THL on aina ollut ja on edelleen sitä mieltä, että rakennukset tulee suunnitella ja rakentaa hyvin, niitä pitää käyttää ja ylläpitää oikein ja niissä havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot tulee korjata ja oireilu pitää ottaa tosissaan.  Tästä olemme viestineet ja tätä olemme tutkineet yli 30 vuotta.

Monet tekijät lisäävät kyselyillä mitattua oireilua

Oireilua ei selitä mikään yksittäinen tekijä: ei ilmanvaihto, sisäilman kosteus, käyttäjien huoli, työpaikan ilmapiiri tai epäpuhtauslähteet. Tämä on tieteellinen tosiasia ja tästä vallitsee yksimielisyys. Tätä ei kuitenkaan ole totuttu sanomaan julkisuudessa ääneen.

Samaan aikaan, kun pyrimme huolehtimaan, että rakennukset ovat kunnossa ja vakavasti oireilevat saavat hoitoa, muistakin oireiluun vaikuttavista tekijöistä on puhuttava ja oltava tietoisia. Tämän keskustelun tekee Suomessa tarpeelliseksi kolme keskeistä syytä:

  1. Suomessa käytetään kansainvälisesti katsoen erittäin paljon sisäilmakyselyjä.

Koettu oireilu on keskeisessä osassa, kun kunnat arvioivat, mikä rakennus korjataan ensimmäisenä. On kuitenkin havaittu, että oireilun avulla ei voida luotettavasti arvioida rakennuksen kuntoa, vaan se tulee tehdä ensisijaisesti teknisillä tutkimuksilla ja mittauksilla. Tällä hetkellä sisäilmakyselyjen tuloksia helposti ylitulkitaan.

Korjattavien rakennusten valinta on haastavaa. Jotta korjaukset suuntautuisivat vakavien terveysriskien kannalta tärkeimpiin kohteisiin, on tärkeää huomioida sisäilman epäpuhtauksien lisäksi muutkin tekijät, jotka vaikuttavat kyselyiden tuloksiin. Vastaavasti pitää huomioida teknisten tutkimusten rajoitukset. Jokainen tilanne on erilainen ja arvioitavaerikseen.

Keskeisenä tavoitteena on korjata rakennuksissa havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot, jotta voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää niiden haitallisia terveysvaikutuksia. Korjauspäätösten tulee perustua ensisijaisesti tutkittuun tietoon rakennuksen kunnosta ja sisäilman laadusta.

  1. Monet suomalaiset kokevat sisäilmaan liittyvät riskit erittäin suurina.

Monet suomalaiset kokevat sisäilmaan liittyvät riskit erittäin suurina verrattuna tutkimuksissa havaittuihin terveyshaittoihin. Sisäilman terveysvaikutuksiin liittyy myös runsaasti väärinkäsityksiä. Tämä saattaa lisätä sisäilmaan liitettyä oireilua voimakkaastikin.

Jos herää epäily, että jonkun rakennuksen, esimerkiksi koulun, sisäilman laadussa on ongelmia, on ymmärrettävää, että vanhemmat huolestuvat ja vaativat lapsilleen turvallista koulua. Tilanne voi kärjistyä ristiriidaksi, jos taustalla vaikuttavat epäluottamus ja erimielisyydet sisäilman terveysvaikutuksista ja riskeistä.

Sisäilman epäpuhtaudet pitää selvittää ja niihin pitää puuttua viranomaisohjeiden mukaisesti, mutta tilanteen ratkaisu vaatii kuitenkin myös ihmisten kokemuksen huomioimista. Työterveyslaitoksen Marjaana Lahtinen on jo vuosikymmeniä korostanut, että viestintä ja luottamus ovat välttämätön osa sisäilmaan liittyvien ristiriitatilanteiden ratkaisua. Tätä ei usein huomioida riittävästi.

  1. Monet pelkäävät, että kosteus- ja homevaurioista voi aiheutua monikemikaaliherkkyyttä.

Monet suomalaiset ajattelevat, että kosteus- ja homevaurioista voi aiheutua ympäristöherkkyyttä, kuten monikemikaali- tai sähköherkkyyttä.  Tämä käsitys on väärä.

Monikemikaali- ja sähköherkkiä on tutkittu runsaasti. Näissä tutkimuksissa on todettu, että koehenkilöiden oireet eivät aiheudu ympäristötekijöiden biologisista tai fysikaalisista vaikutuksista, vaan siitä, että henkilö kokee altistuvansa jollekin haitalliselle (nosebo-ilmiö). Taustalla on siis ehdollistumista, keskushermoston herkistymistä ja psykologiaa ja tällaisia tilanteita kutsutaan toiminnallisiksi oireiksi.

Pieni osa suomalaisista saa rakennuksissa vaikeita oireita, jotka eivät selity rakennusten epäpuhtauksilla. Tämän toteaminen ei luonnollisesti tarkoita, että rakennuksia, joissa on epäpuhtauksia, ei tarvitsisi korjata tai ihmisiä tulisi siedättää epäpuhtauksille.

Vaikeasta sisäilmaan liitetystä oireilusta kärsivän potilaan tulee hakeutua terveydenhuoltoon, jotta oireilun syyt ja mahdolliset taustalla olevat sairaudet voidaan selvittää. Diagnosoinnissa, hoidossa ja tuessa ei voi pelkästään keskittyä sisäilman epäpuhtauksiin, vaan on käytettävä parasta eri alojen lääketieteellistä asiantuntemusta. Hoitoa ja kuntoutusta kehitetään myös Kansallisessa sisäilma ja terveys ohjelmassa.

Asiat eivät ole mustavalkoisia

Jokainen rakennus ja jokainen ihminen on erilainen, eikä yhtä helppoa ratkaisua ole olemassa. Rakennusten epäpuhtaudet tulee ennaltaehkäistä ja korjata. Sisäilmaan liitetty oireilu ei kuitenkaan vähene eikä vakavasti oireilevat parane vain sisäilman epäpuhtauksien riskejä korostamalla ja niiden pitoisuuksien vähentämällä. Asiat eivät ole mustavalkoisia.

Lisätietoja

Sisäilmakyselyillä mitattuun oireiluun vaikuttavat monet tekijät
Thl.fi

Rakennuksen käyttäjien oireilu heijastaa huonosti sisäilman epäpuhtauksien määrää – oireita ei tule kuitenkaan vähätellä
Tiedote 18.2.2019, THL

THL tutki väestön käsityksiä sisäilmasta – ihmiset kokevat sisäilman riskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat
Tiedote 30.10.2019, THL

Hyvä viestintä rakentaa luottamusta sisäilmaongelmissa
Blogikirjoitus 23.1.2020, Työterveyslaitos

Terve ihminen terveissä tiloissa: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma 2018 – 2028
Raportti. 2018. THL

Kommentit

Juhana Harju

10.03.2020 19:36

THL:n kirjoittajat ovat käyttäneet lähteitä hyvin valikoiden, poimien vain sellaisia tieteellisiä artikkeleita, jotka tukevat heidän ennakolta omaksumaansa linjaa. Ikävintä on, että potilaat saavat kärsiä ideologisesti valitusta hoitolinjauksesta.

Juha Pekkanen THL

05.03.2020 12:17

Kiitos runsaista kommenteista blogiimme.

Monissa kommenteista pyydettiin lähdeviitteitä blogimme väitteisiin. Alla joitain viitteitä, mutta lähdeviitteet löytyvät pääosin blogin jäljessä olevasta ensimmäisestä/ylimmästä linkistä. Loput viitteet ovat muissa linkeissä.

Valtaosa kommenteista keskittyy monikemikaaliherkkyyteen, sen syihin ja hoitoon.

Feeniks tuo hyvin kommentissaan esiin terveydenhuollon tuen riittämättömyyden, erityisesti pienituloisella, ja ennaltaehkäisyn tarpeen. Tämä on todellinen haaste. Onneksi suomalainen terveydenhuolto on heräämässä tähän aiheeseen, HUSiin Allergiasairaalaan on perustettu sisäilmakeskus ja osaa potilaista pyritään auttamaan myös HUSin uudella, toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla (https://yle.fi/uutiset/3-11219303).

Suomessa sairauksien hoitolinjaukset tehdään pääosin Käypä hoito suosituksina (www.kaypahoito.fi). Monikemikaaliherkkyyden, tai ympäristöherkkyyden, hoidosta ei ole valitettavasti tehty käypä hoito suositusta. Toki, jos sisäilmassa on todettu liiallisia pitoisuuksia jotain kemikaalia, siihen pitää puuttua.

Suuri valtaosa tutkijoista on yhtä mieltä siitä, että oireet monikemikaaliherkkyydessä, ja yleensäkin ympäristöherkkyydessä, eivät johdu kemikaalien toksikologisista vaikutuksista (tästä on kymmeniä hyviä, kontrolloituja kokeita, viitteet 1-2), vaan haitalliseksi koetusta altistumisesta (3-4). Sitä, miksi ja miten yksittäiselle potilaalla sitten kehittyy tilanne, jossa hän reagoi voimakkaasti esimerkiksi monien kemikaalien hajuille, käsitellään mm. seuraavissa kansainvälisissä (3-4) ja suomalaisissa (5-6, molemmat vapaasti luettavissa, linkit alla) katsauksissa. Ympäristöherkkyyttä on myös lyhyesti käsitelty yhden käypä hoito suosituksen yhteydessä (https://www.kaypahoito.fi/nix02353). Johanna Niskanen ottaa esille Tamara Tuumisen ja Erkki Antilan kirjan Monikemikaaliherkkyydestä, mutta valitettavasti kyseisen kirjan näkemykset ovat huonosti perusteltuja ja poikkeavat merkittävästi yleisestä näkemyksestä.

Aivan riippumatta monikemikaaliherkkyyden, tai ympäristöherkkyyden, tarkoista syntymekanismeista on selvää, että tilanteista voi aiheutua potilaille merkittävää haittaa ja todella vaikeita tilanteita, joten on kiireellinen tarve kehittää heille tarjottavaa hoitoa, tukea ja kuntoutusta. Tämä on myös Kansallisen sisäilma ja terveys –ohjelman yksi keskeinen tavoite.

1. Van den Bergh O, Brown RJ, Petersen S, Witthöft M (2017) Idiopathic environmental intolerance: a comprehensive model. Clin Psychol Sci;5:551–567
2. Azuma K, Uchiyama I, Tanigawa M, Bamba I, Azuma M, Takano H, Yoshikawa T, Sakabe K. Chemical intolerance: involvement of brain function and networks after exposure to extrinsic stimuli perceived as hazardous. Environ Health Prev Med. 2019 Oct 22;24(1):61.
3. Das-Munshi J, Rubin GJ, Wessely S (2006) Multiple chemical sensitivities: a systematic review of provocation studies. J Allergy Clin Immunol 2006;118:1257–64
4. Rubin GJ, Nieto-Hernandez R, Wessely S (2010) Idiopathic environmental intolerance attributed to electromagnetic fields (formerly ‘electromagnetic hypersensitivity’): an updated systematic review of provocation studies. Bioelectromagnetics 2010;31:1–11.
5. Sainio M, Karvala K. Sisäilma ja ympäristöherkkyys. Suomen Lääkärilehti 2017;72: 848-857 https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/11/06/299/sll132017-848.pdf
6. Kirsi Karvala, Juha Pekkanen, Eeva Salminen, Katinka Tuisku, Christer Hublin ja Markku Sainio. Miten tunnistan ympäristöherkkyyden? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2017;133(15):1362-9 http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2017/15/duo13835

Alpotti

04.03.2020 22:20

THL:ssä sairastetaan änkyrätautia, joka ilmenee kyvyttömyytenä nähdä, kuulla ja ymmärtää sairastuneita ja vastakkaisia näkemyksiä esittäviä ihmisiä. Sairastuneet eivät tule kuulluiksi eivätkä ymmärretyiksi saati autetuiksi. Ehkä änkyrätauti johtuu THL:n työtilojen sisäilmasta tai ehkä siellä THL:ssä ollaan niin huolissaan siitä, että ruma totuus sisäilmasairauksista paljastuu, että aivot ovat vetäytyneet siilipuolustukseen. Siilipuolustuksessa aivot eivät ota vastaan mitään ulkopuolelta tulevaa, hokevat vain sitä omaa mantraansa vuodesta toiseen. Olette siis itse ihan huolesta sokeita ja kuuroja siellä. Tulee mieleen lapsi joka puhuu kovaan ääneen asiaansa ja samalla rytmisesti nostelee ja laskee käsiä korviensa päällä, jotta ei vahingossakaan kuulisi mitä aikuinen hänelle yrittää sanoa. Ei kuule, ei nää, ja on vielä ymmärrystä vailla, ei kuulostaa terveeltä tapaukselta.

Hyvää kevättä teille sinne Totuuden HassutusLaitokselle.

Riika P

29.02.2020 22:10

Mikähän ihmeen huoli tai nosebo aiheuttaa minun 15-vuotiaan poikani öiset oksentelut ja voimakkaan päänsäryn, kun hän on oleskellut sädesienen saastuttamassa koulussa? Perheemme ei koko asiasta mitään tiennyt tätä ennen. Loma-aikoina on täysin terve. Eikä kuitenkaan haluaisi vaihtaa koulua, koska viihtyy siellä. Koulu määrätty korjattavaksi 2014, korjataan vasta 2024 ja koko ajan lasten terveyttä vaarannetaan. Hyvää yötä, Suomi.

Tiina Ollilainen

29.02.2020 18:56

Miten ja millä perusteella voitte edes yrittää väittää, että monikemikaaliyliherkistyminen olisi vain nosebon ja huolen aiheuttamaa oireilua! Minä jos joku tiedän, että sitä se ei todellakaan ole. Ei minulla!

Minä, hajusteiden, kemikaalien ja hajuvesien entinen ihannoija ja suurkuluttaja aloin reagoida hyvin vaikeasti kemikaaleille ja hajusteille homesairastuttuani, tietämättäni, vakavasti ja pitkäaikaisesti. En siis tiennyt vaikean astmani aiheuttajaksi sädesienialtistusta enkä todellakaan tiennyt mistä kaikki johtui kun hengitysvaikeuksieni keskellä aloin sittemmin myös saada rajuja fyysisiä, silminnähtäviä ja korvallakuultavia oireita kemikaaleista. Syy tähän selvisi kun syy vaikean ei-allergeenisen astman puhkeamiseen ja rajuun pahenemiseen selvisi. Ensin tuli oire ja sairaus, sitten vasta selvisi syy! Ei toisinpäin. Eivätkä kemikaalit minua huolestuta tai pelota vieläkään! Oireiluttavat kyllä ja todella hankalasti! Kurkkaapa FB videoni niin ymmärrät ettei THL:n pelkoteoria toimi minulla.

Etsikää parempi. Sainio lupasi parantaa minut kunhan keksii miten. Ei ole näemmä vielä keksinyt. DNRS on kokeiltu toiveikkaana. Eipä parantanut sekään.

Feeniks

29.02.2020 12:07

”Diagnosoinnissa, hoidossa ja tuessa ei voi pelkästään keskittyä sisäilman epäpuhtauksiin, vaan on käytettävä parasta eri alojen lääketieteellistä asiantuntemusta. ” Mistä tätä parasta eri alojen lääketieteellistä asiantuntemusta saa pienituloinen työssäkäyvä, jolla ei ole varaa käyttää yksityisiä terveyspalveluja? Yli 20 vuoden sairastamisen jälkeen koen jääneeni vaille tätä perus- ja erikoissairaanhoidossa, samoin kuin muutakin tarvitsemaani ratkaisuja tuovaa yhteiskunnan tukea.

Sairastuin työssäni 2000-luvun taitteessa rakennuksessa, jossa löydettiin useita ei homelajeja ja sädesientä. Ensimmäisinä oireiluvuosina en tiennyt rakennuksessa olevista ongelmista, muista oireilevista tai ylipäätään sisäilmaongelmista. En osannut huolestua sellaisesta mistä minulla ei ollut edes tietoa. Vähitellen tästä alettiin puhua työpaikalla kuiskaamalla. Kun kuiskailut lisääntyivät ja työntekijät ryhtyivät puhumaan oireistaan myös työterveyshuollossa, työterveyslääkärit huolestuivat ja ryhtyivät vaatimaan rakennuksen tutkimista. Viimeisenä työvuotena työterveyslääkäri kehotti vaihtamaan työpaikkaa tästä sairaasta rakennuksesta, koska ”olen nuori ja minulla on vielä paljon työvuosia edessä”. Tein näin ja jäin työttömäksi pariksi vuodeksi.

Oireilin vuosia myöhemmin myös kahdessa muussa rakennuksessa, joissa oli todettuja sisäilmaongelmia ja osa tiloista oli suljettu näiden tilojen odottaessa isoja remontteja. Käytössä olevia tiloja remontoitiin. Välissä oli myös työpaikkoja, joissa pystyin olemaan isommitta ongelmitta.

Altistuttuani huonolle sisäilmalle jo kuuden vuoden ajan sairastuin astmaan. Myöhemmin aloin reagoida myös tuoksuille ja kemikaaleille. Keuhkolääkärit tekivät parhaansa hoitaaakseen lähes hallitsematonta astmaoireilua. Edes jatkuvan tablettikortisonilääkityksen avulla astmaa ei saatu hallintaan. Kaksi keuhkolääkäriä mainitsi, että keuhkoissani tapahtuu ennen pitkää pysyviä vaurioita pitkistä ja toistuvista pahenemisvaiheista johtuen. Aina kun toivuin hieman kortisonikuurin ja lyhyen kortisonikuurin aikana, sairastuin taas töihin palattuani. Vuosien mittaan minulla todettiin monia muitakin sairauksia. Mitään ratkaisuja tilanteeseeni ei aktiivisesti etsitty sen enempää työnantajien kuin työterveyden toimesta, vaikka toin tilannetta toistuvasti esiin.

Sairastin vaikeiden oireiluvuosien aikana myös kaksi burnoutia, koska voimavarat olivat vähäiset suhteessa siihen mihin niiden olisi pitänyt riittää. Molemmissa tilanteissa sain muutamia viikkoja sairauslomaa ja muutamia keskusteluja psykologilla. Ensimmäisellä kerralla sain myös lääkityksen, joka turrutti tunne-elämän ja teki minusta ihmisrobotin. Toisella kerralla kieltäydyin tästä elämänlaatua entisestään heikentävästä lääkityksestä.

Työterveyspsykologi totesi, että ollessaan pitkään fyysisesti äärirajoilla myös psyykkiset voimat ehtyvät. Tämän olin omakohtaisesti kokenut jo kahdesti. Fyysisen sairauden oireillessa vuosia on mahdoton tehdä täysipainoisesti voimavaroja lisääviä asioita. Ratkaisuna olisi siis työllistyä ehdottoman puhtaaseen työympäristöön, jossa astmani pysyisi hallinnassa, mutta esteenä tässä oli alan huono työllisyystilanne.

Toista työuupumusta ei hoidettu asianmukaisesti, koska minulla oletettiin jo olevan keinoja selviytyä siitä ensimmäisen jälkeen. Toinen työuupumus johti hoitamattomana pitkäaikaiseen masennukseen ja ahdistukseen. Tässä vaiheessa todettiin lisää fyysisiäkin sairauksia. Tilanne oli kuitenkin aiempaa haastavampi, koska olin jäämässä työttömäksi alalla, jolla on heikko työllisyys.

Kuntoutustutkimuspolilla minua tutkittiin monen eri asiantuntijan toimesta, mutta loppulausunnossa ei juurikaan mainittu huonoista työolosuhteista eli sisäilmasta tai sen sairastuttavista vaikutuksista. Mitään ehdotusta tulevan varalle ei syntynyt. En koe saaneeni mitään selkeää tukea työuran jatkamiseen myöskään ammatinvalintapsykologilta tai uravalmentajalta. Kaikki vaihtoehdot kariutuivat rahoituksen puutteeseen. Työeläkevakuutusyhtiö totesi, että työkykyni on alentunut, mutta ”astmani ja muut sairaudet ovat hoidettavissa lääkehoidolla”, joten minulla ei ole oikeutta uudelleenkoulutukseen tai eläke-etuuksiin. Tässä ei huomioitu sitä, että sairauksien psyykkisten vaikutusten ohella merkittäviä haittavaikutuksia aiheutui myös astmalääkitysten sivuvaikutuksina.

Kela tarjosi työkokeilua. Kuntoutuksen aikaisella työhönvalmentajalla ei ollut yhtäkään ehdotusta missä voisin olla työkokeiluissa, joten etsin itse etätyökokeilupaikkani. Kuntoutuksen jälkeen olen työtön, sillä työnantajat eivät ole kiinnostuneita työllistämään osa-aikaisesti etätyöhön alalla, jossa on ylitarjontaa terveistä työntekijöistä ilman erityistoiveita.

Olen toista vuotta kognitiivisessa psykoterapiassa. Olemme keskustelleet paljon traumaattisista sairauskokemuksista, persoonastani ja siitä miksi olen jäänyt sairastuttaviin rakennuksiin, viimeisissä vaiheissa täysin tiedostaen niiden ongelmallisuuden sekä haitalliset vaikutukset terveyteeni. Terapeuttini neuvoo jatkossa yksinkertaisesti välttämään sairastuttavia rakennuksia ja keskittyvän työnhaussa terveyttä vaarantamattomiin ratkaisuihin. Hän ei ole todennut ehdollistumista, perusteetonta huolta tai muutakaan selkeää tarvetta muuttaa ajatteluani. Minulla ei ole todettu vaativaa tai epävakaata persoonallisuutta, heikkolahjaisuutta, lapsuuden traumoja tai muutakaan toiminnalliseen häiriöön altistavaa tai viittaavaa.

Terapeuttini on todennut minun olevan sinnikäs ja yritteliäs selviytyjä, joka kokoaa itsensä kerta toisensa jälkeen vastoinkäymisistä, huolimatta olosuhteista. Masennus ja ahdistus ovat vähentyneet, koska kokemusteni ansiosta minulle on kehittynyt lisää psyykkistä joustavuutta. Valitettavasti nämä eivät edistä paljoakaan työllistymistä, sillä yksikään mahdollisuus ei ole johtanut työllistymiseen huolimatta hyvistä työtodistuksista ja suosittelijoista.

Työuraa olisi jäljellä lähes 20 vuotta, mutta sopivia työpaikkoja tai etätyötä ei löydy aktiivisesta vuosien työnhausta huolimatta. Ansiosidonnaisen loppuessa kohta päädyn työmarkkinatuelle. Terveydenhuollon olisi pitänyt ennaltaehkäistä terveyteni heikentymistä, jotten olisi joutunut tähän tilanteeseen, jossa mahdollisuuteni ovat hyvin rajatut. Näin sen pitäisi toimia muidenkin oireilevien kohdalla.

Kuntoutustoimijoiden tai muiden asiantuntijoiden osaaminen on riittämätöntä suhteessa kuntoutujien tarpeisiin. Myös me pysyvästi sairastuneet tarvitsemme käytännössä neuvoja miten luovia työelämän vaatimuksissa alentuneella terveydellä ja miten turvata toimeentulo. Tarvitsemme myös lainsäädäntöä, joka turvaa toimeentulon, kun työkyky on merkittävästi alentunut.

Omien kokemusten kuvaamisella haluan tuoda esiin sitä vaihtoehtoa mihin sairastuminen ja terveydenhuollon riittämättömyys voi pahimmillaan johtaa. Omalla kohdallani isompi huoli olisi ehkä voinut estää tilanteen kehittymisen siihen, että työkyky on alentunut, työmarkkina-asema ja taloustilanteeni on heikko.

Oireilevat ja sairastuneet tarvitsevat ensisijaisesti heidän terveyttänsä ja työkykyänsä suojelevia neuvoja ja ratkaisuja, jotta isommilta ongelmilta vältytään. Keskustelu siitä kuinka huoli pitää hylätä, voi johtaa todennäköisemmin tilanteeseen, jossa itse olen. On täysin eri tilanne, jos huoli on täysin perusteeton verrattuna siihen, että se on täysin perusteltu. Miten nämä erotetaan toisistaan? Nythän painotetaan vain perusteetonta huolta, vaikka perusteltuakin huolta on esim. elinkaarensa päässä olevien ongelmarakennusten kohdalla, joita ei perusteellisillakaan korjauksilla saada enää terveeksi ja altistuminen jatkuu jopa eläköitymiseen saakka. Omalla kohdalla perustellun huolen huomiotta jättäminen johti ikäviin seurauksiin.

MR

29.02.2020 08:15

Liitättekö mukaan myös lähdeviitteet tutkimuksiin? Kuten tähän kohtaan: Monikemikaali- ja sähköherkkiä on tutkittu runsaasti. Näissä tutkimuksissa on todettu, että koehenkilöiden oireet eivät aiheudu ympäristötekijöiden biologisista tai fysikaalisista vaikutuksista, vaan siitä, että henkilö kokee altistuvansa jollekin haitalliselle (nosebo-ilmiö).

Kumah James

29.02.2020 01:34

Huomio: Hyvät naiset / herrat,

Tarvitsetko lainan taloudellisen taakkasi ratkaisemiseksi tai sijoittamiseen? Jos niin! Ota yhteyttä jo tänään laina-avun saamiseksi. Huomaa: Tarjoamme lyhytaikaista ja pitkäaikaista lainaa korolla 3%. Voit lainata vähintään 2000 ja enintään 200,000,000.

Ota yhteyttä saadaksesi lisätietoja: (midland.credit2@gmail.com)
Voit käydä verkkosivuillamme: www.midlandcreditonline.com

Vilpittömästi sinun,
Kumah James (lainajohtaja).

Johanna Niskanen

28.02.2020 20:37

Kohta 3″Monet suomalaiset ajattelevat, että kosteus- ja homevaurioista voi aiheutua ympäristöherkkyyttä, kuten monikemikaali- tai sähköherkkyyttä. Tämä käsitys on väärä.”Monikemikaali- ja sähköherkkiä on tutkittu runsaasti. Näissä tutkimuksissa on todettu, että koehenkilöiden oireet eivät aiheudu ympäristötekijöiden biologisista tai fysikaalisista vaikutuksista, vaan siitä, että henkilö kokee altistuvansa jollekin haitalliselle (nosebo-ilmiö). Taustalla on siis ehdollistumista, keskushermoston herkistymistä ja psykologiaa ja tällaisia tilanteita kutsutaan toiminnallisiksi oireiksi”. Nyt THL on vääristelee asioita. Tästä fyysisestä sairaudesta on paljon tutkittua tietoa, myös kansainvälisesti. Monikemikaaliherkkyydestä on kirjoitettu kirja, joiden kirjoittajina lääkärit Tamara Tuuminen ja Erkki Antila. Pyydän, että lukekaa faktat sairaudesta. Suoraan kirjasta lainattua ”Useissa tiedejulkaisuissa todetaan MCS-taudin taustalla olevan kehon säätelyjärjestelmien häiriö. Sairauden synnyssä oksidatiivisella ja nitrosatiivisella stressireaktiolla sekä vajavaisella puolustusjärjestelmällä on yhteys neurogeeniseen tulehdukseen. Oireiden laajenemista vauhdittaa veri-aivoesteen vaurio ja aivojen kapsulotalamisen alueen verivirtauksen heikkeneminen. Useita tulehduksen välittäjäaineita ja muita mitattavia tekijöitä voidaan käyttää MCS-taudin biomarkkereina ja siten kliinisen diagnoosin tukena. Monet tutkimukset selvittävät erityisesti kosteusvauriorakennusten sisäilman kemikaalien ja mikrobitoksiinien yhteyttä MCS-taudin syntyyn. Monien tutkimusten ja potilasaineistojen perusteella sairauden tiedetään kehittyvän mittavan toksisen kemikaaleille kerta-altistumisen tai pitkittyneen pienille kemikaaliannoksille altistumisen seurauksena. Suomessa useimmissa tapauksissa kosteusvauriorakennusten sisäilma on havaittu ongelman aiheuttajaksi.” Pahimmillaan sairauden edetessä, se voi olla pysyvästi invalidisoiva. Ja yhteys sisäilman ongelmaan on todistettu toisin kuin THL väittää. Ei siis todellakaan ole mikään psykologinen häiriö. Toki se tapa miten tähän sairauteen sairastuneita kohdellaan terveydenhuoltojärjestelmässämme voi lisäksi aiheuttaa lisäksi mielenterveyden häiriöitä. Jokainen meistä varmasti haluaisi hyvää, mahdollisimman toimintakykyistä elämää ja asianmukaista kohtelua ja hoitoa terveydenhuollossa ,mutta tämän sairauden kohdalla se ei toteudu julkisessa terveydenhuollossamme, ikävä kyllä. Tästä sairaudesta löytyy jo onneksi paljon oikeaa tietoa, jos sitä vain halutaan tuoda esiin.

Tommi Ranta

28.02.2020 17:27

” Oireilua ei selitä mikään yksittäinen tekijä: ei ilmanvaihto, sisäilman kosteus, käyttäjien huoli, työpaikan ilmapiiri tai epäpuhtauslähteet. Tämä on tieteellinen tosiasia ja tästä vallitsee yksimielisyys.”

Olisiko tieteellisesti oikeampaa sanoa, että ei ole pystytty tieteellisesti osoittamaan että tämän aiheuttaisi yksittäinen tekijä?
Jos tuo lainaus on todistettu tieteellisesti, niin laittaisitteko siitä linkin tutkimukseen?
Kiitos

Laura84

28.02.2020 17:17

Kiitos ensimmäiseen kommenttiini vastauksesta! Asioita ja niiden arvioitavissa olevaa vakavuutta kannattaa minustakin aina punnita kaiken parhaan – erityisesti kansainvälisesti vertaisarvioidun tieteellisjulkaistun – tiedon perusteella.

Mm. aiemman kotimaisen tutkimus- ja tapausuutisoinnin pitkäaikaisen seuraamisen pohjalta, on vaikea uskoa rationaalisten perusteiden tälle mahdollisesti muodostuneelle käsitykselle olevan kuitenkaan aivan tuulesta temmattuja, vaikka bloginne kohdan kolme mukaan – Painotetusti täysin turhana huolena – ’Monet pelkäävät, että kosteus- ja homevaurioista voi aiheutua monikemikaaliherkkyyttä’. Esimerkiksi vain pari kuukautta sitten oli Ylellä hieman toisenlaisia viitteitä sisältävä uutinen kahden suomalaislääkärin tutkimusjulkaisusta otsikolla:

’Oulun poliisitalon joukkosairastumisen syistä valmistui tutkimus: kaikkien sairastuneiden työtiloista löytyi vahvoja myrkyntuottajia’

”On tiedossa, että osa kosteusvauriotiloissa kasvavista mikrobeista tuottaa myrkkyjä. Myrkyllisyysmittauksia ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi käytetä virallisesti terveysvaaran mittaamiseen, vaan enintään osana kokonaisarviointeja. Tämä johtuu siitä, ettei osata varmasti sanoa, millainen määrä myrkkyä laukaisee terveysriskin.

Hyvösen ja Syrjälän tutkimus tuo asiaan lisätietoa. Hyvönen on poliisien entinen työterveyslääkäri.

– Mitään ei voida tämän perusteella sanoa varmasti. Mutta myöskään mitään muuta ilmeistä syytä ei ole esitetty. Toivomme, että tutkimus edesauttaisi tunnistamaan niitä olosuhteita, joissa ihmisten terveys vaarantuu, hän sanoo.”

Ainakin tässä tapauksessa tutkimuksessa mainitaan pitempiaikaisen astman saaneista kosteusvaurioaltistuneista (Yht. 21 henkilöä) noin joka toisen osalta: ”Yhdentoista on todettu saavan toistuvia oireita esimerkiksi kemikaaleista ja katupölystä, mikä rajoittaa heidän elinpiiriään.”

(Ylen uutinen aiheesta
Sisäilmaongelmat,
5.12.2019 klo 11.59)

https://yle.fi/uutiset/3-11103551

Samaa mieltä henk.koht. olen siitä, että useinkaan ilmiöitä ei parane pitää mustavalkoisina, ennen kuin tutkimustietoa kiistattomasti on tarpeeksi.

Aurinkoista kevättalvea kaikille!

Kaisa TK

28.02.2020 15:48

Hmm, eiköhän sisäilmasairauksiin ole yksi varsin pätevä hoitokeino: sisäilmaltaan huonojen, esimerkiksi homeisten rakennusten, välttely. Tästä taisi olla ihan tutkimustietoakin, eikö THL ole tutustunut asiaan? https://yle.fi/uutiset/3-11185553?fbclid=IwAR2Nv8RL9ECvHQuZxMi3dRjGy4q2NQ15QUGF5BvxPwyzfJi7VNFr1crsfoo

Psykologisoimalla fyysiset sairaudet säästetään toki lyhyellä tähtäimellä yhteiskunnan varoja, kun sairastuneet eivät saa hoitoa, sairaspäivärahaa tai työkyvyttömyyseläkettä. Pitkällä tähtäimellä tässä ollaan kasvattamassa sukupolvea, joka sairastuu sisäilmasta jo lapsena. Kuulostaa siltä, että THL toteuttaa tasan esimerkiksi Espoon kaupungin Tilapalveluiden filosofiaa, vrt. Pohjois-Tapiolan koulun case. ”huoli sairastuttaa…” Jännä, että muualla maailmassa sisäilmasairauksiin suhtaudutaan ihan oikeina fyysisinä sairauksina, mutta suomalaiset sairastuvat vain ja ainoastaan huolesta.

Ahti Yliriesto

28.02.2020 15:11

”Monet suomalaiset ajattelevat, että kosteus- ja homevaurioista voi aiheutua ympäristöherkkyyttä, kuten monikemikaali- tai sähköherkkyyttä. Tämä käsitys on väärä.”
THL on tässä asiass aivan väärässä ja pimittää oikeaa tietoa.
Anne Hyvärinen tietää, että meille on tehty kaksi petollista homedesinfiointia myrkyllisisillä homeentappoaineilla. Joulukuu 2009 ja helmikuu 2010. Kolmenässänkuja rivari Hollola. Ensin oli myrkky Germasert Super ja sitten petollisesti ennen sisäilmatutkimuksia MCF PHMG biosidinen homedesinfiointi myrkky joka on kielletty EU alkuvuosi 2013.
Keväällä 2010 vielä parsivat petollisesti homeasuntomme otsonoimalla ennen lisänäytteiden ottamista. ” PETOKSIA siis”! Otsonointikin luokitellaan biosideihin sanoo TTL ja THL. (Lue täältä lisää).

Nyt sitten asian ytimeen Juha Pekkanen ja Anne Hyvärinen sekä siedättäjät ja aivojen muokkajat. Koskaan aikaisemmin ennen näitä myrkytyksiä en ollut oireillut millekään kemikaalille enkä kemikaalien myrkyllisille kaasuille enkä myrkyllisille höyryille ja työssäni olen kokenut pirusti monenlaisia myrkkyjä kirjapainossa offset tekniikan tullessa alalle 1970 luvulla.

Mutta näitten Kolmenässänkujan hometappoaineiden jälkeen en kestänyt oireilematta juuri mitään biosidisia kemikaaleja pyykin pesuaineita, huuhteluaineita yms. Pelkkä home ei aiheita niitä vakavimpia oireita, täydellisiä terveyden menetyksiä eikä sairasteluja, mutta kun on älytön petollinenkin homedesifiointien käyttö vuosikymmenet ollut tässä maassa ilman mitään valvontaa ja petollisia homedesinfionteja peräti suojeltu, niin sen vuoksi on maassamme monet perheet melkoisella osalla kokeneet pahoja terveyden- ja irtaimiston menetyksiä. Myös kiinteönkin irtaimiston kontaminointumisen jälkeen.

Yrittäkää Juha Pekkanen ja Anne Hyvärinen vihdoinkin olla jonain ja tehkää asialle jotain ihan tosissaan, että tässä maassa lopetetaan petolliset homedesinfioinnit kaikenlaisilla myrkyillä ja tehdään vain mekaaninen puhdistus homerakennuksissa sairaiden ihmisten terveyden vuoksi. Lopettakaan myös niiden petollisten homedesinfiointien jälkeen petoliset näytteiden ottamiset sisäilmatutkimusten yhteydessä.

Tutkikaa homerakennuksista oikeat syyt ”sisäilman myrkyllisyys” kosk se on myrkytystila kun pitkäaikaisen altistumisen aikaisen tulehduskierteen vuoksi sisuksista joka reijästä verta pukkaa.

Huoli, ja otsikot ei oireita ja tereyden menetyksiä aiheuta kenellekään. Ainostaan on tyhyjää jauhamista vakuutusyhtiöiden nuolesekelijoilla joilla ei ole mitään vastuuntuntoa syyttömänä terveytensä sisäilman myrkyille menettäneistä perheistä.

Homeen haju ei sairastuta ketään vaan cocktailit missä myrkyllinen sisäilmasto homemyrkyt, pitkävaikutteisten homedesinfiointimyrkkyjen jäämät, solumyrkyt, biosidit kodinpuhdituksesta, ympäristömyrkyt eli vahvat myrkkycocktailit mistä THL on myös tietoinen. Lisättynä otsonoinneilla homerakennuksissa. Palaan asiaan toisella kerralla uudestaan.

Anne Hyvärinen THL

28.02.2020 14:35

Kiitos kommentistasi. Kuten useassa kohdassa blogissamme kirjoitamme, lähtökohta on luonnollisesti se, että rakennusten tulee olla kunnossa ja epäpuhtauksiin puututaan. Kirjoitamme myös, että asiat eivät ole mustavalkoisia. Toisessa viittaamassasi lauseessamme on sana vain eli ei ole vain yhtä ratkaisua. Lähtökohtaisesti hoidetaan ja korjataan rakennukset, mutta tiedostetaan myös, että oireiluun vaikuttavat useat asiat. Hyvää viikonloppua !

Laura84

28.02.2020 13:38

”Rakennusten epäpuhtaudet tulee ennaltaehkäistä ja korjata.” Tämä on todellakin ensimmäinen askel.

”Sisäilmaan liitetty oireilu ei kuitenkaan vähene eikä vakavasti oireilevat parane vain sisäilman epäpuhtauksien riskejä korostamalla ja niiden pitoisuuksien vähentämällä.” Erikoinen väite useiden kotimaistenkin yliopistotasoisten tutkimustulosten perusteella. Tulokset tutkimuksista puhuvat puolestaan (sillä mitään psykoedukaatiota tmv. näissä tapauksissa ei terveyden paranemiseen tarvittu).

Esimerkkinä Ylen julkaisu Sisäilma -aiheesta 31.1. 2020:

’Tutkimuslöydös: Väistötilat parantavat sisäilmasta sairastuneiden terveyttä – aineistona 40 000 ihmistä ja 60 kuntaa’

Lainaus jutusta:

”– Erittäin tärkeä tutkimuslöydös on se, että kosteus- ja homevauriot ja muut sisäilmaongelmat ovat erittäin yleisiä suomalaisessa rakennuskannassa, Tuula Putus sanoo.

Hän korostaa myös sitä, että home ei selitä kaikkea oireilua, vaan rakennuksissa on paljon muitakin kemiallisia päästöjä, jotka voivat aiheuttaa oireilua.

… Pilottikohteista saatujen havaintojen perusteella näyttää siltä, että kun keuhkojen toiminta heikkenee huonolaatuisessa sisäilmassa, se paranee merkittävästi puhtaissa väistötiloissa.”

https://yle.fi/uutiset/3-11185553

marjatta

28.02.2020 12:38

Jos olette noin varmoja , että kaikki johtuu ehdollistumisesta ja peloista, niin ihmettelen:

Miksi ette uskalla ryhtyä toimenpiteisiin ja sanoa, että kaikki uudisrakentaminen ja korjaaminen on turhaa?
Tuntuu, että jätätte sijaa epävarmuudelle, kun sanotte, että on korjattava. Ettekö olekaan niin sataprosenttisesti varmoja väitteestänne? Miksi kalliita investointeja, vaikka kaikki on vain ehdollistumista ?
Jos olette varmoja, kertokaa konkurssikunnille ilouutinen, niin, että mitään toimenpiteitä ei tarvitse tehdä.
Asiat todellisuudessa ovat juuri mustavalkoisia, kun on kyse ihmisten sairastumisesta. Missään välitilassa ei ole hyvä minkään osapuolen elää vuosikymmeniä kiistellen.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *