Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä, josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet ovat todennäköisesti jatkossa entistä useammin otolliset mikrobikasvulle.
llmastonmuutoksen myötä vesivälitteisiä infektioriskejä on tarkasteltava uudelleen. Kun veden lämpötila nousee, sen sisältämien mikrobien määrä voi lisääntyä. Osa näistä mikrobeista on haitallisia ihmisten terveydelle. Huomiota on syytä kiinnittää erityisesti uimarantojen vibrioihin ja rakennettujen vesijärjestelmien legionellabakteereihin. Molemmat lisääntyvät lämpimässä vedessä ja voivat aiheuttaa vakaviakin infektioita. Molemmat voivat myös olla joskus hyvinkin alidiagnosoituja.
Vesien virkistyskäytön infektioriskit kasvavat
Ilmastonmuutoksen myötä veden virkistyskäytön terveysriskit saattavat lisääntyä. Tästä osoituksena ovat hellekesinä Suomen uimarantavesien laatuun liittyneet ongelmat. Viime kesän helleaallon aikana etenkin rannikon uimarannoilla esiintyi keskimääräistä enemmän sinilevää ja uimarantoja jouduttiin sulkemaan. Vuoden 2014 hellekesänä norovirusten aiheuttamat infektiot lisääntyivät. Tällöin tungos toi uimarannoille noroviruksia, sillä infektiot olivat yhdistettävissä uimarantojen suuriin kävijämääriin, uimiseen käytettyyn aikaan ja saniteettitilojen epäsiisteyteen.
Helleaallot ovat tuoneet mukanaan Suomen uimarannoille myös aivan uuden mikrobiologisen uhan, kun Suomessa havaittiin Vibrio-sukuun kuuluvien bakteerien aiheuttamia infektioita. Uimavesivälitteiset vibriotartunnat ovat tavallisimmin haavaumien kautta saatuja ihoinfektioita. Vibriot voivat lisääntyä voimakkaasti esimerkiksi lämpimissä murtovesissä. Lämpenevän ilmaston myötä vastaavia kesiä on odotettavissa entistä useammin, mikä lisää Vibrio-infektioiden riskiä myös jatkossa.
Vesijärjestelmät altiimpia legionellakasvulle
Legionella on malliesimerkki veden lämpötilan noususta hyötyvistä ympäristöbakteereista. Legionella voi aiheuttaa ihmiselle kuumetaudin, legionelloosin, johon yleensä liittyy keuhkokuume. Legionellabakteerit ovat erityisen haitallisia lisääntyessään kiinteistöjen erilaisissa vesijärjestelmissä, joista ne voivat joutua ihmisten hengitysilmaan. Ilmaston lämpenemisen vuoksi raakaveden, verkostoveden ja kiinteistöissä olevan kylmän veden lämpötila voi nousta, ja tämä edistää legionellojen kasvumahdollisuuksia. Tähän mennessä suurimmat, jopa satoja ihmisiä kerralla sairastuttaneet legionelloosiepidemiat ovat aiheutuneet jäähdytystornien levittämän legionella-aerosolin vuoksi. Säiden lämmetessä myös jäähdytysjärjestelmien käyttötarve saattaa kasvaa merkittävästi.
Legionellabakteerit pystyvät lisääntymään vesijärjestelmissä veden lämpötilan ollessa 20–45 °C:n välillä. Luonnonvesien lämpötilaan emme voi vaikuttaa, mutta rakennetuissa vesijärjestelmissä tätä lämpötila-aluetta on syytä välttää. Kiinteistöjen sisäiset vesijohdot on suunniteltava ja asennettava siten, että kylmän talousveden lämpötila on enintään 20 astetta. Legionellojen kasvun estämiseksi lämpimän veden minimilämpötilaksi on määrätty vähintään 55 astetta. Tästä lämpötilasta on pidettävä kiinni, energiansäästötavoitteista huolimatta.
Veden laadun hallinta on sitä vaikeampaa mitä suurempi kiinteistö on kyseessä. Tämä voi näkyä legionellojen yleistymisenä esimerkiksi sairaaloiden vesijärjestelmissä. EU:ssa on parhaillaan valmisteilla juomavesidirektiivin päivitys. Uuteen direktiiviin on tulossa ensimmäisen kerran mukaan myös legionellabakteerien säännölliset analyysit erilaisista riskikiinteistöistä, kuten sairaaloista. Direktiivimuutos tuo tullessaan paljon työtä, mutta myös tarpeellista tietoa siitä, missä vesijärjestelmissä legionelloja esiintyy. Tämän jälkeen torjuntatoimia, kuten klooridesinfiointia, pystytään tehostamaan .
Pidempi versio kirjoituksesta kirjallisuusviitteineen on julkaistu Moodi-lehden Ilmastonmuutos-numerossa 25.2.2019.