Koronapandemian hoito Pohjoismaissa – onnistumisia mutta myös korjattavaa

Koronapandemia ei ole ohi, mutta koronan kanssa opitaan elämään. Kesäkuun 2022 loppuun mennessä Pohjoismaissa oli tilastoitu yli 8,4 miljoonaa koronatartuntaa, eniten Tanskassa (3,1 miljoonaa) ja Ruotsissa (2,5 miljoonaa), mutta Norjassa ja Suomessakin molemmissa reilusti yli miljoonan.

Koronaan kuolleita on Pohjoismaissa tähän mennessä ollut noin 34 000, joista runsas puolet Ruotsissa (19 000). Väestöön suhteutettuna Suomessa on ollut vähiten rekisteröityjä koronatapauksia ja vähemmän kuolleita kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

Pohjoismaat selvisivät kohtalaisen hyvin koronasta maiden erilaisista strategioista huolimatta

Kesäkuun lopussa Reykjavíkissä järjestetyssä pohjoismaisessa kansanterveyskonferenssissa tehtiin välitilinpäätös koronan vaikutuksista. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Pohjolan viisi maata selvisivät varsin hyvin koronaepidemiasta, vaikka maiden valitsemat strategiat olivatkin erilaiset.

Tanskan terveyshallituksen Søren Brostrømin sanoin korona oli kansanterveyden stressitesti. Kun talouskriisin jälkeen tehtiin pankeille stressitestejä, on nyt vuorossa terveydenhuolto. Terveysviranomaisten paneelissa nostettiin esille pandemian keskeiset pitkäaikaiset yhteiskunnalliset vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin neljästä eri näkökulmasta.

Terveydenhuoltojärjestelmä – uhkina hoidon saannin pitkittyminen ja ammattilaisten jaksaminen

Monessa maassa lääkärit ja sairaanhoitajat ovat jättäneet alansa ja alalle jääneet ovat yhä stressaantuneempia ja turhautuneempia.

Norjan terveysministeriön Øyvind Giæver arvioi, että pandemian pitkäaikaisimmat vaikutukset liittyvät enemmän järjestelmään kuin kansanlaisten terveyteen ja hyvinvointiin.

Eri maiden terveysjärjestelmät selvisivät pääosin hyvin koronan ensimmäisistä aalloista. Keväällä 2020 terveyspalveluiden sulku aiheutti ongelmia, esimerkiksi Tanskassa jäi syöpiä diagnostisoimatta ja mielenterveysongelmien hoitoja keskeytettiin. Pandemian edetessä näihin osattiin jo varautua.

Aiempaa suurempien aaltojen iskiessä terveysjärjestelmä alkoi kuitenkin yskiä. Monessa maassa lääkärit ja sairaanhoitajat ovat jättäneet alansa ja alalle jääneet ovat yhä stressaantuneempia ja turhautuneempia. Tämä vaikuttaa vääjäämättä tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Uudet toimintatavat – globaali digiloikka ja tiiviimpi yhteistyö

Korona pakotti maailman digiloikkaan, mikä näkyi myös terveyspalveluissa ja koronatoimissa. Pandemian aikana eri yhteiskunnan eri toimijat alkoivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Mukaan otetiin myös kansalaisjärjestöt.

Hyvänä esimerkkinä ovat maahan muuttaneet, joiden saavuttaminen perinteisin menetelmin oli hankalaa. Paikalliset maahanmuuttajayhteisöt ja -järjestöt auttoivat parantamaan yhteisöjen tietoisuutta koronan ehkäisystä ja rokotusten hyödyistä. Ilman tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa ei esimerkiksi Tanskassa olisi saatu rokotustietoa käännettyä seitsemälletoista kielelle.

Asiantuntijoiden vahva rooli poliittisessa päätöksenteossa

Mailla ei ollut aiempia kokemuksia, kuinka toimia pandemian iskiessä, eikä kukaan olettanut koronapandemian olevan näin pitkäkestoinen. Norja hyödynsi Islannin talouskriisin aikaisia keinoja ja vaikutuksia päättäessään koronatoimista ja erityisesti niiden vaikutusten arvioinnissa. Jälkikäteen kussakin maassa on arvioitu kriittisesti, ovatko toimet olleet oikea-aikaisia ja oikeansuuruisia.

Monesti poliitikot halusivat tiukempia toimia kuin terveysviranomaiset ja asiantuntijat suosittelivat. Tanska avasi poliitikkojen ja vanhempien vastustuksesta huolimatta koulut jo 11.4.2020, kun Suomessa koulut pidettiin kiinni kuukauden pitempään. Koronatoimien kustannusvaikuttavuuden tutkimista onkin jatkettava, esimerkiksi yhteiskunnan sulkemisen ja koulujen etäopetuksen vaikutuksista.

Toisaalta rajoituksista päättäminen oli välillä myös helppoa. Tanskassa ei olisi ennen koronaa voitu ajatellakaan, että alkoholin yöllinen myyntikieltoa voitaisiin edes ehdottaa – niin kuitenkin tehtiin ja kansalaiset olivat päätökseen tyytyväisiä.

Vaikutukset kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin – lapset, nuoret ja laitoksissa asuvat kantoivat suurimman taakan

Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet kaikissa Pohjoismaissa varsinkin tytöillä ja nuorilla naisilla. Kehitys on hyvin kielteinen, vaikka vielä on epäselvää, onko se koronan aiheuttamaa vai jatkumoa aiemmalle trendille.

THL:n ylilääkäri Otto Helve piti selvänä, että koronan aikaansaama hyvinvoinnin lasku oli kaikista ikäryhmistä suurin juuri lapsilla ja nuorilla. Heidät unohdettiin, kun koulut, yliopistot ja harrastukset suljettiin ja pidettiin kiinni siitä huolimatta, että koronan vaikeat muodot olivat hyvin harvinaisia nuorissa ikäluokissa. Koronan pitkäaikaisvaikutuksia erityisesti nuorilla käsitellään laajemmin marraskuussa julkaistavassa Nuorten elinolot -vuosikirjassa.

Monet väestöryhmät kärsivät koronasta suhteettoman paljon.

Myös ikääntyneet, erityisesti kroonisesti sairaat ja laitoksissa asuvat unohdettiin. Vierailurajoitukset olivat liian tiukkoja, eikä päätöksenteossa otettu huomioon siitä, että monet laitoksissa asuvat toivoivat sukulaisten ja tuttaviensa tapaamista. Tämä oli erityisen surullista niille, joilla elinaikaa oli jäljellä vain vähän. Alma Möller Islannin terveyshallituksesta lisäsi unohdettujen listalle myös vammaispalveluita tarvitsevat.

Monet väestöryhmät kärsivät koronasta suhteettoman paljon. Anna Bessö Ruotsin kansanterveysviranomaisesta kertoi, että selvitysten mukaan näitä ryhmiä ovat mm. erityistä tukea tarvitsevat koululaiset ja opiskelijat, ahtaasti asuvat, heikossa työmarkkina-asemassa olevat työlliset, maahan muuttaneet ja kehitysvammaiset. Heidän hyvinvointiansa on erityisesti seurattava koronan jälkeenkin.

Seurasiko koronasta mitään myönteistä?

Paneelikeskustelussa pohdittiin myös, oliko koronalla mitään myönteisiä seurauksia Pohjoismaissa.

Pandemia osoitti hyvinvointijärjestelmän heikkoudet, joten seuraaviin terveysuhkiin pystytään varautumaan paremmin. Sektorien välinen yhteystyö ja ymmärtämys yhteiskunnan moninaisuudesta parantui. Kansanterveys palasi juurilleen – liike alkoi 1800-luvulla nimenomaan tartuntatautien ehkäisynä ja hygienian korostamisena.

Väestökyselyissä on myös raportoitu parempaa unen laatua ja ulkoilun lisääntymistä. Tutkijoilla onkin mielenkiintoinen tehtävä seurata, ovatko muutokset pitkäaikaisia.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.