Millainen toiminta lisää ihmisten osallisuutta? Tutkimustulokset kertovat

THL:n kehittämällä osallisuusindikaattorilla voidaan mitata ihmisten osallisuuden kokemusta ja siinä tapahtuvia muutoksia. Indikaattorin pistemäärät eivät kuitenkaan kerro kaikkea osallisuutta edistävän toiminnan vaikutuksista.

Siksi suosittelemme, että arvioinneissa käytetään osallisuusindikaattorin lisäksi jotakin laadullista menetelmää, kuten Pienet onnistumistarinat -työkalua. Osallisuusindikaattoritulokset kertovat, kuinka isoja ja yleisiä muutokset ovat – laadulliset menetelmät taas kuvaavat vaikutusmekanismeja muutosten taustalla. Esittelemme tässä blogissa kiinnostavia tuloksia arvioinneista, joissa käytettiin osallisuusindikaattoria ja osassa myös laadullista aineistoa.

Oikean kohderyhmän osallistaminen näyttää olevan tärkeää. Jos osallistujien osallisuusindikaattorikeskiarvo on aluksi alle 70 pistettä, voidaan toiminnan sanoa onnistuneen tavoittamaan ihmisiä, jotka kokevat keskimääräistä heikompaa osallisuutta ja joilla on siten suurempi tarve toiminnalle.

Neljän pisteen positiivista ja tilastollisesti merkitsevää muutosta voidaan pitää ryhmätasolla hyvänä tuloksena. Jos osallisuus on vahvistunut yli puolella osallistujista, viittaa se enemmistön hyötyneen toiminnasta.

Osallisuutta edistävät hankkeet

Marko Nousiainen ja Lars Leemann (2024) arvioivat neljää toimintatapaa: ryhmätoimintoja, vaikuttamista asuinalueeseen, vapaaehtoistoimintaa ja taidelähtöisiä menetelmiä.
Osallisuuden kokemus vahvistui 51 prosentilla.
Osallisuutta lisäsivät osallistumiskokemukset, kuten hyödyksi oleminen, itsensä toteuttaminen ja hyväksytyksi tuleminen.

Haavoittuvassa asemassa olevien työikäisten sosiaalipalvelut Päijät-Hämeen hyvinvointialueella

Emmi Fjällströmin ja Tuula Carrollin (2024) arvioinnissa havaittiin, että osallisuuden kokemus vahvistui 62 prosentilla osallistujista. Keskimääräinen osallisuusindikaattoritulos nousi 4 pistettä.
Osallisuutta lisäsivät muun muassa osallistuminen omien voimien ja kiinnostuksen mukaan, vaikuttaminen, luottamus ja välittävät ammattilaiset.

Tuetut lomat

Erika Mäntylä (2020) havaitsi arvioinnissaan, että osallisuuden kokemus oli tuetun loman jälkeen keskimäärin 4 pistettä vahvempi.
Lomalaisten osallisuutta lisäsivät muun muassa arvokkuuden ja kuulumisen kokemukset sekä arjen rooleista irrottautuminen.

IPS – Sijoita ja valmenna -työhönvalmennus

Noora Sipilän ja Kaija Appelqvist-Smidlechnerin (2024) arvioinnissa havaittiin, että keskimääräinen osallisuuden kokemus nousi vuodessa 66,4 pisteestä 70 pisteeseen.
Muutos oli tätäkin suurempi niillä, jotka olivat töissä tai opinnoissa.

A-klinikkasäätiön päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ryhmätoiminta

Sari Jurvansuun ja kumppaneiden (2023) arvioinnissa havaittiin, että osallisuuden kokemus vahvistui 63,8 pisteestä 67,9 pisteeseen.
Toiminta vahvisti myös kokemuksia yhdenvertaisuudesta ja elämänlaadusta.

Lue lisää Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaation katsauksesta:
Miten osallisuutta edistävän toiminnan vaikutuksia kannattaa arvioida ja mitä arviointinäyttö meille kertoo (thl.fi)