Kurkistus kotihoitoon – tällainen on hoitajan kiireinen työpäivä

Ikäihmisten palvelut ovat olleet viime aikoina runsaasti esillä julkisessa keskustelussa, kun henkilöstötilanne on aiheuttanut kansallista huolta. Erityisesti kotihoitoon on ollut haastavaa saada riittävästi hoitajia, ja ensimmäistä kertaa kotihoidon käyntimäärät ovat kääntyneet laskuun. Hoidon laadun lisäksi hoitajien työhyvinvointi ja heidän kokema eettinen kuormitus on herättänyt keskustelua.

Julkisesta keskustelusta puuttuu kuitenkin tietopohja hoitajien tekemästä työstä. Tässä kirjoituksessa avaamme kotihoidon lähihoitajan työpäivän sisältöä ja kuvaamme toimintakyvyltä ja palvelutarpeeltaan kahta erilaista kotihoidon asiakasta.

Työn vaativuus ja itsenäisyys korostuvat lähihoitajan työpäivässä

Esimerkkityöpäivä kuvastaa tyypillistä lähihoitajan työpäivää kotihoidossa. Aamuvuoro alkaa klo 7 toimistolla, jossa tutustutaan päivän tehtäviin ja asiakaslistaan, jonka yleensä työnjärjestelijä on laatinut toiminnanohjausjärjestelmän optimoiman listan pohjalta. Asiakaslistaan voi tulla muutoksia esimerkiksi sairaspoissaolojen takia, jolloin työntekijän asiakaskäyntien määrä voi yllättäen lisääntyä, mikä lisää kiirettä jo ennestään tiiviiseen työpäivään. Työssä tarvittavat tavarat ja avaimet pakataan mukaan ja valmistaudutaan päivän käynteihin.

Asiakaskäyntejä on aamuvuorossa tyypillisesti noin yhdeksän. Käynnin aikana asiakasta autetaan päivittäisissä arkitoiminnoissa, kuten henkilökohtaisessa hygieniassa, pukeutumisessa ja ruokailussa. Lisäksi suurimmassa osassa käyntejä asiakas tarvitsee apua lääkehoidon toteuttamisessa ja sen varmistamisessa. Osa asiakkaista tarvitsee myös sairaanhoidollista apua, kuten haavanhoitoa tai näytteiden ottoa. Käyntien aikana tarpeen mukaan myös tuetaan ja ohjataan omaisia, johon voi kulua paljon aikaa. Siirtymien kesto on keskimäärin alle 10 minuuttia. Matkoihin voivat vaikuttaa esimerkiksi sääolosuhteet ja parkkipaikan löytyminen, joita ei juurikaan huomioida työajan resursoinnissa.

Kirjaaminen tehdään yleensä asiakkaan luona, joskus myös kiireessä autossa tai matkalla. Päivän tehtävälistassa ei ole varattu aikaa mahdollisiin puheluihin, keskeytyksiin tai muihin työpäivää sekoittaviin asioihin, joten niitä hoidetaan matkojen ja käyntien ohessa sekä myös tauoilla. Aina taukoihin ei ole aikaa ja joskus ruokatauko on mahdollista pitää vasta asiakaskäyntien jälkeen. Tiivis aikataulu on koko työpäivän mielessä ja yllättävät muutokset kuormittavat hoitajia.

Työvuoron loppupuolella palataan toimistolle antamaan raportti päivän asiakkaista ja palautetaan tarvikkeet sekä avaimet. Mahdolliset loput kirjaukset tehdään toimistolla ja työpäivä loppuu kolmen aikoihin. Iltavuoroon saapuvalla hoitajalla on asiakaskäyntejä vuoron aikana jopa 14, mutta ne yleensä ovat kestoltaan aamuvuoron käyntejä lyhyempiä.

Suurin osa käynneistä sujuu mutkattomasti, mutta joidenkin asiakkaiden pärjääminen alhaisilla käyntimäärillä huolestuttaa. Joskus oven avaaminen pelottaa hoitajaa, kun ei tiedä missä kunnossa asiakas on. Myös poistuessaan asiakkaan luota hoitaja voi kokea ristiriitaisia tunteita, jos tietää että asiakas ei voi hyvin. Kotihoidossa työskentelevien hoitajien kokema eettinen kuormitus voi johtua ristiriidasta käytännössä toteutettavan työn ja hoitotyön periaatteiden välillä.

Esimerkki lähihoitajan työvuorosta

Aika		Mitä tehtiin? Kirjatut toiminnot
6.50 – 7.13	Toimistolla	Tavaroiden kerääminen ja lyhyt aamupalaveri päivän töistä
7.13 – 7.21	Siirtymä
7.21 – 7.34	Asiakaskäynti	Lääkehoito, kirjaaminen sekä asiakkaan ohjaaminen ja avustaminen
7.34 – 7.35	Siirtymä
7.35 – 7.45	Asiakaskäynti	Ruokailussa avustaminen, lääkehoito ja kirjaaminen
7.45 – 7.51	Siirtymä
7.51 – 8.04	Asiakaskäynti	Ruokailussa avustaminen, sairaanhoidollisia toimenpiteitä, lääkehoito ja kirjaaminen
8.04 – 8.12	Siirtymä
8.12 – 8.23	Asiakaskäynti	Pukeutumisessa ja ruokailussa avustaminen sekä kirjaaminen
8.23 – 8.32	Siirtymä
8.32 – 10.00	Asiakaskäynti	Suihku ja pukeutumisessa avustaminen, ruokailussa avustaminen, lääkehoito ja kirjaaminen
10.00 – 10.07	Siirtymä
10.07 – 10.36	Asiakaskäynti	Pukeutumisessa ja ruokailussa avustaminen, sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja kirjaaminen
10.36 – 10.46	Siirtymä
10.46 – 10.51	Toimistolla	Soitto asiakkaalle
10.51 – 12.00	Toimistolla	Kirjaaminen, toimistotöitä ja ruokatunti
12.00 – 12.12	Siirtymä
12.12 – 12.34	Asiakaskäynti	Ruokailussa avustaminen, lääkehoito, kirjaaminen ja asiakkaan ohjaaminen
12.34 – 12.39	Siirtymä
12.39 – 12.50	Asiakaskäynti	Hygieniassa ja ruokailussa avustaminen, lääkehuolto ja kirjaaminen
12.50 – 12.59	Siirtymä
12.59 – 13.11	Asiakaskäynti	Ruokailussa avustaminen, lääkehoito ja kirjaaminen
13.11 – 13.15	Siirtymä
13.15 – 13.50	Asiakaskäynti	Ruokailussa avustaminen, lääkehoito, kirjaaminen ja läheisten tukeminen/ohjaaminen
13.50 – 14.05	Siirtymä
14.05 – 15.05	Toimistolla	Tavaroiden palauttaminen, työn suunnittelua ja toimistotöitä

Kotihoidossa on monen kuntoisia asiakkaita

Kotihoidon hoitajien työnkuvan ja työpäivien ymmärtämisen tueksi on tärkeä huomioida kotihoidon asiakkaiden vaihteleva palvelutarve ja toimintakyky. Alla olevassa taulukossa on kuvattu kaksi toimintakyvyltään erilaista kotihoidon esimerkkiasiakasta.

”Ritva, 83 vuotta” Tyypillinen asiakas

”Marjatta, 86 vuotta” Suuri palvelutarve

Kotihoidon työntekijä käy 7 kertaa viikossa ja käynnin kesto keskimäärin 22 minuuttia (yht. 154 min/vko). Mahdollisesti osa etäkäyntejä Kognitio lievästi heikentynyt, joten lähimuistin kanssa ajoittain ongelmia Pystyy melko itsenäisesti huolehtimaan arjen perustoiminnoista, kuten hygieniasta Pystyy liikkumaan tutussa ympäristössä, mutta voi tarvita apua liikkuessa kodin ulkopuolella Tarvitsee jonkin verran apua aterioiden valmistamisessa ja/tai yleisissä kotitaloustöissä. Ateria- ja siivouspalvelut mahdollisesti käytössä Tarvitsee apua lääkityksen toteuttamisessa Hyötyy kuntoutuksesta ja hoitajat uskovat, asiakkaan toimintakyvyn voivan kohentua

Kotihoidon työntekijä käy 24 kertaa viikossa ja käynnin kesto on keskimäärin 21 minuuttia (yht. 504 min/vko). Muistitoiminnoissa muutoksia ja unohtelee, mitä on vastikään puhuttu tai sovittu. Uusien asioiden oppiminen on vaikeaa Tarvitsee apua hygieniasta huolehtimisessa ja liikkumisessa. Syö itse, mutta voi tarvita siinä ohjausta Tarvitsee paljon apua aterioiden valmistamisessa ja/tai yleisissä kotitaloustöissä, joten tukipalvelut säännöllisesti käytössä Tarvitsee apua lääkityksessä Hyötyy kuntoutuksesta ja hoitajat uskovat, asiakkaan toimintakyvyn voivan kohentua

Paremman toimintakyvyn omaavia ”Ritvoja”, joilla käydään viikoittain enintään 7 kertaa, on asiakaskunnasta puolet, kun taas ”Marjatan” kaltaisia paljon käyntejä tarvitsevia on noin joka kymmenes. Joka neljäs käynti kuitenkin kohdistuu palvelutarpeeltaan vaativampiin asiakkaisiin. Väestön ikääntymisen ja palvelujärjestelmän muutosten myötä ”Marjatan” kaltaiset asiakkaat saattavat kuitenkin yhä yleistyä kotihoidossa.

Suurin osa kotihoidon asiakkaista hyötyisi kuntoutuksesta ja myös hoitajat uskovat asiakkaiden kuntoutumismahdollisuuksiin. Erityisesti arkisuoriutumisen heikkeneminen lisää hoitoajan tarvetta, joten fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen on erittäin tärkeää. Tällä hetkellä hoitajien työaika kuluu kuitenkin pääosin asiakkaiden perustarpeista huolehtimiseen, eikä esimerkiksi erilliseen toimintakyvyn tukemiseen jää juurikaan aikaa.

Hoitajien työhyvinvointia syövät liian tiiviit työpäivät

Kotihoidossa työ on itsenäistä ja useimmiten hoitaja on yksin asiakkaan luona. Asiakaskäyntejä voi kuitenkin joutua suorittamaan kuin liukuhihnalla, erityisesti jos käynneille ei ole varattu tarpeeksi aikaa. Tarvittavat hoidolliset toimenpiteet tehdään ennen kuin kiiruhdetaan seuraavan asiakkaan luo. Ikääntyneiden palveluissa työskentelevät hoitajat kokevatkin eettistä kuormitusta ja muita psykososiaalisia kuormitustekijöitä enemmän kuin muilla sosiaali- ja terveysaloilla työskentelevät.

Lisäksi hoitajilta vaaditaan monenlaista osaamista, itseohjautuvuutta, hyviä ongelmanratkaisutaitoja sekä paineensietokykyä. Nämä tekevät kotihoidon työstä vaativaa ja työntekijöille asetetaan suuriakin vaatimuksia. Päivän rytmitystä, käyntejä ja niiden sisältöä ohjaa kuitenkin vahvasti asiakas- ja tehtävälista, joka ei helposti mukaudu päivän aikaisiin yllättäviin tapahtumiin tai henkilöstön poissaoloihin. Hoitajilla ei myöskään ole aina mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnanohjausjärjestelmän tai työnjärjestelijöiden tuottamaan käyntilistaan, varsinkin jos listat on luotu keskitetysti eikä kotihoidon yksikössä.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta ongelmallista onkin, jos hoitajalla on liian vähän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä suhteessa työn vaativuuteen. Itseohjautuvista tiimeistä on saatu hyviä kokemuksia ikäihmisten palveluissa niin hoidon laadun kuin henkilöstön hyvinvoinninkin näkökulmasta. On kuitenkin selvitettävä, miten henkilöstön itseohjautuvuus ja työnjärjestelyssä hyödynnettävät toiminnanohjausjärjestelmät saadaan sovitettua yhteen parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisätietoja:

Kirjoitus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan Aikamittaus-hankkeeseen, jossa ikäihmisten palveluiden työntekijät kirjasivat työaikaansa toiminnoittain ja asiakkaittain. Lisäksi kirjoituksessa on hyödynnetty hankkeessa kerätyn Kerro viikostasi -kyselyn vastauksia, jossa työntekijät kuvasivat heidän edellistä työviikkoansa. Asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen kuvaus perustuu Aikamittaus-hankkeen aineistossa oleviin RAI (Resident Assessment Instrument) -tietoihin.

Lue lisää:

• Aikamittaus-hankkeen loppuraportti (julkari.fi)
• Hoitohenkilöstön työajan jakautuminen ikäihmisten palveluissa: tuloksia Aikamittaushankkeesta (julkari.fi)
• Asiakkaiden saama hoitoaika suhteessa asiakkaan palvelutarpeeseen ikäihmisten palveluissa: tuloksia Aikamittaushankkeesta (julkari.fi)
• Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön määrä nousee, mutta kotihoidossa asiakaskäynnit ja rekrytoinnit kääntyneet laskuun (thl.fi)