Koronavilkku on mobiilisovellus, jonka tarkoituksena on tavoittaa koronavirukselle altistunut sekä ohjata hänet terveydenhuollon ja testauksen piiriin. Sovellus vaikuttaa tartuntaketjujen katkaisemiseen kahdella tavalla. Se voi tavoittaa altistuneita, joita tartuntatautijäljityksessä ole muuten tunnistettu. Koronavilkku voi myös tavoittaa koronavirukselle altistuneen nopeammin kuin tartunnanjäljitys erityisesti silloin, kun tapauksia on paljon.

Suomalaiset käyttävät Koronavilkkua aktiivisesti

Koronavilkun tehokkuuteen vaikuttaa, kuinka moni käyttää sovellusta, kuinka nopeasti tartunnasta ilmoitetaan Koronavilkun avulla ja miten hyvin sovelluksen antamia ohjeita noudatetaan. Mitä tehokkaammin sovellus toimii, sitä vähemmän syntyy jatkotartuntoja.

Koronatartunnan saaneet ovat varoittaneet tartunnastaan noin 14 000 kertaa Koronavilkulla. Omaolo-oirearvio on täytetty noin 30 000 kertaa Koronavilkusta saatujen altistusilmoitusten perusteella. Näistä oirearvioista joka kolmannessa on myös raportoitu oireista ja ohjattu mahdollisimman nopeasti testiin.  Omaolo-oirearvioiden lukumäärä kuvaa saatujen altistumisilmoitusten vähimmäismäärän. Ilmoituksen saanut voi myös ottaa terveydenhuoltoon yhteyttä muulla tavalla, kuten puhelimella.

Mitä useampi käyttää sovellusta, sitä todennäköisemmin kohtaaminen tunnistetaan. Koronavilkku-sovellus on käytössä yli 2,3 miljoonassa puhelimessa. Suomessa Koronavilkku-ilmoitusten perusteella tehdään noin viisinkertaisesti oirearvioita verrattuna esimerkiksi Sveitsiin, jossa koronaviruksen ilmaantuvuus on ollut 2–4-kertainen, ja sovelluksen käyttöaste on puolet Suomesta.

Koronavilkun ilmoituksen saanut ohjeistetaan välttämään lähikontakteja, huolehtimaan turvaväleistä, kasvomaskien käytöstä ja käsihygieniasta sekä suositellaan jäämään etätöihin. Ilmoituksen saanut ohjeistetaan myös tekemään oirearvio tai olemaan puhelimitse yhteydessä terveydenhuoltoon. Oireiset ohjataan heti testiin. Myös oireettoman testaustarve arvioidaan.

 .

Koronavilkku ei korvaa jäljitystyötä, mutta täydentää sitä

Suurin osa Koronavilkun altistumisilmoituksen saaneista tavoitetaan myös jäljityksellä. Osa altistuneista voi kuitenkin jäädä pimentoon, jos heihin ei saada muuten yhteyttä tai koronavirustautiin sairastunut ei osaa nimetä heitä.

Tartuntaketjun katkaisemiseksi on tärkeää, että tieto altistumisesta saavuttaa altistuneen nopeasti. Koronavilkun kautta tartunnasta ilmoitetaan keskimäärin alle 2 päivän kuluessa oireiden alkamisesta. Viiveeseen vaikuttaa kuinka nopeasti sairastunut pääsee testiin, saa testituloksen ja tämän jälkeen Koronavilkun avauskoodin.

 .

Altistuneet saavat puhelimeltaan altistumisilmoituksen normaalitilanteessa 1–5 päivän viiveellä altistumisesta. Tartunnan saaneen oireet alkavat keskimäärin 4–5 päivää tartunnan saamisen jälkeen. Koronavilkun altistumisilmoituksen pitäisi siis suurimmalla osalla ajoittua oireiden alkuun tai muutamaa päivää niitä ennen.
Lisää tietoa koronaviruksen tartuttavuudesta

Koronavilkku auttaa meitä katkaisemaan tartuntaketjuja

Koronavilkun merkitys ja vaikutus voi kasvaa, mikäli Suomessa epidemiatilanne vaikeutuu entisestään. Mitä useammalla on koronavirustartunta, sitä suuremmalla todennäköisyydellä missä tahansa kohtaamisessa on riski altistumiselle. Suurempi määrä tartuntoja voi myös ruuhkauttaa tartuntatautien jäljitystä.

Eri maista saatavat tiedot koronasovellusten hyödyistä ovat kannustavia. Sveitsissä on arvioitu, että sovelluksen ilmoitukset ovat lyhentäneet aikaa, joka kuluu altistumisesta karanteeniin asettamiseen päivällä. Englannissa puolestaan on arvioitu, että keskimäärin jokainen sovelluksella tehty ilmoitus on estänyt yhden jatkotartunnan.

Sovelluksen käyttö on itsessään helppoa. Pitämällä puhelimen ja sovelluksen mukana, me kaikki voimme auttaa tavoittamaan altistuneet nopeasti. Saamme myös itse ilmoituksen altistumisesta, ja noudattamalla sovelluksen ohjeita voimme varmista, että tartuntaketju katkeaa.

Lue lisää:

Wymant, C. et al. The Epidemiological Impact of the NHS COVID-19 App. Preprint  (2021).

Menges, D. et al. The role of the SwissCovid digital proximity tracing app during the pandemic response: results for the Canton of Zurich. Preprint (2021).

Ballouz, T et al. Digital proximity tracing app notifications lead to faster quarantine in non-household contacts: results from the Zurich SARS-CoV-2 Cohort Study. Preprint (2021)

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *