Miten mielenterveyspalveluiden saatavuutta maahanmuuttaneelle väestölle voidaan parantaa?

Suomeen muutetaan useimmiten työn tai puolison perässä, mutta osa pakenee sotaa, konflikteja tai vainoa. Vaikka maahanmuutto on hyvin erilainen kokemus riippuen siitä, tapahtuuko se henkilön omilla ehdoilla vai olosuhteiden pakottamana, se on silti aina yksilön kannalta kuormittavaa. Se tarkoittaa lähes aina täydellistä elinympäristön muutosta, ja uuden maan kieli ja kulttuuri saattavat olla vieraita. Sosiaalisia suhteita jää taakse ja uusia pitää luoda. Valitettavan moni kohtaa syrjintää, ja etenkin pakolaisilla on usein taustallaan traumaattisia kokemuksia.

Kaikki nämä tekijät voivat altistaa mielenterveyden ongelmille. Kansainvälinen tutkimusnäyttö viittaa siihen, että ainakin joissain maahanmuuttaneissa ryhmissä on kohonnut riski joillekin mielenterveysongelmille, kuten masennukselle, traumaperäiselle stressihäiriölle ja psykoosisairauksille. Erityisesti pakolaistaustaisilla riski mielenterveysoireisiin on kohonnut.

Julkisten mielenterveyspalvelujen tulisi pystyä tarjoamaan yhdenvertaista ja asianmukaista hoitoa kaikille Suomessa asuville.

Mielenterveyshoito ei toteudu yhdenmukaisesti

Väitöskirjassani olen vertaillut maahanmuuttaneen ja suomalaissyntyisen väestön saamaa hoitoa psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hyödyntämällä terveyspalvelurekistereistä saatavaa tietoa palveluiden käytöstä. Käyntitiheyden perusteella arvioitiin hoidon intensiivisyyttä: mikäli käyntejä oli vain kolme tai vähemmän, katsottiin hoito intensiteetiltään matalaksi. Hoidon intensiteettiä vertailtiin maahanmuuttaneiden ja suomalaissyntyisten välillä.

Tuloksissa toistuu, että maahanmuuttanut väestö saa vähemmän intensiivistä psykiatrista hoitoa suomalaissyntyiseen väestöön verrattuna. Erityisesti Lähi-Idästä ja Afrikasta tulevien psykiatrinen hoito toteutuu systemaattisesti alhaisemmalla intensiteetillä kuin muiden väestöryhmien. Näissä ryhmissä suhteellisen moni on kokenut traumaattisia tapahtumia, mikä lisää mielenterveysoireiden todennäköisyyttä. On paradoksaalista ja huolestuttavaa, että juuri näissä ryhmissä, joissa voidaan olettaa tarpeen olevan suurin, psykiatrinen hoito toteutuu kaikkein vähiten intensiivisenä.

On tärkeää, että mielenterveyspalvelut pystyvät vastaamaan moninaisen väestön tarpeisiin

Hoitamattomat mielenterveysongelmat voivat johtaa alhaiseen elämänlaatuun ja syrjäytymiseen, jolloin ne tulevat kalliiksi niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta. Hyvinvointialueet voivat edesauttaa niin kansanterveyttä kuin yhdenvertaisuuttakin tukemalla mielenterveyspalveluiden kehittämistä vastamaan kaikkien Suomessa asuvien tarpeisiin.

Esteeksi hoitoon pääsylle tai sen asianmukaiselle toteutumiselle voivat osoittautua esimerkiksi vähäinen tieto mielenterveyspalveluiden olemassaolosta, vaikeudet käyttää tuntematonta palvelujärjestelmää, yhteisen kielen puute, palveluiden kulttuurisensitiivisyyden puute, syrjintä tai erilaiset käsitykset mielenterveydestä ja sen hoidosta.

Mielenterveyshoidon asianmukaista toteutumista voidaan parantaa esimerkiksi tarjoamalla mielenterveydestä ja mielenterveyspalveluista helposti ymmärrettävää tietoa monikielisesti ja monikanavaisesti. Olisi myös tärkeää, että kulttuurisensitiivistä työskentelyä tuettaisiin terveydenhuollossa esimerkiksi mahdollistamalla tulkkipalveluiden käyttö ja tarjoamalla ammattilaisille koulutusta erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamiseen.

Lue lisää

Mental health service use among immigrants living in Finland. Helsingin yliopisto.

Mood disorders in first- and second-generation immigrants: Systematic review and meta-analysis. The British Journal of Psychiatry

Migration and psychosis: A meta-analysis of incidence studies. Psychological Medicine

Maahanmuuttaneiden mielenterveys (thl.fi)

Mielenterveyden tuki palveluissa (thl.fi)

Maahanmuuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut (thl.fi)

Tietoa mielenterveydestä maahantuloon monikielisesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.