Nykyinen, määrittämättömäksi ajaksi voimassa oleva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2000/84/EY) kesäaikasäännöksistä on annettu tammikuun 19. päivänä vuonna 2001. Siitä Suomen valtioneuvosto antoi 30. elokuuta 2001 asetuksen (753/2001), joka tuli voimaan vuoden 2002 alusta lukien.

Direktiivin mukaan sisämarkkinoiden, liikenteen ja viestinnän lisäksi myös muiden teollisuuden alojen moitteeton toiminta on tärkeää. Tämä tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että kaikkien jäsenmaiden on tärkeää siirtyä normaaliajasta kesäaikaan yhtaikaa ja kesäajasta takaisin normaaliaikaan yhtaikaa. Mitään perustelua, miksi näin pitäisi tehdä, ei direktiivissä anneta.

Se, miten kesäajan käyttö edistäisi direktiivissä mainittua moitteetonta toimintaa, jää kertomatta. Direktiivi ei perustele käytäntöä hyödyillä, ei millään tavalla. Eikä se näin voisi tehdäkään, sillä mitään hyötyä kesäajan käytöstä ei ole voitu luotettavasti osoittaa. Johtopäätöksenä on siis väistämättä se, että kesäajan käyttöä halutaan ylläpitää vailla perusteita.

Malja kesäajan asiamiehelle

Winston Churchill totesi 83 vuotta sitten kirjoituksessaan A silent toast to William Willett aivan oikein, että Britanniaa pohjoisempana sijaitsevissa maissa, joissa vuorokauden valoisa aika on kesäisin pitempi, ei ole tarpeen siirtyä kesäaikaan. Pohjoisilla seuduilla valoa on kesäisin aina yltäkylläisesti ja talvisin rutiköyhästi. Hän kirjoitti myös, että Britanniaa etelämpänä sijaitsevissa maissa tätä tarvetta ei ole, koska talvisin ja kesäisin vuorokauden valoisat ajat ovat lähes yhtä pitkät. Nämä argumentit ovat, ehkä tietoisestikin, jääneet huomiotta kesäajan käyttöä koskevissa keskusteluissa.

Kesäajan käyttö on epäterveellistä. Kesäaikaan siirtymisen rasitukset paitsi katkonaistavat yöuntamme nuoresta pitäen, myös tukkivat vanhemmiten verisuoniamme odotettua useammin. Tuoreen tanskalaisen tutkimuksen mukaan masennusjaksoja ilmaantui syksyisen kellonsiirron jälkeen sitä seuraavien 10 viikon kuluessa 11 prosenttia odotettua enemmän. Edestakaiset kellonsiirrot kesäaikaan ja takaisin ovat siten monin tavoin lisärasitus.

Etenkin iltavirkut hyötyisivät kesäajan käytön lopettamisesta

Ihmisen sisäinen kello jää aina jälkeen, kun ulkoista kellonaikaa äkillisesti vaihdetaan. Sisäiseltä kellolta vie aikaa ennen kuin se tavoittaa uuden aikataulun ja alkaa sen varassa seurata ajan kulkua. Kaikki illanvirkut eivät ehdi sopeutua kesäaikaan lainkaan, vaan heistä osa kärsii unettomuudesta ja väsymyksestä, niin kutsutusta sosiaalisesta aikaerorasituksesta, koko kesän. Siten he ovat ikään kuin jatkuvasti aikaerolennolla saamatta kiinni perillä odottavasta uudesta aikataulusta.

Miksi ihmiset kuitenkin edelleen haikailevat kesäajan käyttöä, jopa pysyvää kesäaikaa? Kesäaika on selvästi kriisiaikojen käytäntö. Myös pysyvää kesäaikaa on jo useamman kerran kokeiltu maailmalla, ja kokemukset ovat olleet huonoja niin lännessä kuin idässä. Haluammeko siis käyttää kesäaikaa vain tavan vuoksi? Tapa on vain kuin hölmöläisten peitteen jatkamista, leikkaamista toisesta päästä ja leikatun palan ompelemista toiseen päähän.

Suunnitelma A

Suomessa on mahdollista tehdä kansalaisaloitteita. Yksi tällainen aloite (OM 103/52/2016), kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettamiseksi, keräsi 70 393 kannatusilmoitusta eli enemmän kuin esimerkiksi paljon yhteiskunnalista keskustelua herättänyt eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta. Siten se lähetetään eduskunnan käsiteltäväksi. Jos kelloaloite saa kansanedustajiltamme asiallisen käsittelyn, niin eduskunta velvoittaa käsittelynsä päätteeksi valtioneuvoston aloittamaan kesäajan käytön lopettamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Meillähän olisi nyt kerrankin lyömätön mahdollisuus olla Euroopan parlamentissa ja neuvostossa esimerkkinä muille. Suomi voisi ehdottaa, että direktiivi (2000/84/EY) kesäaikasäännöksistä mitätöitäisiin ja kaikki Euroopan unionin jäsenmaat luopuisivat kesäajan käytöstä. Tämä profiloisi meidät aktiivisena paitsi omien kansalaistensa myös muiden jäsenmaiden kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia vaalivana maana.

Suunnitelma B

Jos Suomi sitä vastoin haluaa olla asiassa passiivinen ja olla tekemättä mitään, niin valtioneuvosto voisi harkita kesäajasta antamansa asetuksen (753/2001) korvaamista ja säätää, että Suomi vaihtaa aikavyöhykettään kaksi kertaa vuosittain. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi voisi noudattaa Euroopan unionin kesäaikasäännöksiä noudattamalla yhtä ja samaa aikaa ilman jokavuotisia kellonsiirtoja. Siitä, millä aikavyöhykkeellä maa on, jokainen valtio saa päättää itsenäisesti.

Hiekka kesäajan käytön tiimalasissa on kaikesta huolimatta valumassa loppuun. Siitä merkiksi maailman arvostetuin tiedelehti Nature, jota on julkaistu 4. marraskuuta 1869 lähtien, kirjoitti 31. päivänä maaliskuuta 2016 pääkirjoituksessaan (Time out), että kesäajan käyttö tuottanee enemmän haittaa kuin hyötyä. Haluammeko siis käyttää kesäaikaa, vaikka tiedämme, että kesäajan käytöstä on enemmän haittaa kuin hyötyä?

Kesäaikasäännökset kertovat Britannian vahvasta tahdosta määrätä ja haluttomuudesta murtaa vaalittua, tosin pohjatonta perinnettä. Muut maat saavatkin tanssia brittipillin tahdissa. Tilanne voi kuitenkin pian muuttua, sillä Britannia päätti erota Euroopan unionista ja on aloittanut eroonsa vaaditut toimenpiteet. Britannian eron myötä suurin kanto kesäajasta luopumisen kaskessa olisi nyt vihdoin raivattavissa pois.

Kommentit

Ruotsin synkkä tulevaisuus, Suomen valoisa tulevaisuus

02.11.2018 15:17

Olkaamme suomalaiset kiitollisia siitä, että meillä on messias, Timo Partonen! Hän tietää, mikä meistä jokaiselle on parasta. Jos valitsemme pysyvän talviajan, unihäiriöt ovat tipotiessään ja monet kansantaudit vähenevät. Hän tietää myös, että jos (ja kun) ruotsalaiset päätyvät pysyvään kesäaikaan, heitä kohtaavat sairaudet, mm. syöpä (Helsingin Sanomat 31.10. 2018). Sitä Partonen ei maininnut, mutta luultavaa kai on, että Ruotsia tuossa tilanteessa uhkaavat myös sankat kulkusirkkaparvet ja niiden jälkeen nälänhätä.

punahilkka

24.09.2018 14:07

Missä Partonen asuu!!! Suomessa taivas vaalenee jo tammi/helmikuussa, joten kevät on muutamaa keskiyön tuntia lukuunottamatta valoisia. Elokuussa on jo töistä tullessa hämärää, joten jatkuva kesäaika antaisi todella syksyyn tunnin pihalla leikki/pihatyö aikaa, tai jopa ehtisi lenkille ennen hämärää.
Kysykää Rovaniemen pohjoispuolelta, mitä 24 tunnin valoisuus vaikuttaa!!! Se olisi asumaton, jos maapallo ei olisi pyöreä.
Pimeyttä saa pimennysverhoilla, jos joku kaipaa, mutta lentopalloa tai pesäpalloa ei voi pelata elokuun pimeyden jälkeen.

Järkyttävää

18.09.2018 22:31

Uskomatonta asioiden vääristelyä. Miten professori voi langeta tuollaiseen. Olen itse illanvirkku ja nimenomaan olen jo nyt todella ahdistunut ajatuksesta, että joudun elämään loppuelämäni vuodet kevään ja syksyn osalta pimeydessä. Olen todella huolestunut, että miten selviän pysyvästä talviajasta. Olen ollut täysin tyytyväinen kellojen siirtelyyn, mutta pysyvä talviaika tuntuu ylivoimaiselta selvitä.

Prof. Pasi Ojala

18.09.2018 16:35

Kovin on subjektiivinen ja tarkoitushakuinen juttu. Ei uskoisi professoritasoisen henkilön kirjoittamaksi. Henkilökohtaisesti olisin sitä mieltä ettei tunnin kellon siirtämisellä ole ollut mitään vaikutusta terveyteeni. Lähinnä vaikutukset ovat olleet positiivisia kun minusta on tuntunut että tällä järjestelyllä olen ollut tukemassa ympäristön hyvinvointia enkä ole ainoastaan katsellut omaa napaani. Erityisesti syksyisin kun pimeä tulee iltaisin hyvinkin aikaisin ei nukahtamisessa ole ollut mitään ongelmia vaikka nukkumaanmenoaikaa olisi vaihdellutkin. Kesäisin puolestaan pimentämällä makuuhuoneen olen sanut aikaan samat tulokset.

Työnteon näkökulmasta Suomi nojaa vahvasti vientiin. Se että Suomi käyttää tarkoituksellisesti eri aikaa kuin suurimmat kauppakumppaninsa on puolestaan aiheuttanut ja aiheuttaa jatkuvaa stressiä. Internet palaverien ja matkojen järjestäminen esim. Ruotsiin ja Saksaan aiheuttaa jatkuvaa veivaamista ruotunneista, työpäivien alkamisesta sekä loppumisesta. Kellojen siirtelyä useaan kertaan jopa viikoittain. Suomen aikavyöhykkeellä kun ei ole niin paljon esim. EU:n sisäistä toimintaa kuin mitä esim. Ruotsin aikavyöhykkeellä on. Maailmalla on useitakin maita jotka ovat rajoittaneet aikavyöhykkeidensä määrää sen vuoksi että se on nähty hyödylliseksi ja hyödyllisemmäksi kuin tuijottaminen vain omaan ”oikeuteen” pitää oma aikavyöhykkeensä (esim. Norja, Venäjä, USA). Näyttää näissä maissa homma toimivan. Se että menen aamulla töihin kun on pimeää ei häiritse minua onhan töissäni valot sisällä. Mutta pitkät pimeät illat jolloin on vapaa-aikaa harrastuksille johtavat talviajan käytössä ollessa helpommin passivoitumiseen ja sohvalla löhöilyyn. Ymmärtääkseni tämä ei ole sitä terveyden kannalta parhainta ”aikaa.”

Jukka Venäläinen

18.09.2018 14:28

Jos professori Partosen väite kesäajan turmiollisuudesta pitäisi paikkansa, niin silloin unihäiriöitä pitäisi olla esim Turussa huomattavasti enemmän kuin vaikkapa Itärajan suunnalla. Auringon aikaero on nytkin puoli tuntia näiden välillä, jolloin siihen ei vaikuta eri ”tuntemukset”. Onko?

Janne Mäkinen

16.09.2018 23:30

Uskomatonta mite n tutkimusprofessori Partonen puhuu aiheesta hyvin virheellisesti:
”Kesäajan käyttö on epäterveellistä. Kesäaikaan siirtymisen rasitukset paitsi katkonaistavat yöuntamme nuoresta pitäen, myös tukkivat vanhemmiten verisuoniamme odotettua useammin.”
Kesäajassa ei ole mitään epäterveellistä vaan kellojen siirtelyssä, joka jää pois, kun siirrytään pysyvään kesäaikaan. Tämä unohtui professorilta kummasti mainita jo moni ei osaa asiaa ajatella. Eli itse kesäaika ei aiheuta ongelmia vaan kellojen siirtely. Jos siirrytään pysyvään kesäaikaan, kellojen siirtely loppuu ja ihmisten rytmit tasaantuvat.

Sydäntalvella on aamulla pimeää joka tapauksessa, kun ihmiset menevät töihin (klo 8-16 päivää tekevät) ja talviajalla pimeää on niin ikään myös töistä kotiin lähtiessä.
Jos käytössä olisi pysyvä kesäaika, olisi valoisaa vielä kotiin lähtiessä eli valoa saisi edes iltapäivällä.
Tämä tekisi varmasti hyvää kaikille suomalaisille kaamoksen keskellä.

Pysyvällä talviajalla myös keväällä nukkuminen vaikeutuisi, kun valoisaa tulisi keskellä alkuyötä.

Antti Laine

14.02.2018 21:35

Kuinka voisin päästä eroon mielenterveydelleni haitallisesta talviajasta, sekä sen kannattajista? Saksalaisillahan oli vajaa sata vuotta sitten mainio yleishyödyllinen toimintamalli, nk. lopullinen ratkaisu.

Ulkoilisin nimittäin kernaasti työpäivän jälkeen, ympäri vuoden, päivänvalossa saaden luonnollisesti vireyttä ja d-vitamiinia. Kesäiltaisin nukkumaan mennessä voin sulkea kaihtimet tai olla lomalla. Kumpikaan ei ole tosin häirinnyt, koska nukun juhannuksenakin kaihtimet auki ja olen yleensä muutaman vuorokauden lomalla.

Onko kirjoittaja ihan pahvi? Tanskalaiset ovat varmasti oikeassa havaitessaan masennustapausten määrän kasvavan talviaikaan siirtymisen yhteydessä: tervetuloa lähes puolen vuoden pituiseen pimeään tunneliin, jossa luonnonvalosta vapaa-ajalla voi nauttia joko a- viikonloppuisin, b- lomalla tai c- hautakivi.

Terv. Nimim. Illanvirkku, jota talviaika masentaa

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *