Koronaepidemia on aiheuttanut ongelmia henkilökohtaisen avun ja muiden vammaisten arkea tukevien palvelujen toteutuksessa. Esimerkiksi avustajien saatavuus ja poissaolot avustajien sairastumisen tai karanteeniin joutumisen vuoksi on koettu korona-aikana haasteellisena.
Henkilökohtainen apu on merkittävässä roolissa vaikeavammaisen henkilön sujuvan ja itsenäisen elämän toteutumisessa, joten siihen liittyvät ongelmat voivat oleellisesti hankaloittaa päivittäisissä asioissa selviytymistä. Henkilökohtaisen avun piirissä maassamme noin 27 000 henkilöä.
Henkilökohtaisen avun saaminen on vaikeutunut koronan aikana
THL:n kyselyyn vuodenvaihteessa 2020–2021 vastattiin muun muassa näin:
”Avustajan sijaisen saanti ollut vaikeaa, välillä mahdotonta.”
”Avustajat ovat usein vaihtuneet, koska avustajia on eri syistä ollut enemmän sairaslomalla.”
Osa kyselyyn vastanneista ei uskaltanut lainkaan käyttää avustajaa, kun taas osalla avustajat eivät saaneet tulla töihin.
”En uskalla käyttää avustajaa niin usein kuin tarve olisi koska pelkään tartuntaa.”
”Avustajan vierailuja yksikössä on rajoitettu.”
Osa ilmoitti saaneensa korona-aikana tarpeisiinsa nähden liian vähän henkilökohtaista apua.
”Kontaktien välttäminen on johtanut henkilökohtaisen avun rajoittumiseen ja tuntimäärälliseen vähentymiseen avun tarpeesta riippumatta.”
Vammaisille henkilöille tärkeitä palveluita supistettiin
Kyselyyn osallistujat kokivat etenkin fysioterapiapalvelujen saannin riittämättömäksi epidemian aikana. Fysioterapia on useille vammaisille henkilöille keskeinen toimintakykyä ylläpitäväpitävä palvelu ja sen riittämätön saanti voi vaikuttaa toimintakykyä heikentävästi. Mahdollinen toimintakyvyn heikkeneminen voi pidemmällä aikavälillä lisätä palvelutarvetta.
”Koronan aikana keväällä fysioterapiani väheni, joka vaikutti toimintakykyyn ja kuntoon alenevasti.”
”Allasterapian loppuminen ja fysioterapian loppuminen oli katastrofi koska kunto laski rajusti.”
Työ- ja päivätoimintapalvelujen supistuminen ja niiden riittämätön saanti korona-aikana tuli myös ilmi tuloksista. Työ- ja päivätoiminnan vähentyminen tai keskeytyminen voi vähentää vammaisen henkilön osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Myös arjen virikkeiden vähentyminen on ilmeistä.
Sosiaaliset kontaktit vähentyivät oleellisesti
Sosiaalisten kontaktien vähentyminen ja yksinäisyyden lisääntyminen nousivat esille kyselyn vastauksista. Monella vastaajalla harrastuksissa käyminen sekä läheisten ja ystävien kanssa vietetty aika olivat epidemian myötä vähentyneet. Arki oli kaventunut pääasiassa vain pakollisiin menoihin.
”Ihmisten välinen kanssakäyminen ja sosiaalinen puoli on vähentynyt minimiin ja sitä kaipaa.”
Vaikka korona-aika on rajoittanut sosiaalista kanssakäymistä, kaikilla vaikutukset eivät poikenneet normaalista. Muutamat vastaajat kertoivat, etteivät koronarajoitukset ja -suositukset olleet vaikuttaneet heidän elämäänsä merkittävästi.
”Mielenkiintoista on ollut huomata, että koronan aikana muutkin ihmiset joutuvat elämään vähän samalla tavalla kuin tällainen vaikeavammainen elää kaiken aika.”
Osalla harrastus- ja vapaaehtoistoiminta olivat siirtyneet etäyhteyksien varaan. Jotkut kertoivat keksineensä uusia korvaavia harrastuksia peruuntuneiden tilalle.
”Oma sairauteen liittyvä yhdistys ollut erittäin aktiivinen ja lähti hyvin nopeasti tarjoamaan etätoimintaa. Se on kannatellut minua isosti nyt.”
“Etäpalvelut on antanut hyvää terveyttä ja keventänyt arkea valtavasti. On mahdollista osallistua myös harrastuksiin etänä mitä ennen ei voinut osallistua koska voimat ei riitä.”
Koronavirus herätti pelkoa ja huolia
Huolet omasta tai läheisen mahdollisesta koronatartunnasta olivat kyselyn mukaan yleisiä. Tartuntapelko hankaloitti monen arkea ja jopa lukitsi neljän seinän sisälle keväällä 2020.
”Keväällä meni monta viikkoa etten oikein uskaltanut mennä edes ulos kävelylle.”
”En ole uskaltanut tavata läheisiäni. Kodin ulkopuolella olen liikkunut ainoastaan pakolliset käynnit.”
”Tuntuu ahdistavalta siksi, että vaikka kuinka tunnollisesti itse toimisi ohjeiden mukaan, niin viime kädessä olen täysin työntekijöiden armoilla tässä tilanteessa.”
Hyvinvoinnissa koettiin heikentymistä korona-aikana
Koronan vaikutukset hyvinvointiin näkyivät muun muassa mielialan, elämänlaadun ja terveydentilan heikentymisenä. Vastauksista heijastui myös ahdistuneisuuden tunteita sekä psyykkisen kuormittuneisuuden lisääntymistä.
“Masennuin täysin kun kaikki peruttiin maaliskuussa.”
“Karanteenin omainen eristäytyminen on ollut raskasta ja psyykkisiä voimavaroja kuluttava.”
”Tämä on todella painostavaa ja henkisesti ahdistavaa aikaa.”
Poikkeustilanteen aikaisia hyviä käytäntöjä kannattaa kehittää vastaavia tilanteita varten
Koronaepidemian aiheuttamat haasteet palveluihin on tärkeä tunnistaa, jotta palvelurakennetta ja palveluiden järjestämistä sekä toteuttamista voidaan kehittää vastaavia tilanteita varten.
Haasteiden ja ongelmien lisäksi on oleellista löytää toimivat ja hyväksi koetut ratkaisut. Esimerkiksi etäyhteyksin järjestetty harrastus- ja vapaaehtoistoiminta on voinut olla huomattava voimavaratekijä poikkeustilanteen aikana.
Vammaisten henkilöiden korona-ajan tilannetta tulee edelleen tarkastella erilaisista näkökulmista, jotta voidaan muodostaa tarvittava kokonaiskuva toimivien ratkaisujen kehittämiseksi. Jatkossa THL on mukana selvittämässä poikkeustilanteen aikaisia hyviä käytäntöjä kunnissa ja toimintayksiköissä. Selvitysten tekemisen ja tiedon kartoittamisen lisäksi ensisijasta on edistää tiedon levittämistä päättäjille ja muille tahoille, jotka ovat osana vammaisten ihmisten palvelujärjestelmää.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa.
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Lue lisää:
Vammaisten henkilöiden kokemukset koronaepidemian aikana – kysely henkilökohtaisen avun käyttäjille
Tutkimuksesta tiiviisti 24/2021: Vammaisten henkilöiden kokemuksia koronaepidemian ajalta – tuloksia henkilökohtaisen avun asiakaskyselystä. Saatavilla verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-657-2