Maailman eri kolkissa kiehuu. Tapahtuvat heijastuvat Suomeen niin uutisten ja sosiaalisen median välittämänä kuin politiikan ja kansanliikkeiden vauhdittamina. Osalle Suomessa asuvista maailmantilanne on arkea myös suoraan perheen tai sukulaiskytkösten kautta.
Koska globaalin maailman tapahtumat heijastuvat väistämättä Suomeen, on oltava proaktiivinen, ettei eripura pesiydy Suomeen. Voimme yhdessä vaikuttaa siihen, ettei eri kansanryhmien tai vähemmistöjemme ja valtaväestön välille synny salakavalasti yhteiskuntarauhaa nakertavia ilmiöitä. Yksi tällainen ilmiö on antisemitismi eli juutalaisvastaisuus, jota tarkastelemalla voimme ymmärtää myös yhteiskuntadynamiikkaa laajemmin.
Toiseus ja dehumanisaatio
Toiseutta on kautta aikojen rakennettu ihmisryhmien välille eri syistä. Etenkin turvattomuutta ja uhkaa koettaessa syntyy me ja he -ajattelua.
Esimerkiksi vuosisatoja vanha antisemitismi on juutalaisiin kohdistuvien, syvään juurtuneiden ja osittain tiedostamattomien kielteisten käsitysten rakennelma, joka ruokkii yhteiskunnallista polarisaatiota.
Antisemitismi voi ilmetä syrjinnän, juutalaisvastaisen poliittisen liikehdinnän tai valtiollisen väkivallan kaltaisena toimintana myös sellaisissa maissa, joissa juutalaisväestöä ei juuri ole.
Epäluulo estää dialogin, ja eri ryhmien väliset sanalliset ja hyökkäykset ja väkivalta yleistyvät. Pahimmillaan dehumanisoidaan eli epäinhimillistetään kansanryhmä, millä voi olla järkyttävät seuraukset.
Suomessa asuvat juutalaiset kokevat kollektiivista taakkaa maailman tapahtumista
Ensimmäinen askel dialogiin on pohtia vähemmistöjen kokemuksia tutkimusten perusteella. Ihmisoikeuskeskuksen ja oikeusministeriön tuoreeseen julkaisuun Kokemuksia ja näkemyksiä antisemitismistä Suomessa, on koottu tietoa juutalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja viharikollisuudesta Suomessa nykypäivänä.
Kyselyyn vastasi syksyllä 2023 17–22 prosenttia Suomessa asuvista juutalaisista. Raportin mukaan antisemitismi kytkeytyy nykyisin usein Israelin valtioon ”kollektiivisena juutalaisena”. Vaikka valtioiden politiikan kritisointi ei sellaisenaan ole antisemitismia, voi se johtaa antisemitismiin esimerkiksi olettamalla, että kaikki juutalaiset ovat saman mielisiä ja Israelin valtion hallinnosta vastuullisia juutalaisen taustansa vuoksi.
Myös poliittiset äärisuunnat ovat viime vuosina vahvistaneet asemiaan niin maailmalla kuin Suomessa, mikä on jälleen nostanut antisemitismin esiin. Polarisaatio yhteiskunnassa on vahvistunut.
Suomessa kyselyyn vastanneista 83 prosenttia oli sitä mieltä, että antisemitismi on lisääntynyt Suomessa viiden viime vuoden aikana. Yli neljä viidestä katsoi antisemitismin lisääntyneen internetissä, 72 prosenttia mediassa ja 70 prosenttia poliittisessa elämässä Suomessa. Vastaajien enemmistön mukaan esimerkiksi juutalaisiin kohdistuvat vihamieliset ilmaisut kadulla ja julkisilla paikoilla sekä antisemitististen graffittien maalaaminen ovat lisääntyneet.
Yli puolet vastaajista pelkäsi sanallista loukkausta tai häirintää ja lähes puolet fyysistä väkivaltaa julkisilla paikoilla. Vastaajista 38 prosenttia ilmoitti, ettei koskaan käytä, kanna tai pidä esillä esineitä, joista heidät voitaisiin tunnistaa juutalaisiksi. Suurin osa, 88 prosenttia, ilmoitti, että Israelin ja arabimaiden välinen konflikti vaikuttaa heidän turvallisuuden tunteeseensa, mikä kertoo osaltaan Lähi-idän kriisin heijastumisesta Suomeen.
Yllä kuvatut luvut kertovat, että maailman tapahtumat ja poliittinen liikehdintä heijastuvat Suomeen heikentäen turvallisuuden kokemusta. Myös muut, esimeriksi muilta sotaa käyviltä alueilta Suomeen tulleet, voivat kokea samankaltaista taakkaa ja joutua ennakkoluulojen ja syrjinnän kohteeksi.
Suomessa on tärkeä pitää yhtä
Jotta Suomi pysyy turvallisena, tulee meidän huolehtia, etteivät maailman myllerrykset pääse luomaan railoja yhteiskuntamme sisällä. Huonot väestösuhteet maan sisällä heikentävät kykyä vastata myös maan ulkopuolisiin uhkiin. Vastapainoksi on vahvistettava dialogia ja puututtava ajoissa toiseutta synnyttäviin kierteisiin.
Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme, että turvattomuuden tunne, vihapuhe ja syrjintä voivat vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Kielteisimmin syrjintä vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. On tärkeä tiedostaa maailmalla vallitsevat ristipaineet ja keskittyä Suomen vahvistamiseen niin, että ihmisillä on tosiasialliset mahdollisuudet hyvään elämään.
Lue lisää:
Mercédesz Czimbalmos & Dóra Pataricza 2024. Kokemuksia ja näkemyksiä antisemitismistä suomessa. Selvitys juutalaisiin kohdistuvasta syrjinnästä ja viharikollisuudesta. Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 3/2024. Oikeusministeriö