Koronaepidemia on ravisuttanut ihmisten arkea ympäri maailman. Sen lisäksi, että epidemialla on ollut vaikutuksia terveyteen ja talouteen, erityisesti epidemian leviämisen ehkäisyyn liittyvät rajoitukset ovat pakottaneet meidät järjestämään arkeamme uusiksi ja muuttamaan käyttäytymistämme.
Olemme seuranneet epidemian vaikutuksia väestön elintapoihin ja arkielämään koronan alkumetreiltä lähtien.
Hyvä muutos, huono muutos vai ei muutosta?
18–69-vuotiaille kansalaisille tehdyn kyselyn / tehtyjen kyselyiden tulokset osoittavat, että epidemian ja rajaamistoimien vaikutukset ovat moninaisia, osin terveyden kannalta suotuisia ja osin taas epäsuotuisia. Hieman yllättäenkin moni kokee, ettei elintavoissa ja arkielämässä lopulta ole tapahtunut suuria muutoksia epidemian myötä.
Kansanterveyden kannalta myönteistä on se, että lähes viidennes vastaajista kertoo, että alkoholinkäyttö on vähentynyt ja useampi kuin joka kymmenes kertoo lisänneensä kasvisten ja hedelmien kulutusta.
Yksinäisyyden tunne ja napostelu ovat puolestaan lisääntyneet huolestuttavasti. Myös lisääntyneitä univaikeuksia ja painajaisunia kertoo kokevansa lähes joka viides vastaaja. Vapaa-ajan liikunnassa näyttää tapahtuneen muutoksia molempiin suuntiin.
Tutkimustulokset olivat pääosin samansuuntaisia niin naisten ja miesten kuin myös nuoremman ikäryhmän (18–49-vuotiaat) ja vanhemman ikäryhmän (50–69-vuotiaat) välillä. Sukupuolten välillä havaittiin kuitenkin joitakin eroja, heijastaen naisten huonompaa hyvinvointia epidemian aikana. Nuorempi ikäryhmä on myös kokenut epidemian vaikuttaneen elintapoihinsa vanhempaa ikäryhmää enemmän, vaikka ero ei ollutkaan kovin suuri.
Muutoksissa on nähtävissä kaksi kaavaa
Tarkastellessa, miten elintavat ja arkielämä ovat muuttuneet epidemiatilanteen vaihdellessa, kehitys näyttää pääpiirteissään noudattelevan kahta eri kaavaa:
1) Elintapojen ja arkielämän muutokset myötäilevät epidemiatilannetta tai ovat pysyneet melko samalla tasolla epidemian ensimmäisestä aallosta, huhtikuusta 2020 alkaen.
Tällaisia muuttujia ovat muun muassa etätyön lisääntyminen sekä univaikeuksien ja painajaisunien yleistyminen. Myös lisääntynyttä napostelua, vapaa-ajan liikuntaa sekä kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutusta raportoineiden osuudet ovat pysyneet melko tasaisina koko korona-ajan (kuvio 1.).
2) Elintapojen ja arkielämän muutokset kehittyvät terveyden ja hyvinvoinnin kannalta epäsuotuisammaksi epidemiatilanteen pitkittyessä.
Lisääntynyttä yksinäisyyttä raportoivien osuus on lähes kaksinkertaistunut epidemian alkuajoista ja yhä useampi kokee yhteydenpidon ystäviin ja sukulaisiin vähentyneen. Myös vapaa-ajan liikunnan ja työmatkaliikunnan osalta tilanne on kehittynyt epäsuotuisaan suuntaan epidemian pitkittyessä (kuvio 2.).
Työnteon malli on muuttunut – tiedolla, tunnistamisella ja toimenpiteillä tukea kansanterveydelle
Kansanterveyden kannalta keskeinen kysymys on: ovatko edellä kuvatut muutokset pysyviä vai palautuuko tilanne ennalleen koronaepidemian väistyessä? Eläessämme keskellä epidemian neljättä aaltoa, kysymykseen on mahdotonta varmuudella vastata. Ilmeistä on, että koronaepidemia on muuttanut arkeamme pysyvästi.
Etätyö eri muodoissaan on mitä todennäköisimmin tullut jäädäkseen ja se selittänee ainakin osan edellä kuvatuista arkielämän ja elintapojen muutoksista. Vaikka etätyöskentely varmasti helpottaakin monen elämää, kun aamuruuhkassa ei tarvitse enää seisoa ja näin arjesta lohkeaa pidempi aika vapaa-ajan vietolle, on sillä kuitenkin myös varjopuolensa.
Etätyöskentely tarkoittaa työmatkaliikunnan ja työpaikkaruokailun poisjäämistä sekä mahdollisesti myös sosiaalisten kontaktien vähenemistä. Tässäkin tutkimuksessa joka kolmas kertoi napostelun lisääntymisestä, mikä ainakin osittain selittynee etätyöskentelyn lisääntymisellä – jääkaapille on liian lyhyt matka. Näillä asioilla yhdessä saattaa pitkällä aikavälillä olla haitallinen vaikutus muun muassa suun terveyteen sekä ylipainon syntyyn ja tätä kautta useiden kansansairauksien puhkeamiseen.
Jotta mahdolliset terveyden ja hyvinvoinnin kannalta epäsuotuisat kehityskulut voidaan havaita ajoissa, tarvitaan luotettavaa, ajankohtaista tietoa epidemian vaikutuksista väestöön. On myös tärkeää tunnistaa ne väestöryhmät, joilla on kohonnut riski epäsuotuisille muutoksille. Kohdistamalla terveyden edistämisen toimenpiteitä erityisessä riskissä oleviin väestöryhmiin, voidaan vaikuttaa siihen, että epäsuotuisat muutokset eivät kasaannu samoille henkilöille ja heijastu pidemmällä aikavälillä lisääntyneenä sairastavuutena ja kansanterveyden heikkenemisenä.
Kuinka kauan viruksen saanut voi tartuttaa muita? Esimerkiksi henkilö, joka on saanut negatiivisen koronatuloksen 6.12., vieläkö hän voi tartuttaa virusta toisiin ihmiseen joulun aikaan eli parin viikon kuluttua? Voidaanko tätä arvioida. Kiitos!
Hei Leena!
Nykytiedon mukaan koronavirustautiin sairastunut henkilö on tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja juuri ennen oireiden alkua. Tartuttavuus laskee jyrkästi ensimmäisten oireisten päivien jälkeen, mutta virusta voi erittyä lieväoireisessa koronavirustaudissa noin viikon ajan ja vakavimmissa tautimuodoissa jopa kaksi viikkoa.
Varmistetun koronavirustaudin jälkeen on hyvä pysytellä kotona kunnes on ollut oireeton 2 vuorokauden ajan ja oireiden alusta on kulunut vähintään 10 vuorokautta. Jos oireita on vielä 10. vuorokautena tai sen jälkeen, on hyvä pysyä kotona, kunnes oireettomuutta on jatkunut vähintään kaksi vuorokautta. Jos testi on otettu oireiden vuoksi, eikä oireita ole enää testituloksen valmistuessa tai ne ovat selvästi vähentyneet, voi silloin palata normaaliin arkeen.
Lisää tietoa verkkosivuillamme: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/koronaviruksen-tarttuminen-ja-itamisaika
Terveisin
THL:n viestintä