Sosiaali- ja terveysministeriö on parhaillaan uudistamassa vammaispalvelulakia. Ehdotus hallituksen esitykseksi on ollut kuluvana keväänä lausuntokierroksella ja lakiehdotuksen on tarkoitus siirtyä eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Lakiesitykseen sisältyy ehdotuksia, joilla pyritään vahvistamaan vammaisten ihmisten mahdollisuutta yksilöllisempiin liikkumisen ratkaisuihin käytännössä.
Vammaispalvelulakiin ehdotetaan mahdollisuutta jaksottaa myönnetyt liikkumisen tuen matkamäärät maksimissaan vuoden mittaiselle aikavälille, jolloin liikkumisen tukea ei tarvitsisi käyttää yhden kuukauden aikana.
Ehdotukseen sisältyy myös mahdollisuus toteuttaa liikkumisen tuki kokonaan tai osittain matkabudjetin avulla siten, että tuki perustuisi matkojen määrän sijaan kilometri- tai euromäärään. Näiden molempien ehdotusten voidaan nähdä lisäävän joustavampaa liikkumista ja siten tukevan vammaisten ihmisten yksilöllistä elämää.
Kuljetuspalvelu on käyttäjämäärältään suurin vammaispalvelu
Nykyisen vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee kyseistä palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Työ- ja opiskelumatkoja tulee järjestää vammaisen henkilön tarpeen edellyttämässä laajuudessa. Tämän lisäksi vammaisella henkilöllä tulee olla mahdollisuus tehdä vähintään 18 yhdensuuntaista asiointi- ja vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuinkunnan alueella tai lähikuntiin ulottuvina matkoina.
Kuljetuspalvelujen käyttäjiä oli vuonna 2020 yhteensä vajaat 90 000 henkilöä. Koronaepidemian aikana liikkuminen on vähentynyt muun muassa rajoitusten vuoksi. Tämä näkyy sekä joukkoliikenteen käytössä, mutta myös vammaispalvelujen kuljetuksissa kustannusten laskuna. Koronaepidemian hellittäessä kuljetuspalvelujen kustannusten voidaan ennakoida palautuvan vähintään aiemmalle tasolle.
Liikkumisen vapaus on perusoikeus
Liikkuminen kodin ulkopuolella kouluun, töihin, harrastuksiin ja asioimaan on meille kaikille tärkeää ja jokaisella tulisi olla siihen mahdollisuus toimintarajoitteesta huolimatta.
Toimintarajoitteisille ihmisille apuvälineillä on suuri merkitys liikkumisen toteuttamisessa käytännössä. Lähtökohtaisesti liikkuminen pyritään mahdollistamaan esteettömän ja toimivan julkisen joukkoliikenteen avulla, mutta vaikeimmin vammaisille henkilöille turvataan kohtuulliset liikkumismahdollisuudet vammaispalvelulain mukaisilla kuljetuspalveluilla. Kuljetuspalveluilla onkin keskeinen merkitys vammaisen henkilön perusoikeuksien toteutumisen kannalta.
Säännöt ovat yhteiskunnan tapa turvata yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille, ja samalla myös varmistaa yhteiskunnan voimavarojen riittävyys. Usean vuosikymmenen ajan on pohdittu sitä, millaista säätelyä tarvitaan yksilön ja yhteiskunnan jäsenten yhdenvertaisuuden kannalta. Esimerkiksi matkabudjetteja on jo kokeiltu vuosien ajan eri puolella Suomea ja niistä on saatu myönteisiä kokemuksia. Nykyinen vammaispalvelulaki mahdollistaisi siis jo yksilölliset ratkaisut kuljetuspalvelujen toteuttamiseen, vaikka se ei kaikissa tilanteissa ohjaa siihen riittävästi. Yksilölliset ratkaisut edellyttävät asiakkaan kuulemista ja sosiaalityön mahdollisuutta käyttää harkintaa asiakaskohtaisessa päätöksenteossa.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Entäpä jos sirryttäis siihen vanhaan malliin että taksin sai tilata itse mistä halusi tai otetaan suorasoitto palvelu käyttöön,että asiakas voi soittaa sille kuskille jonka haluaa ja jota on käyttänyt jo vuosia sekä tuntee olonsa turvalliseksi 😄
En päässyt veljen vaimon hautajaisiin Hietsun krematorioon, minulla on silti muutamaa päivä aiempi päätös, että saan matkustaa Helsinkiin ja Helsingissä 24 matkaa vuodessa vammaispoliittisiin tehtäviini. Tämä anomani hautajaismatka on lyhyempi kuin matka ministeriöihin tai eduskuntaan, jossa käyn. Minua kehoitettiin käyttämään julkista liikennettä,
HSL ei ota invamopoja kyytiin. Kirkkonummi vuonna 2022.
Hei, kysymys. Voiko kehitysvammaisen kotona asuvan henkilön avustaja kyyditä omalla autolla vammaista kauppaan, lääkäriin, harrastuksiin tai jopa teatteriin? Kun avustaja tarvitaan mukaan, niin oma auto on ehdottomasti välttämätön maaseudulla jossa julkinen liikenne on olematon?
Korvattava summa voisi olla esim. Kilometri maksu? Avustajalla on useampia paikkoja, joten myös niiden välillä ajettavat matkat pitää korvata.