Raskaus lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Koronavirusinfektio raskausaikana lisää tehohoidon, ennenaikaisen synnytyksen ja jopa kuoleman riskiä muihin samanikäisiin synnyttäjiin nähden. Tehokkain tapa suojautua vaikealta koronavirustaudilta on koronavirusrokote.
Raskaana olevien rokottamisen hyödyt ja mahdolliset haitat punnitaan aina huolellisesti. Monet rokotteet hyödyttävät sekä äidin että lapsen terveyttä, ja siksi niiden käyttö raskauden aikana on tärkeää. Rokotteisiin liittyy ymmärrettäviä haittavaikutusten pelkoja. Raskaana olevat naiset saattavat pelätä mahdollisia, vielä tuntemattomia, sikiöön kohdistuvia rokotehaittoja enemmän kuin itse tautia.
Uusien rokotteiden hyödyt ja haitat arvioidaan terveydenhuollossa huolellisesti ja haittojen ilmaantumista seurataan tarkasti. Pandemioiden yhteydessä ei kuitenkaan ole mahdollista odottaa vuosia potentiaalisten rokotehaittojen ilmenemistä, etenkään mikäli sairaus, jota vastaan rokotetaan, on todettu hengenvaaralliseksi.
Tällöin pyritään tunnistamaan riskiryhmät, jotka ovat suurimmassa vaikean tautimuodon riskissä, ja suosittelemaan heidän rokottamistaan. On kuitenkin tärkeää seurata mahdollisten rokotehaittojen ilmaantumista ja tarvittaessa muuttaa suosituksia.
Koronarokotteen kaltaisten mRNA-rokotteiden ei ole havaittu aiheuttavan haittaa sikiölle tai äidille
Koronarokotus suojaa raskaana olevaa naista koronavirusinfektiolta. Rokotteiden antama suoja vakavaa tautia vastaan on erinomainen. Äidin raskaudenaikainen rokottaminen vaikuttaa myös suojaavan vastasyntynyttä koronavirustaudilta elämän ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Useat tutkimukset mm. Yhdysvalloista, Englannista, Kanadasta, Norjasta ja Israelista ovat osoittaneet, ettei raskauden aikaisella rokottamisella ollut kielteisiä vaikutuksia raskauden kulkuun. Tutkittuja muuttujia ovat olleet mm. keskenmeno, epämuodostumat, ennenaikainen synnytys, sikiön kasvuhäiriö, kohtukuolema, synnytystapa ja vastasyntyneen tehohoito.
THL alkoi suosittaa raskaana olevien rokottamista koronavirusta vastaan elokuussa 2021.
Suomessa on kattavat tilastotiedot sekä annetuista rokotteista että synnytyksistä. Vuosien 2021 ja 2022 syntyneiden lasten rekisterin tietojen mukaan raskauden aikana rokotetuista 4,9 prosenttia synnytti ennenaikaisesti eli ennen 37. raskausviikkoa, kun muilla synnyttäjillä osuus oli 5,2 prosenttia. Pienipainoisen eli alle 2500-grammaisen lapsen synnytti 3,4 prosenttia raskauden aikana rokotetuista, kun muilla osuus oli 3,8 prosenttia. Tuloksiin ei vaikuttanut taustatekijöiden, kuten äidin iän, aiempien synnytysten ja raskautta edeltävän painoindeksin, huomioon ottaminen.
Syntyneiden lasten rekisterin mukaan yli 12 000 synnyttäjää rokotettiin raskauden aikana vuonna 2021. Vuoden 2022 aikana vastaava luku oli lähes 33 700. Raskautta edeltävät rokotukset huomioiva koronarokotuskattavuus oli vajaat 10 prosenttia vuonna 2021 ja jo 73 prosenttia vuonna 2022.
Raskaana oleville suositellaan edelleen koronavirusrokotetehosteen ottamista
Koronavirus ei ole hävinnyt, joten raskaana olevien rokottaminen koronavirusinfektiota vastaan on edelleen ajankohtaista. Raskaana oleville suositellaan riskiryhmään kuulumisen vuoksi koronavirusrokotetehosteen ottamista. Rokotteen voi ottaa yhtä aikaa influenssarokotteen kanssa.
Rokotetta raskaana oleville suosittavat THL:n lisäksi myös mm. Maailman terveysjärjestö WHO ja johtavat tieteelliset kansainväliset synnytyslääkärien yhdistykset.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että koronarokotuksen ottaminen raskauden aikana on turvallista ja paras tapa suojautua vaikealta koronavirustaudilta. Kotimaiset synnytystilastotiedot tukevat tätä havaintoa.
Lue lisää:
- Raskaana olevien rokotukset (THL)
- THL suosittelee koronarokotusta raskaana oleville (THL)
- Koronarokotteet (THL)
Viite: Badell M L, Dude C M, Rasmussen S A, Jamieson D J. Covid-19 vaccination in pregnancy BMJ 2022; 378 :e069741 doi:10.1136/bmj-2021-069741
Tutustu taulukkoon: Raskauden aikaiset koronarokotukset Suomessa 2021–2022. Taulukko on verkkosivulla oikean palstan nostona.