Suomi kansainvälistyy ja monimuotoistuu. Kulttuurit kohtaavat, ottavat vaikutteita toinen toisistaan ja löytävät uudenlaisia ilmenemismuotoja. Uudet, inspiroivat ja kiehtovat virtaukset huuhtelevat perinteisiä ajattelutapojamme ja asenteitamme muovaten niitä.

Ajoittain erilaiset ajatustavat joutuvat neuvottelemaan paikoistaan ja keskinäisistä suhteistaan, joskus sopuisasti, mutta toisinaan ollaan törmäyskurssilla. ”Maassa maan tavalla” on usein kuultu sanonta, jota tarjotaan ratkaisuksi tämäntyyppisiin kimurantteihin tilanteisiin. Miten ymmärrämme tämän sanonnan tilanteissa, joissa on kyse suomalaisista juomatavoista?

Alkoholiin liitetään eri kulttuureissa erilaisia merkityksiä ja moraalisia latauksia. Esimerkiksi se, miten, missä ja kenen on sopivaa juoda alkoholia, voidaan ymmärtää eri kulttuureissa eri tavoin. Jostakin toisesta kulttuurista Suomeen muuttava päätyy väistämättä kasvokkain suomalaisten juomatapojen kanssa. Jonkinlainen suhde hänen on myös suomalaisiin alkoholinkäyttötapoihin luotava, halusi hän sitten omaksua niistä jotakin tai ei.

Sukupolvet kohtaavat suomalaisen alkoholinkäytön eri tavoin

Asetelma on otollinen sukupolvien välisten konfliktien kehittymiselle maahanmuuttajaperheissä. Kotipiirissä entisen kotimaan tavat ja arvot saattavat olla etusijalla. Maahanmuuttajaperheiden lapset ja nuoret kuitenkin usein kohtaavat suomalaisen yhteiskunnan tavat koulun ja kaverisuhteiden välityksellä aiemmin ja aivan eri ikävaiheessa kuin heidän vanhempansa.

Suomalaisilla juomatavoilla on perheen nuorille siis eri merkitys kuin heidän vanhemmilleen, jotka ovat tulleet Suomeen aikuisina. Tällä on vaikutusta siihen, että alkoholikasvatuksen äärellä sekä nuoret että vanhemmat kohtaavat tilanteita, joihin heillä ei ole tarjolla valmiita malleja.

Alkoholi on jo itsessään on vaikea aihe itsenäistymisprosessissa ja asettaa usein haasteita itsenäistyvän nuoren vanhemmille. Maahanmuuttajaperheissä tästä seuraa usein tasapainoilua kahden kulttuurin ja kahden sukupolven normiodotusten välillä. Kenen arvot ja tavat nuori tällöin valitsee toimiakseen mielekkäästi ja lunastaakseen yhteisönsä tai pikemminkin eri tavoin ajattelevien yhteisöjensä hyväksynnän?

”Maan tavat” ei ole yhtenäinen ja yhteisymmärryksessä jaettu käyttäytymisnormisto

Vetoamalla ”Maassa maan tavalla” -sanontaan viitataan yleensä siihen, että suomalainen tapa tehdä ja hoitaa asioita olisi jotenkin yhtenäinen ja samalla muuttumaton. Todellisuudessa Suomesta löytyy hyvinkin erilaisia tulkintoja siitä, miten perinteinen suomalaisuus ja suomalaiset tavat ymmärretään. Tämä pätee yhtä lailla juomatapoihin. Lisäksi muista kulttuureista Suomeen muuttavat ovat itse myös aktiivisina toimijoina uusintamassa suomalaisia tapoja, myös alkoholinkäytön suhteen.

Suomalaisissa ”perinteisissä” juomatavoissa ei liene siinä määrin puolustettavaa tai säilytettävää, etteikö niitä voisi uudistaa ja muunnella uudenlaisilla ajattelutavoilla. Suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen ehtoja on siis hyvä tarkastella kriittisesti ja tilannekohtaisesti.

Blogi on osa Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) käynnistämää Sata lasissa -hanketta.

Lue lisää

Sata lasissa – varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa

Holmila M, Raitasalo K, Tigerstedt C. (toim.) Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot – vanhemmat, lapset ja alkoholi. Teema 25/2016 THL. Kirja THL:n verkkokirjakaupassa ja julkaisutietokanta Julkarissa

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *