Kesä lähestyy ja mökkikausi alkaa taas koputella ovelle. Kuluneen vuoden aikana suomalaiset ovat koronapandemian ja etätöihin siirtymisen vuoksi viihtyneet mökillä tavallista enemmän myös lomakauden ulkopuolella. Moni suuntaa kuitenkin viimeistään nyt ilmojen lämmettyä mökille, ja luvassa on niin sisä- ja ulkotilojen siivousta kuin puiden pilkkomistakin.

Mökkipuuhien lomassa on hyvä muistaa suojautua metsämyyrien levittämältä myyräkuumeelta.  Hengityssuojaimet ovat tulleet tutuiksi meille suomalaisille koronapandemian aikana ja oikein valitulla suojaimella voidaan ehkäistä myös myyräkuumetartuntoja.

Mikä on myyräkuume?

Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama infektiotauti, jonka ainoana levittäjänä toimivat metsämyyrät. Ihmisiin virus tarttuu yleensä hengitysteitse, kun metsämyyrän ulostetta tai virtsaa sekoittuu pölyn mukana hengitysilmaan. Tauti ei siis tartu ihmisestä toiseen, vaan ainoastaan myyrän eritepölylle altistuessa. Tästä syystä mökin tiloja siivotessa ja ulkovarastossa puita pilkkoessa on hyvä käyttää FFP3-tasoista suodattavaa hengityssuojainta.

Taudille on tyypillistä pitkä itämisaika, noin kahdesta neljään viikkoa. Jos oireita siis ilmaantuu heti puusavotan jälkeen, ne eivät luultavasti johdu myyräkuumeesta. Tyypillisiä oireita ovat korkea kuume ilman hengitystieoireita, päänsärky, lihassärky, pahoinvointi sekä vatsa- ja selkäkipu. Lisäksi tauti voi oireilla virtsamäärän vähenemisellä, näköhäiriöillä ja harvinaisissa tapauksissa myös verenvuoto-oireilla.

Taudin alkuvaiheessa virtsan määrä voi vähentyä, ja toipumisvaiheessa runsastua, mikä viittaa viruksen aiheuttamaan munuaisten vajaatoimintaan. Tauti paranee muutamien viikkojen kuluessa, mutta yleinen uupumus voi kuitenkin jatkua useiden viikkojen ajan.

Tartunta voidaan varmentaa tutkimalla verinäytteestä Puumala-viruksen vasta-aineita. Hoito on oireenmukaista ja myyräkuume paranee vähitellen itsekseen. Tulehduskipulääkkeitä tulee kivunhoidossa välttää, sillä ne heikentävät munuaisten toimintaa.

Lievissä tapauksissa tauti voidaan hoitaa kotona, mutta vaikeaoireiset potilaat hoidetaan sairaalassa. Tärkeintä toipumisessa on huolehtia riittävästä nesteytyksestä.

Noin 1 500 tartuntaa per vuosi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa myyräkuumetapausten määrää Suomessa. THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitetaan vuosittain keskimäärin 1 500 tartuntaa. Viime vuonna myyräkuumetartuntoja todettiin hieman yli 1 100.

Tautitapauksia todetaan laajasti koko maassa, mutta alueellista vaihtelua esiintyy. Viimeisen kymmenen vuoden aikana taudin ilmaantuvuus on ollut suurinta Etelä- ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä. Miehet sairastuvat myyräkuumeeseen hieman useammin kuin naiset ja suurin osa tartunnan saaneista on yli 45-vuotiaita.

Metsämyyrien kannanvaihtelut vaikuttavat tartuntojen määrään

Tartuntojen määrään vaikuttaa metsämyyräkantojen alueellinen ja ajallinen vaihtelu. Runsas metsämyyräkanta lisää sairastumisriskiä.

Myyräkuumetartuntoja esiintyy kaikkina vuodenaikoina, mutta eniten loppusyksystä ja alkutalvesta. Tartuntojen ilmaantuvuus seuraa myyräkantojen vuosittaisia runsaushuippuja, jolloin myös metsämyyrien eritteitä on ympäristössä runsaimmin. Lisäksi metsämyyrät hakeutuvat kylmänä vuodenaikana ihmisasutuksiin erityisesti haja-asutusalueilla.

Puumala-virus säilyy huoneenlämmössä tartuntakykyisenä kaksi viikkoa, kylmässä pidempään. Vuodenaikaisvaihtelun lisäksi metsämyyräkannoissa esiintyy 3–4 vuoden syklejä, joiden kasvu- ja huippuvuosina myyriä on laajoilla alueilla runsaasti. Nämä monivuotiset kannanvaihtelut heijastuvat myyräkuumetartuntoihin.

Viime vuosikymmenen aikana monivuotiset vaihtelut ovat laajalti vaimentuneet ja muuttuneet epäsäännöllisemmiksi. Tämän vuoksi myyräkuumetta on esiintynyt vähemmän kuin vuosituhannen alussa, ja sen riskiä on myös vaikea ennustaa. Tulevana syksynä myyrähuippuja on mahdollisesti odotettavissa Länsi- ja Keski-Suomessa.

Näin suojaudut myyräkuumeelta

  • Kun siivoat ulkorakennuksia, käytä hengityssuojainta, mielellään FFP3-tasoista suodattavaa puolinaamaria. Siivotessa ilmaan pääsee runsaasti pölyä, jolloin suojaimen käyttö on erityisen tärkeää, mutta sitä kannattaa pitää myös kun työskentelee ulkorakennuksissa.
  • Ajoita siivoaminen kevääseen tai alkukesään, jolloin myyrien tuoreita jätöksiä on rakennuksissa vähemmän.
  • Siivoa myyrien jätökset kostealla liinalla, jolloin ne eivät pölise ilmaan.
  • Käytä suojakäsineitä ja huolehdi käsien saippuapesusta siivoamisen jälkeen.

Jos myyräkuumeeseen viittaavia oireita kuitenkin ilmenee, hakeudu lääkäriin, jotta diagnoosi voidaan varmistaa. Myyräkuumeelle tyypilliset oireet nimittäin liittyvät myös muihin vakaviin tauteihin, esim. aivokalvontulehdukseen.

Metsämyyrien jätöksiltä kannattaa suojautua, ja tehokkaan hengityssuojaimen käyttö on helppoa ja perusteltua. Omalla toiminnallamme voimme vähentää tartuntariskiä.

Suojaudutaan myyräkuumeelta ja nautitaan alkavasta mökkikaudesta!

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *