Eduskuntavaalit lähestyvät. Talouden tila huolettaa, työllisyyden parantaminen on kaikkien eduskuntapuolueiden tärkeimpiä tavoitteita.
Keskusta ja Kristillisdemokraatit ovat asettaneet tavoitteekseen 200 000 uutta työpaikkaa yksityiselle sektorille. Keskustan ohjelmassa työpaikat luvataan kymmenessä vuodessa. Kristillisdemokraatit eivät kerro, miten nopeasti uudet työpaikat luotaisiin. Muilla puolueilla ei ole konkreettisia tavoitteita uusien työpaikkojen määrästä.
Miten todennäköiseltä uusien työpaikkojen syntyminen on nopeasti ikääntyvässä Suomessa, jossa työikäisten osuus vähenee? Työntekijöiden löytäminen 200 000 uuteen työpaikkaan ei ole välttämättä helppoa, jos väestönkehitys jatkuu nykyisellään. Millä tavoin puolueet haluavat vaikuttaa – erityisesti työikäisen – väestön kehitykseen?
Väestön määrään ja rakenteeseen vaikuttavat syntyvyys, kuolleisuus ja maahanmuutto.
Syntyvyyden lisääminen?
Syntyvyyden mainitsee vaaliohjelmassaan vain kristillisdemokraatit: ”Syntyvyyden kasvu edellyttää panostamista perheiden tukemiseen, nuorten naisten työmarkkina-aseman parantamiseen sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen.”
Epäsuorasti työn ja perheen yhteensovittaminen mainitaan monessa vaaliohjelmassa, mutta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät esitykset eivät paranna hedelmällisyyttä eivätkä lisää syntyvyyttä.
- Kristillisdemokraatit vaativat raskaudenkeskeytysten vähentämistä mm. lainsäädäntöä muuttamalla, ts. tiukentamalla. Euroopan kokemukset osoittavat, ettei aborttien rajoittaminen tai kieltäminen lisää syntyvyyttä (esimerkkinä nyky-Puola). Kieltämisen kielteiset seuraukset voivat olla myönteisiä seurauksia suuremmat, kuten Ceausescun Romanian äitiyskuolemaluvut osoittavat.
- Ruotsalaiset, SDP, vasemmistoliitto ja vihreät korostavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia. Vihreät vaativat lisäksi sukupuoltaan korjaavien pakkosterilointien poistamista, translain uudistamista ja äitiyslain hyväksymistä. Toteutuessaan nämä parantavat seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia, mutta syntyneiden lasten kokonaismäärään niillä on hyvin vähäinen vaikutus.
Kuolleisuuden vähentäminen?
Kuolleisuuden vähentämistä ei mainitse yksikään puolue tavoitteekseen. Epäsuorasti terveyden edistäminen ja terveyserojen pienentäminen on kaikkien puolueiden tavoitteissa.
Onnistuessaan tavoite lisää Suomen väkilukua, mutta suurimman osan lisäelinvuosista saavat eläkeikäiset. Työllisyyteen tällä ei ole suurtakaan vaikutusta.
Maahanmuuton vaikutukset?
Maahanmuuttoon ottavat kantaa kaikki puolueiden vaaliohjelmat.
- Kristilliset toivovat vastuullista, hallittua, inhimillistä ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa.
- Ruotsalaiset kannattavat humanitäärisen maahanmuuton lisäämistä ja kestävää maahanmuuttoa asenteiden muuttamisella ja maahan muuttaneiden integraatiota parantamalla.
- Vihreät toivovat työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
- SDP peräänkuuluttaa oikeudenmukaista ja reilua maahanmuuttopolitiikkaa.
- Vasemmistoliitto lopettaisi maahanmuuttajien työperäisen syrjinnän poistamista.
- Kokoomus lupaa helpottaa ulkomaisten työntekijöiden palkkaamista luopumalla työvoiman tarveharkinnasta.
- Keskusta pitää maahanmuuttoa eurooppalaisena kysymyksenä: Millaisia palveluita tai sosiaaliturvaa muuttaja tai hänen perheenjäsenensä voivat saada EU:ssa? Keskusta pitää tarpeellisena kiihkottoman ja ratkaisuhakuisen eurooppalaisen keskustelun käymisen myös tästä kysymyksestä. Toisaalta tästä asiasta ei saa muodostua vapaan liikkuvuuden estettä, mutta sosiaaliturvan väärinkäytökset on pyrittävä estämään tehokkaasti. Ikääntyvässä Euroopassa tarvitaan toimivaa työperäistä maahanmuuttoa myös unionin ulkopuolelta.
- Perussuomalaisilla on oma maahanmuuttopoliittinen ohjelmansa. Sen mukaan ”maahanmuuttopolitiikan ja -lainsäädännön tarkoitus on mahdollistaa Suomen kannalta hyödyllinen tai vaikutuksiltaan neutraali maahanmuutto mutta samaan aikaan ehkäistä sellaista muuttoliikettä, josta on taloudellista tai yhteiskunnallista vahinkoa Suomelle”.
Tilastokeskus vastaa virallisista väestöennusteistamme. Ilman maahanmuuttoa 20–64 -vuotiaiden määrä vähenee 145 200 asukkaalla. 20–54 -vuotiaista katoaa 5 prosenttia eli runsaat 120 000, kun taas 55–64 -vuotiaissa vähennys on runsaat 3 prosenttia eli noin 24 000 asukasta vuoden 2019 loppuun mennessä.
Jos nettomaahanmuutto on 17 000 henkilöä vuodessa, vähenee 20–64 –vuotiaiden määrä 42 600:lla. Nuorten työikäisten määrä kasvaisi parilla tuhannella (+0,3 %), mutta 40 vuotta täyttäneiden työikäisten määrä vähenisi noin 46 000:lla eli 2,6 prosentilla.
Työvoimaa riittää, mutta työllisyysasteen on parannuttava
Miten käy sitten 200 000 uuden työpaikan? Oletetaan, että 20–39-vuotiaat työllistyvät hyvin, 40–54-vuotiaat kohtalaisesti ja tätä vanhemmat heikosti. Työllisyysasteiden olisi parannuttava nykytasosta kaikissa ikäryhmissä. Myös pitkäaikaistyöttömien pitäisi työllistyä hyvin, jopa 50 vuotta täyttäneiden, jotka erityisesti mainitaan esimerkiksi perussuomalaisten talousohjelmassa.
Myös maahanmuuttajien pitäisi työllistyä aiempaa paremmin. THL:n Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus osoitti, että työttömät maahanmuuttajat ovat työkykyisiä ja työhaluisia, mutta heillä on vaikeuksia työllistyä. Työmarkkinoilla vaaditaan siis täyskäännös: ikääntyneet ja maahanmuuttajat on saatava työelämään mukaan.
On vaikea nähdä työpaikkatavoitteiden täyttymistä ilman maahanmuuttoa. Vaikka Suomeen saisi työ- ja oleskeluluvan, olisi maahanmuuttajien saatava pysymään Suomessa. Yksi viidestä muuttaa maasta viidessä vuodessa, eurooppalaisista jopa neljä viidestä.
P.S. Kiitän Tilastokeskuksen Markus Rapoa väestöennustetiedoista sekä Suomen Väestötieteen yhdistyksen postituslistaa vilkkaasta taustakeskustelusta.