Jopa 80 prosenttia suomalaisista pelaa rahapelejä, mutta mikä saa heidät pelaamaan? Selvitimme pelaamisen motiiveja ja sosiaaliryhmittäisiä eroja Rahapelikysely 2016 -tutkimuksen aineistolla. Analyysissämme yhdistimme vastaajan ensisijaisen syyn sekä mahdolliset muut syyt pelata.
Suomalainen pelaa voittaakseen, mutta häviää lähes eniten maailmassa
Rahan voittaminen oli tavallisin syy pelata. Pelaaminen rahan vuoksi oli yleisintä työttömillä ja lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla ja pitkäaikaissairailla sekä kotona lastaan tai omaista hoitavilla. Naisista rahan vuoksi pelasivat erityisesti työkyvyttömät ja pitkäaikaissairaat ja miehistä ne, jotka hoitivat lasta tai omaista kotona.
Miksi sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat pelaavat muita useammin voittaakseen rahaa? Pelaamisen taustalla saattaa olla haave äkkirikastumisesta tai pyrkimys ratkaista taloudellisia ongelmia rahapelaamisella. Tämä saattaa selittää sen, miksi sosioekonomisesti heikommilla alueilla pelataan erityisen paljon rahapelejä. Toisaalta juuri näille alueille on myös sijoitettu eniten rahapeliautomaatteja.
Kuvio 1. Rahapelaamisen motiivit vuonna 2016 rahapelejä pelanneilla (%). Vaihtoehto Muu syy sisältää mm. arvan saaminen tai ostaminen lahjaksi, halu päästä eroon irtokolikoista sekä riippuvuusoireet.
Kolme suomalaisten suosituinta rahapelityyppiä – lotto, arvat ja raha-automaattipelit – ovat ns. sattumapelejä, joissa pelaaja ei voi vaikuttaa pelin lopputulokseen. Sattumapeleissä pelaaja ei voi myöskään harjoittelemalla kehittyä pelaajana.
Kaiken kaikkiaan rahapelaaminen on suunniteltu siten, että voiton vie pelin tarjoaja, ei pelaaja. Tietävätkö pelaajat, mitkä ovat todelliset voittomahdollisuudet eri tyyppisiä rahapelejä pelatessaan?
Nuorten aikuisten rahapelaaminen on sosiaalista
Toiseksi yleisin syy pelata rahapelejä oli jännitys, ajanviete, hauskuus ja hyvä mieli. Yleisintä se on 18–24-vuotiailla. He olivatkin ainoa ikäryhmä, jolle jännitys, ajanviete, hauskuus ja hyvä mieli oli tärkeämpää kuin rahan voittaminen. Erityisen yleisiä nämä syyt olivat nuorilla miehillä ja opiskelijoilla. Pelaaminen seurustelun vuoksi oli myös yleisintä 18–24-vuotiailla ja opiskelijoilla.
Nuoret aikuiset pelaavat usein porukassa ja suosivat sosiaalisuutta sisältäviä pelityyppejä, esimerkiksi vedonlyöntipelejä, pöytäpelejä kasinolla, pokeria ja hevospelejä.
Rahapelaaminen näyttäytyy nuorille houkuttelevana: esimerkiksi mediassa pokeriammattilaiset esitetään usein ihailtavina.
Harmittomasta ajanvietteestä muodostuu osalle ongelma, sillä rahapeliongelmia esiintyy eniten 18–24-vuotiailla. Rahapelaamisen sosiaalinen puoli voidaan kuitenkin nähdä suojaavana tekijänä kavereiden auttaessa pelaamaan kohtuullisesti. Toisaalta ystävyyssuhteiden ylläpito ja kaveriporukan keskinäinen kilpailu voi yllyttää käyttämään pelaamiseen enemmän aikaa ja rahaa kuin mihin olisi varaa. Muun kaveriporukan pelatessa rahapelaamisen lopettaminen voi osoittautua erityisen haasteelliseksi.
Rahapeliongelmat ovat vahvasti yhteydessä velkaantumiseen, mikä puolestaan lisää syrjäytymisriskiä. Nuorten aikuisten rahapeliongelmiin tulisikin kiinnittää erityistä huomiota, jotta voitaisiin ehkäistä mahdollista syrjäytymistä. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö voisi jalkautua niihin paikkoihin, joissa nuoret pelaavat.
Kuvio 2. Rahapelaamisen motiivien jakautuminen eri ikäryhmissä (%).
Arjen haasteet saavat jotkut etsimään helpotusta rahapelaamisesta
Neljä prosenttia vastaajista pelasi paetakseen tai siirtääkseen huomionsa pois muista asioista. Pakenemismotiivia esiintyi naisia enemmän miehillä, 25–34-vuotiailla, lasta tai omaista kotona hoitavilla, työttömillä ja lomautetuilla sekä työkyvyttömillä ja pitkäaikaisesti sairailla. Rahapeliongelman esiintyvyys on huomattavan korkea juuri näissä ryhmissä. Pakenemismotiivi liittyy niin ikään masennukseen ja ahdistuneisuuteen.
Rahapeliongelman hoidossa olisikin tärkeää kartoittaa pelaamismotiiveja ja puuttua pelaamisen lisäksi myös ongelmien mahdollisiin juurisyihin, kuten yksinäisyyteen ja työttömyyteen.
Hyvän tarkoituksen tukeminen on yleisintä eläkeläisillä
Pelaaminen hyvän tarkoituksen tukemiseksi oli yleisintä yli 65-vuotiailla, sekä eläkeläisillä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla ja pitkäaikaisesti sairailla. Tulokset saattavat heijastella sitä, kuinka Suomessa on vuosikymmenien ajan mainostettu rahapelaamisen tuottojen menevän hyvään tarkoitukseen, ja tämä viesti näyttää menneen perille iäkkäämmille vastaajille erityisen hyvin.
Vasta viime aikoina rahapelimonopolia koskevassa julkisessa viestinnässä on alettu korostaa monopolin velvollisuutta rahapelihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä – rahapelituotot kun ovat vain suotuisa sivuseuraus monopolin toiminnasta.
Rahapelikysely valottaa pelaamisen motivaatiotekijöitä ensimmäistä kertaa Suomessa. Tutkimustulokset herättävät kuitenkin myös lisäkysymyksiä: miten pelaaja lopulta hyötyy pelaamisesta? Kumpi painaa enemmän, pelaamisen hyödyt vai haitat?
Kuvio 3. Rahapelaamisen motiivit eri työtilanteissa olevilla (%). Luokka Muu sisältää vaihtoehdot Varusmies tai siviilipalvelus, Teen jotain muuta, En halua kertoa ja Ei vastausta.
Kirjoittajista Heli Hagfors on sosiaalipsykologian opiskelija Tampereen yliopistosta, joka on korkeakouluharjoittelussa THL:ssä 30.11.2018 asti.
Lisätietoja:
The World’s Biggest Gamblers (The Economist, 9.2.2017)
Salonen Anne ym. (2017) Rahapelikysely 2016: Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa. Raportti 9/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Selin, Jani ym. (2018) Onko hajasijoitettujen rahapeliautomaattien suhteellinen määrä suurempi sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla? Yhteiskuntapolitiikka 83 (2018):3.