Kaikki lapset tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa. Lapsen hyvän hoidon ja kasvatuksen sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellisen valvonnan ja huolenpidon turvaaminen on aina ensisijaisesti lapsen huoltajien velvollisuus. Kaikenikäisillä lapsilla -vammaisilla ja vammattomilla- on aina oikeus vanhempiensa tarjoamaan vanhemmuuteen. Tämä ilmenee myös lapsen oikeuksien sopimuksesta, jonka mukaan vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Sopimus kuitenkin velvoittaa yhteiskuntaa tukemaan vanhempia lasten kasvatuksessa.
Milloin vanhemmuus muuttuu omaishoitajan työksi?
Omaishoidossa yleensä lapsen huoltaja hoitaa ja pitää huolta vammaisesta tai sairaasta lapsesta kotioloissa. Jotta omaishoitajan työ ja vanhemmuus voidaan erottaa, lasten omaishoidon tuen arvioinnissa tarvitaan monipuolista ja riittävää tietoa lapsen kehityksestä ja sen laajasta vaihtelusta myös vammattomilla samanikäisillä lapsilla.
Omaishoidon myöntämisperusteet ovat pääpiirteissään samat lasten ja aikuisten omaishoitotilanteessa, eikä omaishoidon tuessa ole hoidettavan ala- tai yläikärajaa. Lapsiperheiden tilanteet ovat toisaalta hyvin erilaisia kuin aikuisten tilanteet. Lasten toimintakyky voi parantua tai huonontua, mutta ikääntyneiden kohdalla toimintakyky iän myötä heikkenee kaikilla.
Lapsilla omaishoidon tuen arvioinnissa huomioidaan lapsen ikätasosta poikkeava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan tarve. Omaishoidossa lapsen sairaudesta tai vammasta aiheutuva erityinen hoidon tarve tulee olla ikään ja kehitystasoon nähden merkittävä ja hoito sitovaa hoitajalle. Omaishoidon tuen myöntäminen tulee olla aina lapsen edun mukaista.
Omaishoidon tuen lisäksi tarvitaan muita palveluita
Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista, joita ovat esim. terveystarkastukset ja valmennus.
Jos perheen arkea kuormittavat lukuisat vastaanottokäynnit aikataulujärjestelyineen, hoitotoimenpiteet ja kiire, joutuvat vanhemman voimavarat kovalle koetukselle, ja perheen yhteinen aika tai vanhempien parisuhde voivat jäädä taka-alalle. Erityislapsen vanhemmuus vaatiikin tavanomaista enemmän voimavaroja, ja asetelma saattaa haastaa vanhemman lisäksi myös parisuhdetta ja koko perheen hyvinvointia. Lapsille, vanhemmille ja perheille on tarjolla kattava valikoima erilaisia palveluita ja tukimuotoja alkaen kolmannen sektorin tarjoamasta vertaistuesta ja lapsiperheiden kotipalvelun tuomasta konkreettisesta avusta perheen arkeen aina vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palveluihin tai perheen arjen kuormitusta helpottavaan tukiperhetoimintaan. Lapsi- ja perhepalvelut ovat kaikkien lapsiperheiden palveluita. Vammaispalveluilla voidaan täydentää yleisiä sosiaalipalveluita. Lapsen kohdalla on syytä erityisen tarkkaan pohtia, mitkä palvelut ja tuet parhaalla mahdollisella tavalla varmistaisivat kunkin lapsen, vanhemman ja koko perheen hyvinvoinnin ja jaksamisen sekä turvaisivat lapsen tasapainoisen kehityksen.
Omaishoitajan työssäkäynti mahdollistettava
Lapsen omaishoitaja on yleensä työikäinen. On tärkeää, että omaishoitajalla on mahdollista käydä työssä hoidettavalle annettavien muiden palvelujen avulla. Omaishoitajuus ja ansiotyö ainakin osa-aikaisena parantavat hoitajan työmahdollisuuksia omaishoidon päätyttyä, takaavat hoitajalle paremman eläketurvan sekä pitävät yllä sosiaalisia suhteita ja muuta elämää. Myös paremmat toimeentuloedellytykset todennäköisesti lisäävät hyvinvointia.
Lasten omaishoitajuudella voi olla erityisesti naisia työelämästä syrjäyttävä vaikutus. Näin työelämän perheystävällisillä käytännöillä ja miesten omaishoitajuuden lisäämisellä voisi lisätä sukupuolten tasa-arvoa ja taloudellista yhdenvertaisuutta.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Lue lisää
Laki omaishoidon tuesta 2.12.2005/937. Finlex
Työpaperi 43/2022 Omaishoidon tuen kansalliset myöntämisperusteet – THL:n ehdotus (julkari.fi)