Koronapandemian aikana THL huomioi eri väestöryhmät monikielisessä ja -kanavaisessa viestinnässä koko väestön terveyden turvaamiseksi. Eri kulttuuri- ja kielivähemmistöjen tavoittaminen poikkeus- ja kriisitilanteissa on haastavaa, jos systemaattista yhteistyötä ei ole aiemmin tehty riittävästi. Keskinäisen luottamuksen rakentaminen ja sen ylläpitäminen vaativat aikaa ja resursseja sekä pitkäjänteistä yhteistyötä viranomaisten ja eri vähemmistötoimijoiden kesken.
Koronaepidemian jälkeen selvitimme, miten korona-ajan kriisiviestintä näyttäytyi romanitoimijoille. Haastattelimme 14 romanitoimijaa ja yhtä monikielisen viestinnän asiantuntijaa heidän kokemuksistaan korona-ajan kriisiviestinnästä. Seuraavaksi tiivistämme tutkimuksemme tuloksista opit, joita kannattaa hyödyntää, jotta viesti tavoittaa kohderyhmän.
Oppi 1. Kielitaidon lisäksi myös sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti vaikuttavat viestin ymmärrettävyyteen
Suomen romaniväestö on asunut Suomessa yli 500 vuotta ja romanit puhuvat äidinkielenään suomea. Tästä huolimatta romanikentän toimijat joutuivat usein tilanteisiin, jossa viranomaisten ja median viestintää pyydettiin asiakaskohtaamisissa ”tulkitsemaan” romaniyhteisölle.
Kulttuurien välisessä viestinnässä on tärkeä huomioida historian aikana muotoutuneet väestösuhteet ja niiden vaikutus viestintään ja kommunikointiin. Romaniväestö toimii hyvänä esimerkkinä myös muiden vähemmistöväestöryhmien kohdalla, sillä kielen lisäksi tulee huomioida viestinnän sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti.
Oppi 2. Epäluottamus järjestelmää kohtaan luo tilan vaihtoehtoiselle tiedolle ja tulkinnalle
Koronapandemian aikana romaniyhteisön keskinäinen viestintä siirtyi sosiaaliseen mediaan ja eri sovellusten kautta ylläpidettyyn ryhmäviestintään esimerkiksi Facebookissa, Messengerissä ja Whatsappissa. Sovellukset toimivat sekä työnteon välineinä, yhteydenpidon mahdollistajina oman perhepiirin ulkopuolelle että myös vaihtoehtoisen ja väärän tiedon levittämisen välineinä.
Historiallisesti rakentunut epäluottamus järjestelmää kohtaan luo pohjan vaihtoehtoiselle tiedolle ja tulkinnalle. Osalla romaniväestöä usko ja luottamus viranomaistoimijoihin ja järjestelmää kohtaan on heikko. Epäluottamus juurtaa historialliseen toiseuteen ja ulossulkemiseen. Luottamus rakentuu yhteistyössä ja sen vuoksi poikkeus- ja kriisitilanteiden viestintään tulee varautua näiden tilanteiden ulkopuolella, kehittäen jatkuvan yhteistyön rakenteita ja prosesseja.
Oppi 3. Romanitoimijat itse ovat paras linkki romaniyhteisön tavoittamiseen
Romanitoimijat olivat hankalassa välikädessä väärän tiedon ja viranomaistiedon välissä ja yhteisellä keskustelulla pyrittiin vähentämään pandemiaan ja rokotuksiin liittyviä pelkoja. Romanitoimijoilla on linkki eri romaniryhmiin, kuten nuoriin romaneihin, romaninaisiin tai ikääntyvään romaniväestöön. Tätä romanitoimijoiden linkkiä yhteisön eri jäseniin tulisi viranomaistoiminnassa hyödyntää, se on myös romanitoimijoiden toive. Romanitoimijat toivoivat tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten kanssa.
Lue lisää:
THL-blogi 14.3.2023: Rakenna luottamusta saavutettavalla viestinnällä