Kaikkihan sen jo tietävät. Että veressämme on kahdenlaista kolesterolia, ’hyvää’ ja ’pahaa’. Uusin tutkimus on kuitenkin muuttanut huomattavasti käsitystämme ’hyvästä’ ja ’pahasta’ kolesterolista eli LDL- ja HDL-hiukkasista. Kuva hiukkasten toiminnasta on tullut entistä monimuotoisemmaksi, kiitos erilaisten ihmisen perimää, molekyylien rakennetta ja aineenvaihduntaa tutkivien ”-omiikoiden” kuten genomiikan, transkriptomiikan, lipidomiikan ja proteomiikan.
Nyt esimerkiksi tiedämme, että pelkkä HDL-kolesterolin pitoisuuden mittaaminen verinäytteestä ei riitä kertomaan, ovatko kyseiset HDL-hiukkaset ’hyviä’ vai ’huonoja’.
Sen sijaan tiedetään varmasti, että elintavat kuten rasva- ja sokeritäytteinen ruoka, pikaruokakulttuuri ja vähäinen liikunta vaikuttavat huomattavasti LDL/HDL hiukkasten jakaumaan veressä.
Taistelijapari HDL-LDL
Lukuisat epidemiologiset tutkimukset, koe-eläinmallikokeet ja soluviljelykokeet ovat osoittaneet, että matalan tiheyden lipoproteiini-hiukkaset (low-density lipoproteiinit, LDL) lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Ja korkean tiheyden hiukkaset (high-density lipoproteiinit, HDL) puolestaan suojaavat taudilta.
LDL-HDL kolesterolien taistelijapari toimii niin, että etenkin niillä ihmisillä, joilla on korkea LDL-kolesterolin pitoisuus, LDL:n kuljettama kolesteroli kertyy verisuonten seinämiin ja ahtauttaa verivirtaa. HDL pyrkii vastaavasti hakemaan kolesterolin pois suonista ja kuljettamaan maksaan.
Uusissa tutkimuksessa LDL-hiukkasten joukosta on löytynyt erityisen vaarallisia ”small dense” LDL-hiukkasia, jotka kertyvät valtimoihin tehokkaasti.
Lihavuus, metabolinen oireyhtymä ja tyypin 2 diabetes lisäävät ”small dense” -hiukkasten määrää, mikä laskee HDL:n kolesterolin määrää ja lisää triglyseridien osuutta. Triglyseridit ovat veressä kiertäviä kolmiarvoisia rasvoja, joita erityisesti lihassolut käyttävät energianlähteenään. Osa näistä rasvoista varastoidaan rasvakudokseen.
Kun LDL:n ja triglyseridien määrä lisääntyy ja HDL:n vähenee, syntyy sydän- ja verisuonten toiminnan kannalta hyvin haitallinen rasvaprofiili, niin sanottu aterogeeninen lipidi-triadi eli -kolmikko.
Erityisesti modernissa kiireisessä yhteiskunnassa yleinen pikaruokakulttuuri ja päivittäinen hillittömän suuri piilosokerin saanti kääntävät rasvaprofiilia vaarallisen lipidikolmikon suuntaan.
Rasvojen salaisuuksia ei ole vielä ratkaistu
Kuitenkaan pelkkä HDL-kolesterolin lisääminen verenkierrossa ei paranna suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta. Tämä on todistettu niin sanottuun ”Mendelin randomisaatioon” perustuvissa tutkimuksissa, joissa tietty geenivariantti esimerkiksi nostaa HDL-kolesterolin määrää verenkierrossa, mutta ei alenna sairastumisriskiä itse sydän- ja verisuonitautiin.
Jotta voimme vastata tarkasti kysymykseen, miten HDL-LDL-taistelupari vaikuttaa sydän- ja verisuonitautiriskiin, tarvitsemme menetelmän, joka kuvaa selkeästi HDL:n suojaavaa toimintaa eikä vain mittaa HDL-hiukkasten kolesterolipitoisuuksia. Lisäksi menetelmän olisi sovelluttava kliiniseen työhön.
Vaikka elintavoilla on kiistaton vaikutus haitallisen rasvaprofiilin syntyyn ja sydän- ja verisuonitautiriskin kohoamiseen, ei kaikkia rasvojen salaisuuksia ole vielä ratkottu. Tarkempaa tietoa kolesteroli-taisteluparin toiminnasta tarvitaan edelleen.
Lisää uusimmista valtimotautien riskitekijöitä, ehkäisyä ja hoitoa koskevista tutkimustuloksista kerrotaan Kansanterveyspäiville 6. marraskuuta. Tervetuloa kuulemaan!
Tiesitkö uusista tutkimusmenetelmistä:
- Genomiikka tarkoittaa perinnöllisyystieteen tieteenhaaraa, joka käsittelee ihmisen genomin dekoodausta.
- Transkriptomiikka: kudosten ja solujen geenien ilmentymisen mittaaminen niiden lähetti-RNA:n suhteellisena määränä.
- Lipidomiikka: moderni menetelmä mitata valtava kirjo eri rasvoja esimerkiksi veri-seerumista ja eri soluista.
- Proteomiikka: moderni menetelmä mitata valtava kirjo eri valkuaisaineita eli proteiineja esimerkiksi veri-seerumista ja eri soluista.