Rokotukset ovat yksi kaikkein tärkeimmistä, tehokkaimmista ja tutkituimmista asioista, joilla lapsen terveyttä voi suojella, ylläpitää ja edistää.
Vankka pohja kansalliselle rokotusohjelmalle luotiin jo 1920-luvulla, kun ensimmäiset neuvolat perustettiin. Pian lainsäädännöllä määrättiin, että joka kuntaan oli perustettava äitiys- ja lastenneuvola. Tämä edisti lasten ja äitien terveyttä tavalla, josta moni maa voi vain haaveilla. Palveluiden maksuttomuus on vähentänyt eriarvoisuutta ja madaltanut kynnystä käyttää niitä. Myös kansallisen rokotusohjelman rokotukset ovat aina olleet kaikille maksuttomia.
Pohja rokotusohjelmalle luotiin aikana, jolloin rokotuksilla ehkäistävät taudit olivat vielä näkyvästi keskellämme. Kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja poliota pelättiin. Epidemiat olivat tavallisia, tuhkarokkopotilaat arkipäivää ja esimerkiksi Hib-bakteerin aiheuttamaan kurkunkannentulehdukseen ja hinkuyskään menehtyi lapsia joka vuosi.
Rokotusohjelmaa on kehitetty ja muutettu jo yli 60 vuoden ajan aina tarpeen mukaan. Olemme nujertaneet lisää tauteja aina sitä mukaa, kun uusia rokotteita on otettu mukaan rokotusohjelmaan.
Rokote suojaa itseä ja muita
Tautien taltuttamisessa on tärkeää, että lapsella on oma rokotusten antama suoja. Yksittäisen lapsen suoja paranee entisestään, kun muutkin ympäriltä on rokotettu.
Yksilön suojan lisäksi kattavalla rokottamisella voidaan osaa tauteja vastaan luoda myös ns. yhteisö- eli laumasuojaa. Yhteisösuoja on erityisen tärkeä kaikkein tarttuvimpien tautien kuten tuhkarokon torjunnassa. Sen turvin suojassa on myös sellainen lapsi, joka ei vielä ole ehtinyt rokotusikään tai jolle rokotusta ei voida antaa esimerkiksi perussairauden takia.
Suomessa lähes kaikki lapset saavat viitosrokotussarjan, jolla lasta suojataan kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-bakteerin aiheuttamilta infektioilta. Miltei yhtä moni lapsi saa suojan vakavia pneumokokkitauteja kuten aivokalvotulehdusta ja verenmyrkytystä vastaan.
Rokotusten ansiosta suurin osa pikkulapsista välttää myös hankalan vesirokon ja rotaviruksen aiheuttaman, herkästi sairaalaan johtavan ärhäkän ripulioksennustaudin. Tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa torjuvan MPR-rokotteen kattavuus riittää ehkäisemään laajemmat epidemiat. Suurin osa nuorista saa useilta eri syöviltä ehkäisevän HPV-rokotuksen.
Lainsäädännön pitäisi tukea lapsen oikeutta saada rokotukset
Asiantuntijoiden tarkkaan harkitsema ja suunnittelema rokotusohjelma on lapsen etu ja oikeus. Sillä lasta suojataan juuri oikeaan aikaan vakavilta tartuntataudeilta ja niihin liittyviltä jälkitaudeilta, jotka voivat pahimmillaan aiheuttaa pysyviä vammoja ja joihin voi jopa menehtyä.
Suomi on ratifioinut lasten oikeuksien julistuksen. Lainsäädäntö ei kuitenkaan tällä hetkellä tue riittävästi sitä, että lapsi saisi rokotukset, joilla häntä suojataan vakavilta taudeilta. Jos vanhemmat ovat eri mieltä lapsen rokottamisesta, rokotukseen kieltäytyvästi suhtautuvan huoltajan sana painaa enemmän.
Lapsen oikeus saada rokotus voi siis jäädä toteutumatta, koska lapsen terveyden suojelun huomioiva näkökulma puuttuu lainsäädännöstämme.
Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että se tukisi nykyistä paremmin lapsen oikeutta saada hänen tarvitsemansa rokotukset. Tällöin myös terveydenhuollon ammattilaisen olisi helpompi toimia lapsen parhaan edun mukaisesti.
Lisätietoja:
Kansallinen rokotusohjelma (THL)