Marraskuu pimenee mutta mielen ei tarvitse. Kuntosalin ja kynttilöiden lisäksi myös kulttuuriharrastuksilla voi saada valoa ja iloa elämään.
Kulttuurin hyvinvointia edistävät vaikutukset voivat ensi ajatuksella tuntua itsestään selviltä tai vähäpätöisiltä. Aihetta on kuitenkin tutkittu tieteellisesti jo parikymmentä vuotta. Tuoreita katsauksiakin on julkaistu vastikään. Erityisen paljon tutkimuksia on musiikin tervehdyttävistä ja hyvää tekevistä vaikutuksista.
Tässä kolme tapaa, joilla kulttuuriharrastukset voivat tuoda valoa elämään:
1. Kulttuurin harrastaminen ylipäätään voi tutkitusti edistää terveyttä ja pitkää ikää
Manchesterin yliopistossa laadittiin hiljattain laaja taiteiden ja terveyden välisten yhteyksien tutkimusta tarkasteleva katsaus. Sen mukaan taideharrastukset ovat yhteydessä pitempään eliniän odotteeseen, pienempään sairastuvuuteen, mielenvireyteen sekä painonhallintaan.
2000-luvun alussa tehdyssä ruotsalaisessa pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin kulttuuriaktiivisuuden ja koetun terveyden välistä yhteyttä. Tutkimuksessa seurattiin henkilöitä kahdesti kahdeksan vuoden välein ja havaittiin, että henkilön kulttuuriharrastamisen vähentyminen oli yhteydessä heikompaan terveyteen jälkimmäisessä mittauksessa.
Kulttuuriharrastamisen lisääminen taas päinvastoin paransi terveyttä. Suomalaisessa aineistossa keski-ikäisten miesten eloonjääminen oli yhteydessä vapaa-ajan harrastamiseen. Yhteys oli nähtävissä varsinaisesta terveydentilasta riippumatta. Kulttuuriharrastamista siis uskaltaa suositella valoisamman ja pitemmän elämänodotteen tuojana!
2. Musiikin harrastaminen auttaa elimistöä palautumaan stressitilanteista ja korjaa aivoja
Jos päässä meinaa pimetä kiireisessä arjessa, voi stressiään vähentää vaikkapa laulamalla kuorossa. Kuorolaulaminen näet laittaa vauhtia elimistön mielihyvään ja rauhallisuuteen liittyvien hormonien erittymiseen. Laulamisen on todettu lisäävän psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Se parantaa mielialaa ja lisää sosiaalista aktiivisuutta myös ihmisillä, joilla on terveyteen liittyviä haasteita ja stressiä.
Aivokuvantamisella on havaittu, että säännöllisellä musiikin kuuntelulla ja harrastamisella on monipuolisia positiivisia vaikutuksia aivoihin. Musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti, mikä edistää hermoverkkojen korjautumista ja näkyy aivojen rakennemuutoksina. Siitä voi olla apua jopa aivovammojen kuntouttamisessa. Pääkoppaansa kannattaa siis aktivoida ja hoitaa musiikilla kaamoksen keskelläkin.
3. Kulttuuriharrastuksiin osallistuminen parantaa mielenterveyttä
Englannissa Cambridgeshiressa on viimeiset seitsemän vuotta pyörinyt taidetyöpajoja masennuksesta, stressistä ja ahdistuksesta kärsiville ihmisille. Arts on prescription -projektissa terapeutti ja taiteilija yhdessä tarjoavat ihmisille mahdollisuuden työskennellä esimerkiksi kuvanveiston ja painotöiden parissa. Projektilla on ollut erinomaisia vaikutuksia osallistujien mielenterveyteen. Sen johtajan mukaan ihmisten mieli voi hyvin luoviin toimintoihin osallistumisesta, sillä kauneudella on tärkeä rooli elämässämme.
Naapurimaassamme Ruotsissa puolestaan tehtiin pari vuotta sitten jännittävä tutkimus burnout-oireista kärsivien ruotsalaisnaisten parissa. Yhteensä 48 keski-iältään 54-vuotiasta naista valittiin joko koe- tai kontrolliryhmiin. Koeryhmässä naisille tarjottiin kulttuuriaktiviteetteja kerran viikossa kolmen kuukauden ajan. Aktiviteetit koostuivat interaktiivisesta teatterista, elokuvista, ääni-improvisaatiosta ja piirtämisestä, tanssista, mindfullness-harjoittelusta sekä musikaaliesiintymisestä.
Vertailuryhmää hoidettiin rentoutuksen ja kevyen fyysisen harjoittelun keinoin. Osallistujia tutkittiin lähtötilanteessa, kolmen kuukauden kohdalla ja kuuden kuukauden kuluttua. Burnout-, uupumus- ja uupumukselle tyypillisen tunneköyhyysoireilun havaittiin vähentyneen kulttuuriaktiviteetteihin osallistuneella koeryhmällä enemmän kuin vertailuryhmällä.
Koeryhmä myös koki terveytensä ylipäätään paremmaksi kuin vertailuryhmä. Luovien ja kulttuuristen aktiviteettien mieltä hoitava vaikutus on siis todistettu ikävistä oireista kärsivien ihmisten keskuudessa. Se on kuitenkin hyvä muistaa marraskuun pimeydessä jo ennen varsinaisten oireiden ilmaantumista, ja hakea itselleen valoa ja iloa kulttuurista!
Kirjoittaja on tohtorikoulutettava Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella (sosiologia) ja vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Väitöskirjan aiheena on Kulttuuri-interventioiden vaikutukset sekä kulttuuriharrastusten yhteydet terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun ja eloonjääntiin.
Lähteet ja lisää luettavaa
Beek, R. J., Cesario, T. C., Yousefi, A., & Enamoto, H. (2000): Choral singing, performance perception and immune system changes in salivary immunoglobulin A and cortisol. Music Perception, 18(1), 87-106.
Cohen, G.D., Perlstein, S., Chapline J., Kelly J., Firth, K.M., Simmens, S. (2006): The impact of professionally conducted cultural programs on the physical health, mental health, and social functioning of older adults. Gerontologist, 46(6),726-34.
Gordon-Nesbit, R: The long-term health benefits of participating in the arts
Grape Viding, C., Osika, W., Theorel, T., Kowalski, J., Hallqvist, J., & Bojner Horwitz, E. (2015): “The Culture palette”- a randomized intervention study for women with burnout symptoms in Sweden. British Journal of Medical Practitioners, 8(2), a813.
Hyyppä, M.T., Mäki, J., Impivaara, O. & Aromaa, A. (2006): Leisure participation promotes survival: a population-based study in Finland. Health Promotion International, 21(1), 5-12.
Johansson, S.E., Konlaan, B.B., Bygren, L.O. (2001): Sustaining habits of attending cultural events and maintenance of health. Health Promotion International, 16(3), 229-234.
Kreutz, G., Bongard, S., Rohrmann, S., Hodapp, V., & Grebe, D. (2004). Effects of choral singing or listening on secretory immunoglobulin A, cortisol and emotional state. Journal of Behavioural Medicine, 27(6), 623-635.
Laitinen, L. (2017): Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46, Turku.
Huotilainen, M., & Särkämö, T. (2012): Musiikkia aivoille läpi elämän. Suomen Lääkärilehti, 67(17): 1334-1339.
http://www.artshealthandwellbeing.org.uk/appg-inquiry/ Viitattu 30.10.2017
https://www.theguardian.com/healthcare-network/2017/oct/11/contribution-arts-make-health-wellbeing Viitattu 30.10.2017