiä kuin saksalaiset. Ei ole mitään sellaista, että vain suomalaisilla, ruotsalaisilla ja norjalaisilla olisi joku geeni, joka saa juuri nämä kansat käyttämään älyttömät määrät alkoholia verrattuna muihin Länsi-Euroopan kansoihin. Kun alkoholimonopoli lopetetaan Suomessa (ruokakaupoissa myytävän oluen vahvuuden nosto 5,5 %:iin on vain alku), muutaman ensimmäisen vuoden aikana tietysti kuolevat suurimmat juopot, mutta muut oppivat käyttämään alkoholia sivistyneesti. Alun suuressa alkoholikuolleisuudessa on se hyvä puoli, josta ei ole julkisuudessa puhuttu mitään, että eläkeyhtiöiden ja -rahastojen ei tarvitse maksaa vuosikymmeniä työkyvyttömyyseläkkeitä henkilöille, jotka ovat pilanneet terveytensä liiallisella alkoholinkäytöllä. Siinä puhutaan helposti miljardien eurojen säästöstä kansantalouden kannalta. Tuntuu, että THL:n porukka ei ole kuullutkaan Charles Darwinin jo v. 1858 julkaistusta kirjasta ”Lajien synty” ja hänen evoluutioteoriastaan. Niin se on alkoholinkin kanssa, että suurin osa ihmisistä oppii käyttämään sitä maltillisesti – kuten itse käytän – ja ne, jotka eivät opi, maksavat siitä hengellään. Monopolit eivät sitä paitsi kuulu markkinatalouteen (Suomi on tukevasti sellainen) millään alalla. Niitä on vain sosialismissa, joka todettiin ajallisesti erittäin pitkässä ja empiirisessä tieteellisessä kokeessa vv. 1917-1991 toimimattomaksi. Olen jo vuosia sitten tehnyt sen ratkaisun, että en suostu enää elättämään Suomen brezhnevin aikaan tukevasti juuttunutta alkoholimonopolia, vaan käyn hakemassa alkoholini lähinaapurimaista. EU:n sisällähän saa muistaakseni (en ole tarkistanut) tuoda omaan käyttöönsä 110 l olutta, 90 l viiniä ja 10 l väkeviä juomia. Käyn naapurimaissa muutaman kerran vuodessa ja tuon noita määriä vähemmän alkoholia hyödyntäen kaikki erikoistarjoukset, niin minun ei tarvitse avata Alkon myymälän ovea ja ostaa sikahinnalla alkoholia. Hyvin on toiminut. Zum Wohl!

Uutuksien perässä

13.04.2018 13:51

Tavallisena suomalaisena eli joskus alkoholia käyttävänä, mahdollinen vaikutus olisi osaltani jo vaikuttanut. Omaa käytöstäni huvikseen tarkkailemalla olen todennut tutkivani perjantaisin, onko ruokakaupan hyllyyn tullut uutuuksia, varsinkin IPA kiinnostaa. Jos ei ole uutta, en osta mitään, jos on uutuus, ostan yhden pullon tai tölkin.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *