Koronarokotukset virittävät elimistön luontaisia mekanismeja valmistautumaan taisteluun koronavirusta ja sen aiheuttamaa infektiota vastaan. Rokotusten tuoma apu on merkittävä, mutta ei takaa onnistumista joka kerta. Siksi osa rokotetuistakin sairastuu vakavasti.

Yksi olennainen kysymys on, kuinka paljon rokottaminen vähentää vakavan taudin riskiä eli mikä on rokotteen suojateho vakavaa tautimuotoa vastaan. Tätä voi tutkia tarkastelemalla erilaisia vakavan taudin seurauksia, kuten erikoissairaanhoitoon tai tehohoitoon joutumista tai koronatartuntoihin liittyviä kuolemia.

Julkaisimme THL:ssä loppuvuodesta 2021 koronarokotusten vaikuttavuutta valottavan avoimen aineiston. Aineisto sisältää lukumääriä ja ilmaantuvuuksia koronaan liittyvästä erikoissairaalahoidosta, tehohoidosta, kuolemista sekä varmennetuista tartunnoista.

Koronarokotusten vaikuttavuuden aineisto mahdollistaa koronaan liittyvien riskien tarkastelun eri väestöryhmissä. Aineiston perusteella voidaan arvioida rokotusten suojatehoa.

Rokote ei suojaa koronataudilta välittömästi

Suojatehon näkökulmasta rokotettu henkilö on rinnastettavissa rokottamattomaan, kunnes elimistö on ehtinyt reagoida rokotukseen ja muodostaa vasta-aineita koronavirusta vastaan. Tästä syystä koronarokotusten suojatehoa mitataan yleensä vasta joitakin päiviä tai viikkoja rokottamisen jälkeen.

Suojatehon lisäksi tutkimme koronarokotuksia myös esimerkiksi turvallisuuden ja rokotuskattavuuden näkökulmista. Näissä tutkimuksissa henkilö katsotaan rokotetuksi siitä hetkestä lähtien, kun hänelle on tehty rokottamisen toimenpide.

Rokotuskattavuuden ja rokotusten tehon vaikutukset on erotettava toisistaan

Rokotettujen ja rokottamattomien koronasairaanhoitoon joutuneiden lukumääriin vaikuttavat voimakkaasti kaksi tekijää: rokotuskattavuus ja koronarokotteiden teho.

Mitä suurempi osuus väestöstä on rokotettuja, sitä suurempi osuus sairaanhoitoon joutuneistakin on rokotettuja. Kärjistäen: jos koko väestö olisi rokotettu, olisivat myös kaikki sairaanhoitoon joutuneetkin rokotettuja.

Toisaalta mitä paremmin rokotus ehkäisee vakavaa koronatautia, sitä pienempi osuus sairaanhoitoon joutuneista on rokotettuja. Jos suoja olisi rokotteen jälkeen täydellinen eli rokotteen teho olisi 100 prosenttia, ei koronasairaanhoitoon joutuisi yhtäkään rokotettua.

Pelkkien lukumäärien perusteella ei voida erottaa rokotuskattavuuden ja rokotusten tehon vaikutuksia toisistaan. Tämän takia tarkastellaan ja vertaillaan ilmaantuvuuksia eli väestöryhmän kokoon suhteutettuja lukumääriä.

Erot väestörakenteissa on huomioitava

Erot vakavan koronataudin ikäryhmäkohtaisissa ilmaantuvuuksissa rokotettujen ja rokottamattomien välillä kuvastavat rokottamisen vaikuttavuutta ja suojatehoa.

Ikäryhmien yli vertailu on hankalampaa, sillä rokotetut ovat keskimäärin vanhempia kuin rokottamattomat. Vakavan koronataudin riski on vahvasti ikäriippuvainen, joten nuoria rokottamattomia ei voida verrata vanhoihin rokotettuihin.

Ilmaantuvuudet voidaan tehdä paremmin vertailukelpoisiksi ikävakioinnilla eli tarkastelemalla keskimääräistä ilmaantuvuutta ikäryhmien yli. Avoimen aineiston ilmaantuvuudet on ikävakioitu, jolloin niitä on mahdollista vertailla myös ikäryhmien yli.

Mitä koronarokotteen teholta voidaan odottaa?

Rokotteiden tehoa erikoissairaalahoitoa vaativaa koronatautia vastaan on Suomessa tutkittu rekisteripohjaisissa tutkimuksissa. Alkuvuoden 2021 alustavan analyysin mukaan kahden rokoteannoksen teho yli 70-vuotiailla ja kroonisesti sairailla oli vähintään 90 prosenttia.

Yli 70-vuotiailla suojan on havaittu heikkenevän kolmen kuukauden jälkeen toisesta rokoteannoksesta (ilman kolmatta annosta), mutta rokotussuoja oli loppuvuonna 2021 tehdyn analyysin mukaan silti yli 75 prosenttia. Terveydenhuollon ammattilaisilla suojan on havaittu pysyvän yli 88 prosentissa myös kuuden kuukauden jälkeen.

Koronarokotusten suojateho avoimen aineiston perusteella

Tarkastelin koronarokotteen suojatehoa syys-joulukuussa 2021 ja tammi-maaliskuussa 2022 vertaamalla erikoissairaanhoitoa vaatineen koronataudin (ESH) suhteellista riskiä rokotetuissa ja rokottamattomissa.

Loppuvuonna 2021 ESH-riski ilman rokotussuojaa oli 12–69-vuotiailla 18–29-kertainen verrattuna kahden rokotteen jälkeiseen rokotussuojaan. Tämä vastaa korkeaa 94–97 prosentin suojatehoa. Yli 70-vuotiailla suojateho oli alhaisempi, 83 prosenttia. Suojateho ikäryhmien yli oli 92 prosenttia.

Alkuvuonna 2022 kahden rokotteen suojateho oli kaikissa ikäryhmissä matalampi verrattuna loppuvuoteen 2021. Suojateho ikäryhmien yli oli 69 prosenttia.

Tehosteannoksella eli kolmella tai neljällä rokotteella saavutettiin samankaltainen suojateho alkuvuonna 2022 kuin kahdella rokotteella loppuvuonna 2021. Tehosteannoksen suojateho ikäryhmien yli oli 86 prosenttia. Suojateho oli myös yli 70-vuotiailla 86 prosenttia.

Matalin tehosteannoksen suojateho oli 12–29-vuotiailla, 66 prosenttia. Tätä havaintoa selittää riskiryhmäpainotteinen rokottaminen, sillä 12-18 vuotiaille kolmatta rokoteannosta suositellaan tällä hetkellä vain riskiryhmille.

Avoin aineisto mahdollistaa koronarokotusten vaikuttavuuden monipuolisen tarkastelun

Suojatehon arvioinnin lisäksi avoimesta aineistosta olisi mahdollista tehdä myös muunlaisia tilastollisia analyyseja, kuten esimerkiksi tartuntojen suhteellisen vakavuuden tarkastelua eri rokotussuojien välillä.

Julkaisemamme avoin aineisto tarjoaa mahdollisuuden laaja-alaisille tarkasteluille liittyen koronan aiheuttamaan tautitaakkaan ja koronarokotusten vaikuttavuuteen Suomessa.

Lue lisää

Tämä kirjoitus sisälsi poimintoja seuraavasta avoimen aineiston analyysista, jonka lähdekoodit ovat saatavilla, ja jossa esittelen aineiston käsitteitä ja rokotusten suojatehon mittareita käytännön esimerkkien kautta:
Koronarokotusten vaikuttavuuden avoimen aineiston käsitteet ja rokotusten vaikuttavuuden mittarit (thl.fi)

Koronarokotusten vaikuttavuuden avoin aineisto: Koronarokotusten vaikuttavuus Suomessa (COVID-19)(thl.fi)

Tiivisteraportti: Tartunnat ja hoidon tarve rokotussuojan mukaan (thl.fi)

Effectiveness of vaccination against SARS-CoV-2 infection and Covid-19 hospitalisation among Finnish elderly and chronically ill — An interim analysis of a nationwide cohort study (englanniksi, plos.org)

Koronarokotteiden suojan säilyminen 6 kuukautta rokotuksen jälkeen maailmalla ja Suomessa (julkari.fi)

Cohort study of Covid-19 vaccine effectiveness among healthcare workers in Finland, December 2020 – October 2021 (englanniksi, sciencedirect.com)

1 kommentti

  1. Kun 60+ ja 70+ vuotiailla on selkeästi havaittu suojan heikkenevän ( jo 3 kk:n jälkeen) ilman kolmatta annosta niin sama trendihän on hyvin todennäköinen myös 3. annoksen jälkeen. Miten voitte perustella että iäkkäille 60+ ei anneta heidän niin halutessaan neljättä annosta. Logiikkaa perusteluilla ei tunnu olevan. Jos lähdette tukimaan tarkasta sitä että miten käy niin voi käydän aivan helvetin heikosti. Kuolemaluvut jo nyt tapissa, sairaalat rajoilla.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.