Maksuton ehkäisy on sijoitus nuoren seksuaali- ja lisääntymisterveyteen

Vietin nuoruuttani 1990-luvun alussa – aikana, jolloin lama-ajan mittavat säästöt poistivat seksuaaliterveyskasvatuksen koulun pakollisista tehtävistä ja kodin seksuaalikasvatus koostui lähinnä raskaudella ja seksitaudeilla pelottelusta. Ehkäisymenetelmän saadakseen täytyi olla rahaa, samalla kun monissa kodeissa taisteltiin toimeentulosta.

Ei ole yllättävää, että 1990-luvulla raskaudenkeskeytysten määrä lähti erityisesti nuorten kohdalla selkeään kasvuun. Itse kuuluin niihin, jotka päättivät toisin – päädyin tilastoihin 16-vuotiaana teiniäitinä.

Myöhemmin maksutonta ehkäisyä alle 20-vuotiaille on suositeltu kahdessa seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa. Harva kunta on kuitenkaan tarjonnut ehkäisyä maksuttomasti kaikilla ehkäisyvälineillä. Nuoret itse ovat tiedostaneet epäkohdan, ja useissa kunnissa nuorisovaltuustot ovat tehneet aloitteita ehkäisyn maksuttomuudesta – turhaan.

Nyt asia vihdoinkin etenee osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Maksuttomien ehkäisyvälineiden jakelun lisäksi hyvinvointialueiden kehittämisen kärkinä ovat esimerkiksi ehkäisypalveluissa toimivien ammattilaisten koulutukset ja osaamisen lisääminen, ehkäisyasiakkaan palvelupolku ja vastaanottotoiminnan kehittäminen esimerkiksi etävastaanottojen ja chat-palvelun avulla.

Maksuttoman ehkäisyn hyödyt perustuvat näyttöön

THL:n tuottamien raskaudenkeskeytystilastojen mukaan keskeytyksiä tehdään tällä hetkellä eniten 20−24-vuotiaille.

Duodecim-lehden tuoreen artikkelin mukaan erityisesti teini-iässä raskaaksi tulleilla on aikuisikään saakka suurentunut riski kärsiä mielenterveyden häiriöistä ja kuolla ennenaikaisesti. Teiniraskaus ei yksin riskiä selitä, vaan kyse on kokonaisuudesta, joka liittyy nuoren elämäntilanteeseen laajasti. Riskiä voidaan ehkäistä parantamalla ehkäisyn saatavuutta.

Eerika Jalanko toteaa vuonna 2022 tarkistetussa väitöskirjassaan, että nuorten terveyspalvelujen järjestämisessä olennaisia elementtejä ovat laadukas seksuaalikasvatus, ehkäisypalvelujen hyvä saatavuus ja yksilöllinen ehkäisyneuvonta. Tutkimus osoittaa, että maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen on yhteydessä teini-ikäisten matalampiin synnytys- ja raskaudenkeskeytyslukuihin.

Frida Gyllenberg puolestaan on osoittanut väitöskirjassaan vuonna 2020, että pitkävaikutteisten ehkäisymenetelmien tarjoaminen maksutta alle 25-vuotiaille on kustannusvaikuttavaa toimintaa, jolla voidaan vähentää raskaudenkeskeytysten määrää.

Raskauden ehkäisy on siis halpaa verrattuna ei-toivottuun raskauteen, joka päättyessään raskaudenkeskeytykseen tai lapsen syntymään voi pahimmillaan aiheuttaa ylisukupolvisen tragedian.

Raskauden ehkäisystä kohti seksuaaliterveyden edistämistä

Julkisissa palveluissa puhutaan ehkäisystä usein vain raskauden ehkäisynä. Yhtä tärkeässä osassa pitäisi olla myös seksitautien ehkäisy ja hedelmällisyystietouden levittäminen.

Marja Pakarinen totesi väitöskirjassaan vuonna 2019, että seksuaalikasvatuksessa tulisi huomioida paremmin nuorten monimuotoiset seksitavat ja löytää motivointikeinoja kondomin ja suuseksisuojien käyttöön ja seksitautien testaamiseen.
THL:n kouluterveyskyselyn mukaan nuorten kondomin käyttö on edelleen epäsäännöllistä, ja tartuntatautitilaston mukaan klamydiatartuntojen määrä on nousussa.

Moni hyvinvointialue pohtii, miten ehkäisypalvelut saavuttaisivat paremmin kaikki nuoret. Voisiko puhetta ja viestintää siirtää pelkästä raskauden ehkäisystä enemmän kohti kokonaisvaltaista seksuaaliterveyden edistämistä?

Helposti saatavilla oleva maksuton ehkäisy on tähän hyvä porkkana. Vaikka ehkäisy ei olisi nuorelle vielä ajankohtainen asia, mahdollisuus saada ammattilaiselta tietoa ja vastauksia seksuaalisuuteen ja lisääntymisterveyteen liittyviin kysymyksiin madaltaa kynnystä hakeutua palveluun myös tulevaisuudessa. Samalla se hälventää asioihin liittyvää negatiivista salamyhkäisyyttä ja stigmaa.

Avoin keskustelu, kuuntelu ja tuki ovat tärkeitä

Nuoret uskaltavat puhua ja kysyä, siihen on vain annettava mahdollisuus.

Toivon, että nyt 2020-luvulla yhdenkään nuoren mahdollisuus huolehtia seksuaali- ja lisääntymisterveydestään ei jäisi enää kiinni rahasta, tiedon puutteesta tai asuinpaikasta.

Hyvinvointialueilla on tuhannen taalan paikka sijoittaa alueensa nuorten hyvinvointiin ennaltaehkäisevästi ja yhdenvertaisesti tarjoamalla ehkäisyvälineet sekä ohjausta ja neuvontaa maksuttomasti.

Joku saattoi jäädä miettimään, miten kävikään 1990-luvulla tilastoihin päätyneelle teiniäidille.

Itselleni tärkeintä oli aikanaan se, mikä on myös ehkäisypalvelujen ydintä – saatavissa oli turvallisia aikuisia, jotka tarjosivat kuuntelevat korvansa sekä tukeaan ja apuaan ilman painostamista suuntaan tai toiseen. Näillä eväillä meille kävi nyt jo aikuisen lapseni kanssa hyvin.

Kirjoittaja toimii projektikoordinaattorina Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman maksuttoman ehkäisyn kokeilussa. Kaikille alle 25-vuotiaille nuorille tarkoitettu kokeilu toteutuu vuosina 2022−2023. Kokeilussa mukana olevat hyvinvointialueet kehittävät valtionavustuksen tuella ehkäisymenetelmien ja ehkäisypalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta parantamalla olemassa olevia toimintamallejaan.

Lisää tietoa kokeilusta (thl.fi)

Lue lisää:

• Eerika Jalanko (2022): Childbirth and induced abortion as a teenager: Associations with contraceptive services and long-term health outcomes. Väitöskirja.
• Eerika Jalanko, Mika Gissler, Oskari Heikinheimo ja Suvi Leppälahti (2023): Pitkäaikaisterveys teiniraskauden jälkeen. Duodecim 2023;139:222–8.
• Frida Gyllenberg (2020): Long-acting reversible contraception free of charge: initiations, user characteristics, and induced abortions. Väitöskirja.
• Marja Pakarinen (2019): Ammattiin opiskelevien nuorten seksuaalikäyttäytyminen ja siihen liittyvät tiedot ja asenteet ennen seksuaaliterveysinterventiota ja sen jälkeen. Väitöskirja.
• Kouluterveyskyselyn tulokset (THL)