Ei voi riittävästi korostaa, miten tärkeää on, että aikuistuvat nuoret saavan myönteisiä kokemuksia työelämästä. Positiiviset kokemukset lisäävät nuoren itseluottamusta ja kyvykkyyden tunnetta. Itseluottamus auttaa aikuistuvia nuoria hakeutumaan ja kiinnittymään työelämään. On koko yhteiskunnan etu, että nuoret pääsevät mukaan työelämään.
Miten voimme yhdessä varmistaa, että nuoret kiinnittyvät työelämään?
Yhdessä aikuisuuteen – Elämässä Eteenpäin (YEE)-hankkeessa toteutuneeseen työskentelyyn pohjautuen esitämme muutaman ehdotuksen. YEE-hankkeen kehittämistyö kohdentuu lastensuojelun jälkihuoltoon ja kotoutumisen tukitoimiin. Töitä onkin tehty yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa. Suurin osa kohtaamistamme nuorista haluaa töihin, mutta työhön pääsyn tiellä olevien esteiden ylittämiseen nuoret tarvitsevat tukea ja neuvoja.
Tukea työhön hakeutumiseen
Nuoret tarvitsevat työnhakutaitoja. Matalalla kynnyksellä saatava tuki työpaikkojen etsimisessä, ansioluettelon tekemisessä, hakemusten kirjoittamisessa ja haastatteluun valmistautumisessa voivat avata ovia työelämään.
Tukea on saatavilla kunnallisten palveluiden kautta, etsivän nuorisotyön ja starttipaja-toiminnan kautta sekä Ohjaamoissa ympäri Suomea. Myös hankkeissa tuetaan nuoria. Ilman huoltajaa alaikäisenä maahan tulleille nuorille tukea tarjotaan YEE-hankkeen matalan kynnyksen Olohuoneella Helsingissä. Lastensuojelun jälkihuoltoon oikeutetuille nuorille YEE-hanke tarjoaa intensiivivalmennusta Vantaalla ja Kuopiossa.
Pidämme erityisen tärkeänä, että nuorilla on mahdollisuus saada ohjausta jatkossakin.
Työllistymisen monet mahdollisuudet
Osa nuorista tarvitsee erityistä tukea opinnoissa ja työelämään kiinnittymisessä. Tukea pitää olla helposti saatavilla. Jos esimerkiksi kokoaikainen työskentely ei onnistu, tulisi nuorella olla mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti. Myös mentorin tai kokeneen työkaverin rinnalla kulkeva tuki voi olla korvaamattoman tärkeää.
Nuoren vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen sekä niiden huomioiminen työtehtäviä suunnitellessa on edellytys hyville kokemuksille. Tämä vaatii joustavuutta työnantajalta ja toisaalta myös työyhteisöltä.
Tällöin nuori kokee itsensä merkitykselliseksi ja työnantaja saa työntekijän parhaat puolet käyttöön. Työn räätälöinti voimavarojen mukaan on tärkeää. Esimerkiksi IPS-valmennuksessa (Individual Placement & Support) tuetaan asiakkaan lisäksi myös työyhteisöä.
Ehdotamme, että nuoria tuetaan yhä enemmän omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamiseen erityisesti lastensuojelun jälkihuollon sekä kotoutumisen tukitoimissa olevien nuorten kohdalla.
Nuoret tarvitsevat tietoa oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan työelämässä
Uusi työntekijä tulee perehdyttää työtehtäviin huolellisesti jaksamisen, osaamisen ja turvallisuuden takaamiseksi.
Erityisen tärkeää perehdyttäminen on silloin kun kyseessä on nuori, joka on ensimmäisessä työpaikassaan ja harjoittelemassa työelämän pelisääntöjä. Kaikki nuoret eivät vielä tiedä lakisääteisiä oikeuksiaan. Nuorilla tulee olla mahdollisuus tarkistaa työsopimuksensa yhdessä luotettavan aikuisen kanssa.
Kohti inklusiivista ja myötätuntoista työelämää
Työpaikka, joka aidosti toivottaa tervetulleeksi monenlaiset työntekijät, on hyvä työpaikka. Tällaisessa työpaikassa voi kehittyä ja kukoistaa. Rasismiin ja syrjintään työelämässä tulee puuttua välittömästi.
Erityisesti ensimmäisen työ- tai harjoittelupaikan saaminen on ulkomaalaistaustaiselle tai heikommassa asemassa olevalle turvallisista perhetaustoista tulevaa nuorta vaikeampaa.
Moninainen työyhteisö on kilpailuetu: eritaustaiset ihmiset tuovat mukanaan uudenlaisia ajattelumalleja ja osaamista. Positiivisia kokemuksia haavoittuvassa asemassa olevien nuorten työllistämisestä on Suomessa runsaasti. Kun maahanmuuttajanuori on pitkän yrittämisen jälkeen vihdoin saanut työpaikan, on häneen oltu tyytyväisiä ja kyselty, onko hänellä kavereita, joita voisi myös palkata.
Tuetaan ja kannustetaan nuoria työllistymisen polulla!