Uuden hallitusohjelman keskeinen tavoite on julkisen talouden tasapainottaminen eli suomeksi sanottuna kulujen vähentäminen heikon talouskasvun tuomia tuloja vastaavaksi. Varsinkin terveydenhuollossa paine kustannusten kasvun hillintään on väestön ikääntyessä huomattava. Hyvät keinot olisivat siis nyt jos koskaan kullanarvoiset.

Tuuli Karppisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) tekemä tutkimus osoittaa, että sairauksien ennaltaehkäisyllä on huomattava vaikutus terveydenhuollon kustannuksiin.

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva MPR-rokotus alkoi neuvoloissa vuonna 1982. Rokote hävitti käytännössä kokonaan tuhkarokon (Morbilli), sikotaudin (Parotitis) ja vihurirokon (Rubella) kotimaiset tartunnat 1990-luvun puoliväliin mennessä.

THL on nyt selvittänyt MPR-rokotusten aikaansaamat keskimääräiset vuosittaiset säästöt. Suurin osa Suomessa vuosittain syntyvistä 60000 lapsesta sairastui aiemmin MPR-tauteihin.

Niinpä rokotusohjelma ehkäisee vuosittain keskimäärin 53 000 tuhkarokkotapausta, 37 000 sikotautitapausta ja 27 000 vihurirokkotapausta. Nämä johtaisivat vuosittain ilman komplikaatioitakin vähintään 14 000 lääkärikäyntiin perusterveydenhuollossa.

Unohdetut vakavat komplikaatiot

Tuhkarokon pelätyin komplikaatio on subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti (SSPE); etenevä aivosairaus johtaa kuolemaan 6–9 vuodessa. MPR-rokote ehkäisee vuosittain 2 SSPE-tapausta, 37 aivotulehdusta, 700 keuhkokuumetta, 260 kouristustapausta ja noin 6 000 antibiooteilla hoidettavaa korvatulehdusta tai keuhkoputkentulehdusta.

Kahden SSPE kuoleman lisäksi rokote estää vuosittain kolme välitöntä tuhkarokon aiheuttamaa kuolemaa ja säästää näin 355 elinvuotta – joka vuosi.

Lisäksi on tutkimusnäyttöä, että tuhkarokon sairastaminen heikentää elimistön puolustusjärjestelmää infektiotauteja vastaan 2–3 vuodeksi. On arvioitu, että ennen rokotuksia jopa puolessa lasten infektiotautikuolemissa tuhkarokko voi olla myötävaikuttavana tekijänä.

Rokotusohjelma on estänyt sikotaudin vakavista komplikaatioista vuosittain 1 800 aivokalvontulehdusta, 120 aivotulehdusta, 180 kivestulehdusta ja niistä johtuvat 15 lapsettomuustapausta. Rokotuksilla estetään vuosittain 0,7 kuolemaa, joka säästää yhteensä 25 elinvuotta.

Vihurirokko on yleensä lievä tauti. Sen harvinainen vakava komplikaatio on aivotulehdus. Naisen vihurirokkotartunta alkuraskauden aikana on kuitenkin tuhoisa lapselle, joka yleensä saa synnynnäisen vihurirokko-oireyhtymän.

Rokotusohjelma estää vuosittain raskaana olevien vihurirokkotartunnoista lapsille aiheutuvat 36 kuulovauriota, 18 sydänvauriota, 15 kaihia, 19 keskushermoston vauriota, 8 sokeritautia, 6 keskenmenoa, 2 kohtukuolemaa ja 1 kuolema sekä säästää 77 elinvuotta.

Valtion investointi säästää kuntien, yritysten ja perheiden kuluja

MPR-rokotukset estävät siis joka vuosi keskimäärin 7 ennenaikaista kuolemaa ja säästävät 457 elinvuotta.

Sairastamatta jääneissä tuhkarokkotapauksissa säästyy vuosittain terveydenhuollon hoitokustannuksia 10 miljoonaa euroa, estetyt sikotautitapaukset säästävät 3,4 miljoonaa euroa ja vältetyt vihurirokkotapaukset 25 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan MPR-rokotuksilla säästetään vuosittain 38,4 miljoonaa euroa varsinaisia terveydenhuollon hoitokustannuksia. Lukuun eivät sisälly yhteiskunnalle aiheutuvat muut kustannukset, jotka voivat hyvinkin ylittää varsinaiset hoitokustannukset.

MPR-rokotusten kustannukset ovat noin miljoona euroa vuodessa. Rokotusohjelmaan sijoitettu euro maksaa siis itsensä takaisin vähintään 38-kertaisesti.

Lisäsäästöjä uusilla rokotteilla

Hallitus käsittelee ensi vuoden talousarvioesitystä elo-syyskuun aikana. Valtion rahoittaman kansallisen rokotusohjelman laajentaminen kustannuksia säästävillä vesirokko- ja puutiaisaivokuumerokotteilla olisi erinomainen tapa hillitä terveydenhuollon kuluja.

Rokotusohjelman kehittäminen olisi valtion kädenojennus kunnille. Valtion hankkimilla rokotteilla voidaan suoraan vähentää kuntien maksaman julkisen terveydenhuollon kustannuksia.

Lue lisää:

Johanna Nykopp, Jos rokottaminen loppuisi. Potilaan lääkärilehti 31.10.2014

Heini Salo, Kansallinen rokotusohjelma on kansanterveystyön menestystarina. Uutiskirje Optimi 10.3.2014

Heini Salo, Pekka Nieminen, HPV-rokotusohjelma maksaa itsensä takaisin. THL blogi 29.11.2014

MPR-rokote

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *