Suun terveydestä huolehtiminen kuulostaa helpolta: hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla, säännöllinen ateriarytmi, napostelun välttäminen aterioiden välillä ja janojuomana vesi. Käytännössä näissä suun terveyden perusasioissa on kuitenkin vielä paljon petraamista.
Tavoitteena kulttuurinen muutos
Suomalaiset lapset harjaavat hampaitaan keskimäärin selvästi harvemmin kuin lapset Suomen kaltaisissa muissa OECD-maissa. Tilanne on vuosien varrella parantunut, mutta kovin hitaasti.
WHO:n koululaistutkimuksen mukaan 11-vuotiaista suomalaisista tytöistä 66 prosenttia ja pojista 53 prosenttia harjasi hampaansa useammin kuin kerran päivässä vuosina 2013–2014 (kuvio). Suomi sijoittui selvästi kaikkien maiden keskiarvoa alemmalle tasolle. Myönteistä on, että Suomen prosenttiosuudet ovat parantuneet kaikkien maiden keskimääräistä osuutta nopeammin. Maiden välisessä vertailussa Suomen sijoitus oli 33. vuosina 2001–2002 (35 maata) ja 31. vuosina 2013–2014 (42 maata).
Hampaiden harjaamisessa on parannettavaa myös nuorilla, erityisesti pojilla. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn mukaan esimerkiksi ammatillisen oppilaitoksen pojista vain 35 prosenttia ja tytöistä 62 prosenttia harjaa hampaansa suositusten mukaan kahdesti päivässä, lukiolaisilla vastaavat osuudet ovat pojista 57 prosenttia ja tytöistä 76 prosenttia.
Hampaiden harjaamisen tapa periytyy
Suomalaislasten hampaiden harjauksen vähäisyys näyttää olevan kulttuurinen erityispiirre, jonka muuttaminen edellyttää pitkäjänteistä monialaista yhteistyötä. Erityisesti tämä koskee poikia, jotka ovat saaneet tämän piirteen sosiaalisena perintönä isiltään.
Miehillä hampaiden harjaaminen on selvästi naisia vähäisempää. FinTerveys 2017 -tutkimuksessa vain 53 prosenttia 30 vuotta täyttäneistä miehistä ilmoitti harjaavansa hampaansa vähintään kaksi kertaa päivässä. Naisilla vastaava osuus oli 80 prosenttia.
Epäterveelliset ruokatottumukset altistavat hampaiden reikiintymiselle ja kulumiselle
Lasten ja nuorten ruokatottumuksissa on piirteitä, jotka tekevät heidät alttiiksi hampaiden reikiintymiselle.
Monet napostelevat hampaille haitallisia tuotteita säännöllisten aterioiden välillä. Kariesbakteerit kykenevät tuottamaan hammaskiillettä vahingoittavia happoja paitsi makeista myös suolaisista naposteltavista, kuten perunalastuista. Sokeristen ja happamien juomien toistuva siemailu puolestaan altistaa hampaat paitsi reikiintymiselle myös erosiiviselle kulumiselle. Light-virvoitusjuomat ja muut sokereita sisältämättömät happamat juomat eivät lisää hampaiden reikiintymisriskiä, mutta nekin altistavat hampaat eroosiovaurioille.
Voimassa olevien kansallisten ravitsemussuositusten mukaan lisätyn sokerin saannin ei tulisi ylittää 10 prosenttia päivittäisestä kokonaisenergiansaannista. Aikuisilla keskimääräinen saanti ei ylitä tätä rajaa. Sen sijaan yksittäistutkimusten perusteella 2–6-vuotiailla lapsilla suositeltu yläraja ylittyy selvästi. Jotta saisimme ajankohtaista, yksityiskohtaista ja vertailukelpoista tietoa myös nuorista, tarvitaan kyselytutkimusten lisäksi tarkempia elintapa- ja ravitsemustutkimuksia seurantoineen.
Säännöllinen ateriarytmi ja napostelun välttäminen ovat suun terveyden perusta
Ravitsemussuositusten mukainen, ikätasoinen ruoka, säännöllinen ateriarytmi ja vesi janojuomana ovat kasvun, terveyden ja suun terveyden kulmakiviä.
Samalla tavoin kuin aikuiset päättävät mitä kotiin ostetaan ruoaksi, he myös omalla esimerkillään ohjaavat säännölliseen ateriarytmiin ja muihin tapoihin, kuten hampaiden harjaamiseen.
Kolme päivittäistä ateriaa ja tarpeen mukaan nautitut pari välipalaa antavat elimistölle sopivasti energiaa, mikä auttaa paitsi jaksamaan, myös edistää suun terveyttä.
Ravitsemussuositusten perustana ovat kasvikset, joita kannattaa syödä kaikilla päivän aterioilla. Sokeriset juomat eivät korvaa ruokia, sillä ne pitävät huonosti kylläisyyttä, lihottavat helposti eivätkä anna hampaiden tarvitsemia taukoja.
Aterioiden ulkopuolella suuhun ei kannata laittaa muuta kuin vettä. Lasten arkiympäristössä pitääkin huolehtia siitä, että vesipisteitä on riittävästi niin kouluissa kuin urheilupaikoissa.
Yhteiskunnan eri toimijat mukaan
Elintavat ja terveystottumukset, kuten hampaiden harjaus, omaksutaan jo hyvin varhain. Suun terveyttä edistävät ja kariesta ehkäisevät elintavat tulisikin oppia päivittäisiksi tottumuksiksi pienestä pitäen. Hampaiden harjaus aamuin ja illoin aloitetaan jo imeväisiässä, heti ensimmäisten maitohampaiden puhjettua.
Terveydenhuollon ammattilaiset suun terveydenhuollossa, lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa tapaavat lapsia, nuoria ja lapsiperheitä säännöllisesti, joten heillä on erinomainen mahdollisuus ohjata harjoittelemaan, omaksumaan ja ylläpitämään terveellisiä elintapoja ja tottumuksia. Säännöllisestä hampaiden harjaamisesta muistuttaminen ja terveellisistä ruokatottumuksista keskustelu ovat luonteva osa terveystarkastuksia.
Myös varhaiskasvatus ja koulut voivat tukea lasten vanhempia kasvatustehtävässä muistuttamalla säännöllisestä hampaiden harjaamisesta ja huomioimalla päivittäisessä toiminnassa ja opetuksessa terveelliset ruokatottumukset. Kouluissa voidaan esimerkiksi huolehtia siitä, että karkki- ja limsa-automaattien sijaan oppilaille on tarjolla terveellisiä välipalavaihtoehtoja.
Suomessa lainsäädäntö mahdollistaa monialaisen yhteistyön terveyden edistämisessä. Kun sekä terveydenhuollon että kasvatus- ja opetustoimen ammattilaiset ovat mukana, hampaiden harjaamistottumuksia voidaan muuttaa nopeammin. Eri medioissa näkyvä suun terveyttä edistävä kampanja tai tietoiskut tehostaisivat viestiä.
Myös elintarviketuottajien ja kauppojen toimilla on vaikutusta. Terveellisiä valintoja voidaan tehdä helpommiksi ja houkuttelevimmiksi esimerkiksi tuotteiden sijoittelulla, hinnoittelulla ja vähemmän lisättyä sokeria sisältävien elintarvikkeiden tuotekehityksellä ja markkinoinnilla.
Otetaan lasten hampaiden harjauksen tehostaminen ja suun terveyden edistäminen yhteiseksi tavoitteeksi alkaneella uudella vuosikymmenellä.
Lisätietoja
Growing up unequal. HBSC 2016 study (2013/2014 survey)
Kouluterveyskyselyn 2019 tuloksia
Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa : FinTerveys 2017 –tutkimus
Onpa yllättävää verrata prosenttilukuja, kuinka moni jättää pesemättä hampaat kahdesti päivässä! Hampaiden harjaus on tapa, joka omaksutaan jo nuorena, mutta on mielenkiintoista ajatella, missä vaiheessa tavasta aletaan lipsua. Siitä saakka kun lapsemme ovat olleet pieniä, on meillä painotettu hammas- ja ienterveyden tärkeyttä. Lisäksi ruokailun jälkeen tarjolla on aina ksylitolipastilleja. Toivon, että tapa pysyy heidän mukanaan vielä vanhempanakin.
https://www.hammaskeiju.fi/xylitol-pastilles-c-8.html