Arvon tuottaminen väestölle on sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus ja olemassaolon oikeutus. Arvon tuottavat alan ammattilaiset interaktiossa potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Arvon tuottamisen mahdollistavat johtotehtävissä työskentelevät henkilöt kaikilla organisaatiotasoilla.
Terveydenhuollon arvon tuottamisen kategoriat ovat ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen saatavuus ja saavutettavuus, lääketieteellinen ja potilaan kokema laatu ja prosessien toimivuus, yhdenvertaisuus, vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus. Nämä kategoriat ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa. Esimerkiksi hoidon lääketieteellinen laatu on edellytys vaikuttavalle ja turvalliselle hoidolle, eikä vaikuttavaakaan hoitoa pidä antaa, mikäli haitat ylittävät hyödyt.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuden tasolla vaikuttavuutta voidaan edistää suuntaamalla samanaikaisesti voimavaroja osaamiseen, tieteellisesti tutkittuun tietoon, arjen dokumentointiin ja toimintatapojen vertaiskehittämiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen on edellytys järjestelmän kyvylle tuottaa arvoa potilaille ja asiakkaille. Kanadassa terveydenhuollon osaamisen arvioinnissa ja edistämisessä käytetään ns. CanMeds-viitekehystä, jossa ammattiosaaminen on keskiössä. Muina olennaisen tärkeinä osaamisalueina ovat kyky hyvään vuorovaikutukseen potilaiden tai asiakkaiden kanssa, henkilöstöryhmien väliseen yhteistyöhön, johtamiseen, potilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, tieteellisten artikkelien arviointiin ja tämän tiedon välittämiseen sekä ammatillisesti korkeatasoiseen toimintaan. Vuorovaikutustaidot ovat yhteinen nimittäjä näille kaikille. CanMeds-viitekehystä on sovellettu jo vuosien ajan myös Suomessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon arvon luomiseen osallistuvat kaikki potilaan tai asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa tekemisissä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Terveydenhuollossa lähtökohtana potilaan auttamisessa on diagnoosin ja ennusteeseen vaikuttavien tekijöiden sekä hoitovaihtoehtojen arviointi. Potilas saa tutkimustietoon perustuvaa tietoa taudin syistä ja ennusteesta sekä ohjeita, miten toimia, jotta oireet lievittyisivät ja toipumisen todennäköisyys paranisi. Hän saa myös tukea ja rohkaisua pyrkimyksissään muuttaa elintapojaan ja toimintaansa terveyden ja hyvinvoinnin kannalta suotuisammaksi. Usko omaan kykyyn muuttaa elintapoja on edellytys muutoksessa onnistumiselle.
Sairaudet aiheuttavat usein vaikeuksia selvitä päivittäisissä toimissa ja osallistumisessa yhteisön toimintaan. Näiden haittojen selvittämisellä potilaan kanssa ja tarvittaessa kuntoutuksella voidaan potilaan saamaa vaikuttavuutta edelleen lisätä. Biologisesti tai fysikaalisesti vaikuttava syyn mukainen hoito (kuten lääkitys tai kirurginen hoito) voi tuottaa potilaalle merkittävää lisähyötyä. Lääkehoidon kohdalla vaikuttavuustieto perustuu yleensä kaksoissokkoutetuista kokeista saatuihin tuloksiin lääkemolekyylin vaikuttavuudesta. Arjessa potilas saa lisäksi kaikkeen hoitamiseen liittyvän lumevaikutuksen. Laadun arviointi potilasryhmäkohtaisilla rekistereillä ja niihin pohjautuva vertaiskehittäminen tuovat merkittävää lisävaikuttavuutta, jota on toistaiseksi kovin vähän hyödynnetty.
Hoitojärjestelmiin kohdistuvilla toimenpiteillä voidaan lisätä potilaiden hoidon vaikuttavuutta ja joskus myös vähentää sosiaali- ja terveydenhuollolle koituvia kustannuksia. Esimerkiksi Lahdessa toteutetulla lonkkamurtumapotilaiden moniammatillisella kuntoutuksella päästiin tämänkaltaiseen tulokseen.
Kansanterveyden painopisteiden hahmottamisessa voidaan hyödyntää Yhdysvaltain Center for Disease Controlin (CDC) entisen pääjohtajan Thomas Friedenin esittämää mallia: suurin vaikuttavuus kansanterveyden tasolla saadaan köyhyyttä ja syrjäytymistä vähentämällä, seuraavaksi suurin olosuhteita muuttamalla, esimerkiksi kieltämällä ravintolatupakointi lainsäädännön avulla. Vaikuttavuudeltaan kolmanneksi suurin luokka on lyhytkestoisilla toimenpiteillä saatavat pitkäkestoiset vaikutukset, joista rokotukset ovat merkittävin ryhmä. Lääketieteelliset interventiot kuuluvat vaikuttavuudeltaan neljänteen luokkaan ja kansalaisille jaettava terveys- ja hyvinvointitieto on viidentenä. Friedenin luokkien asteittain vähenevä vaikuttavuus perustuu suurelta osalta siihen, että vähäisemmän vaikuttavuuden luokissa yksilötason käyttäytymisen merkitys kasvaa. Terveyden edistämisen paras vaikuttavuus saadaan vasta silloin, kun yksilö pystyy pysyviin elämäntapamuutoksiin.
Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat sijoittuneet toistuvasti terveyden ja hyvinvoinnin mittareilla kansainvälisten vertailujen kärkeen, eikä vastaavaa hyvinvointia ole historian aikana ollut. Historia myös osoittaa, ettei minkään hyvän säilyminen ole itsestään selvää. Kun väestön terveyttä ja hyvinvointia pyritään mahdollisimman tehokkaasti edistämään, on perusteltuna visiona tukea ja edistää tätä saavutusta. Vision edistämisessä tarvitaan käytännöllistä ja ennakkoluulotonta ajattelua, suunnittelua ja toimintaa.
Kirjoitus on osa Puhetta vaikuttavuudesta -blogisarjaa.
Puhetta vaikuttavuudesta -sarjassa keskitytään THL:n toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Kirjoituksissa tarkastellaan vaikuttavuuteen liittyviä haasteita sekä esitellään vaikuttavuudessa saavutettuja onnistumisia.
Professori, LKT Antti Malmivaara on 1.3.2021 siirtynyt eläkkeelle ylilääkärin virasta THL:ssä.