Tiedät varmasti, että valtaosa suomalaisista lapsista voi hyvin, mutta hyvinvointierot lasten ja perheiden välillä ovat kasvussa. Huono-osaisuus kasautuu ja periytyy herkästi sukupolvelta toiselle. Lasten ja perheiden hyvinvointi on eriytymässä voimakkaasti sosiaalisesti ja alueellisesti.
Entä tiedätkö, mitä juuri sinun alueesi lapsiperheille kuuluu? Tiedätkö, vastaavatko alueellasi tarjottavat palvelut siellä asuvien lapsiperheiden tarpeita? Pian osaat vastata näihin kysymyksiin.
Ensimmäisen nelivuotiaisiin lapsiin ja perheisiin kohdistuvan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -tutkimuksen tiedonkeruu nimittäin alkoi helmikuussa 290 Manner-Suomen kunnassa. Kaikki perheet, jotka näissä kunnissa osallistuvat 4-vuotiaan lapsen laajaan terveystarkastukseen lastenneuvolassa lokakuun loppuun mennessä, pääsevät mukaan tutkimukseen.
Palvelun pitää kohdata sitä tarvitseva perhe
Jokaisella lapsella on oikeus yhdenvertaisuuteen ja suotuisaan kasvuympäristöön. Ja jokaisella perheellä on oikeus saada sen toteutumiseksi tarpeitaan vastaavaa tukea ja apua. Miten varmistetaan, että palvelu ja sitä tarvitseva perhe kohtaavat?
Parhaillaan on käynnissä Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE), jossa hajanainen palvelujärjestelmä uudistetaan lapsi- ja perhelähtöiseksi. Ohjelmassa mm. siirretään painopistettä kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin, vanhemmuuden tukeen sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Lisäksi päätöksenteon tietoperustaisuutta vahvistetaan. Kaikkeen tähän tarvitaan tietoa.
LTH-tutkimuksella saadaan vanhemmilta kokemustietoa lapsiperheiden hyvinvoinnista ja palvelujen riittävyydestä.
”Lasten hellyydenosoitukset, isovanhempien tuki, mukavat työkaverit ja onnistumiset töissä tekevät iloiseksi.”
Kaikilla ei kuitenkaan ole sosiaalista tukiverkostoa ja perheen voimavarat voivat olla muutenkin vähissä.
”Olen väsynyt siihen, että minulla ei ole vapaa-aikaa. Kun tulen töistä, odottaa toinen työmaa. Olisimme tarvinneet kodinhoito- ja lastenhoitoapua, mutta emme ole sitä saaneet. Perheiden tarpeita ei huomioida.”
Perheissä voi olla monenlaista kuormittuneisuutta, jonka tunnistaminen on tärkeää varhaisen tuen saamiseksi. Tähän mennessä tutkimukseen vastanneista vanhemmista esimerkiksi noin 5 % kokee saaneensa riittämättömästi tukea jaksamiselleen. 10 % vanhemmista puolestaan kertoo, että tarvitsisi tukea omaan tai puolison jaksamiseen, mutta ei ole tuonut missään palvelussa tuen tarvetta esiin. LTH tuottaa tietoa myös tuen tarpeen tunnistamisen tueksi silloin, kun perhe itse ei tuen tarvetta ilmaise.
Myös nelivuotiaat lapset pääsevät tutkimuksessa ääneen. Lapsilta kysytään hymiökuvien avulla mielialaa ja avoimilla kysymyksillä iloa ja harmia tuottavia asioita.
”Mut tekee iloiseksi se, kun mä piirrän teille piirustuksia ja te annatte mulle halin. Se harmittaa, jos sattuu tai jos joku kaveri tönii tai lyö.”
Lapsi 4-v
Lisäksi tutkimuksessa saadaan lastenneuvolan terveydenhoitajilta ammattilaistietoa siitä, millaisia tuen tarpeita lapsiperheillä on ja millaisia palveluja perheet tarvitsisivat.
Kaikille avoin tulospalvelu kertoo oman alueen perheiden kokemuksista ja toiveista
Tutkimuksen tuottama tieto julkaistaan anonyymisti THL:n sähköisessä tulospalvelussa maksutta. Tieto on helposti kaikkien saatavilla. Tulospalvelussa voit tarkastella oman alueesi perheiden kokemuksia, toiveita ja tarpeita ja verrata niitä vaikkapa naapurikunnan, maakunnan tai koko maan tuloksiin.
Pelkkä tieto ei kuitenkaan lisää perheiden hyvinvointia. Huolehditaan yhdessä, että tutkimuksen tuottama tieto otetaan laajasti käyttöön päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä, jotta emme tuota tutkimukseen osallistuneille perheille pettymystä.
”Hyvä kysely. Toivottavasti tuloksiakin hyödynnetään monipuolisesti.”
”Toivottavasti tämä muuttaa asioita. Yhteiskunnalta pitäisi saada apua, jos itsellä ei ole tukiverkostoja.”
Lisätietoja
LTH-tutkimus (Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut)
Sitaatit on valittu 4-vuotiaiden vanhempien vastauksista. Tänään tiistaina 15.5. vietetään kansainvälistä perheiden päivää.