Sote- ja maakuntalakien yhteydessä uudistetaan myös kotoutumislakia, sillä kuntien ja maakuntien vastuiden muuttuessa myös kotoutumisen vastuutahot muuttuvat. Uuden kotoutumislain luonnoksessa maakunta vastaa kotouttamisen kokonaisuudesta ja monialaisesta yhteistyöstä, ja kunnan on edelleen huomioitava eri väestöryhmien tarpeet osana omia vastuualueitaan.

Osana maahanmuuttajan kotoutumistoimia Suomessa tehdään niin kutsuttu alkukartoitus muun muassa työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville. Kartoituksessa selvitetään maahanmuuttajan kielitaito, aiempi koulutus ja työkokemus sekä valmiudet työhön ja opiskeluun. Alkukartoituksen jälkeen laaditaan kotoutumissuunnitelma ja ohjataan kotoutumiskoulutukseen.

Uudistettavalla kotoutumislailla tavoitellaan maahanmuuttajien koulutuspolkujen nopeuttamista ja nopeampaa työmarkkinoille siirtymistä. Tavoite on hyvä, varsinkin kun tutkimustulokset osoittavat, että maahanmuuttajaväestö on suurelta osin työhaluista ja -kykyistä.

Toisaalta TEM:in tuore tutkimus osoittaa, että yleinen työllisyystilanne vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen koko väestöä enemmän.  Samassa tutkimuksessa huomattiin myös, että työllisyyttä edistävät toimenpiteet, kuten alkuvaiheen kotoutumiskoulutus ja sitä täydentävä harjoittelu, edistävät maahanmuuttajien työllistymistä.

Toimintakyky ei ole itsestäänselvyys

Nopea koulutuspolku ja työmarkkinoille pääseminen edellyttävät paitsi ohjausta, neuvontaa ja olemassa olevia työpaikkoja myös riittävää toimintakykyä työpaikkaa hakevalta ihmiseltä.

Toimintakyky tarkoittaa fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä, joiden avulla ihminen pystyy toimimaan arkiympäristössä. Esimerkiksi liikkumiskyky, psyykkiset voimavarat ja uudesta kotimaasta löytyneet ystävät ja syrjimätön ilmapiiri voivat auttaa ihmistä työllistymään tai osallistumaan kielikurssille.

Maahanmuuttajiin kohdistuvat väestötutkimukset osoittavat, että tietyillä maahanmuuttajaryhmillä on erilaisia toimintakykyrajoitteita, jotka estävät täysipäiväisen opiskelun ja hidastavat työllistymistä.

Maahanmuuttajalle tehtävässä alkukartoituksessa toimintakyvyn arviointi jää tällä hetkellä vähäiseksi, vaikka toimintakyky on oleellinen osa uuden kielen oppimista tai työpaikan etsintää. Tärkeää olisikin tunnistaa toimintakykyyn liittyvät rajoitukset sekä vahvuudet mahdollisimman ajoissa ja suunnitella kotoutumiskoulutus ja kotoutumisen jatkopolut ihmisen toimintakyvyn mukaan.

Kulttuurisensitiivisiä menetelmiä toimintakyvyn arvioimiseksi

Miten kotoutumista voidaan tukea ja toimenpiteitä suunnitella, jos lähtötilanne ei ole tiedossa? Entä miten toimintakyvyn kehittymistä voi seurata, jos tietoa aiemmasta ei ole saatavilla?

Haasteena toimintakyvyn tunnistamisessa on tähän asti ollut kulttuurisensitiivisten menetelmien puuttuminen, jolloin ei voida olla varmoja ymmärtävätkö eri kulttuureista tulevat ihmiset mittariston kysymykset samalla tavoin. Maaliskuun alusta THL:ssä alkaneessa mobiTARMO-hankkeessa kehitetään ratkaisua tähän.

Toimintakyvyn tuominen osaksi alkukartoitusta voisi parhaimmillaan lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, kun sote-puoli tulisi vahvemmin mukaan kotoutumistoimiin.

Lue lisää:

Shadia Rask ym., Työttömistä maahanmuuttajista suuri osa on työkykyisiä ja työhaluisia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 1/2016.

Simo Aho, & Ari Mäkiaho, Maahanmuuttajat ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 26/2017.

UTH – Ulkomaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointi tutkimus

MobiTarmo – Kulttuurisensitiiviset toimintakyvyn arviointimenetelmät mobiilissa

Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus thl.fi’ssä

Toimintakyky thl.fi’ssä

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *