Keskustelu alkoholihaitoista käsittelee usein vakavia terveyshaittoja, kuten alkoholikuolemia ja alkoholin aiheuttamia sairauksia. On kuitenkin suuri kirjo koettuja alkoholihaittoja, jotka heikentävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia, mutta eivät näy tilastoissa. Osa haitoista koituu juojalle itselleen, osa taas koskettaa heidän läheisiään tai muita läsnä olevia ihmisiä. Monet näistä haitoista liittyvät humalajuomiseen.
Kysyimme suomalaisilta heidän kokemistaan alkoholihaitoista vuoden 2016 Juomatapatutkimuksessa. Tuloksista olemme kertoneet Näin Suomi juo -kirjassa.
Lähes miljoona oli katunut humalassa tehtyä tai sanottua
Tulokset olivat sekä yllättäviä että odotettuja. Yleisin omasta juomisestaan aiheutunut haitta oli katumus jostakin sanotusta tai tehdystä asiasta. Tämä haitta oli koskettanut lähes miljoonaa suomalaista tutkimusta edeltäneen vuoden aikana. Muita humalatilaan liittyviä haittoja – esimerkiksi riitoja, omaisuuden rikkoutumista ja tapaturmia – oli kokenut lähes 900 000 suomalaista.
Kaiken kaikkiaan joka kolmas 15–79-vuotias alkoholinkäyttäjä ilmoitti kokeneensa jonkin omasta alkoholinkäytöstään johtuvan haitan. Haittakokemukset olivat yllättävän yleisiä, semminkin kun ottaa huomioon, että luvut ovat mitä todennäköisimmin aliarvioita: haastattelututkimuksissa ihmiset aliraportoivat juomistaan, ja kynnys ilmoittaa omasta alkoholinkäytöstä johtuvista haitoista lienee vielä korkeampi kuin pelkästä juomisesta kertominen.
Odotettua oli, että humalatilaan liittyviä haittakokemuksia oli muita enemmän suurkuluttajilla sekä niillä, jotka humaltuivat usein. Kohtuukäyttäjistä, joilla ei ollut yhtään humalakertaa vuodessa, jonkin yksittäiseen alkoholinkäyttökertaan liittyvän haitan oli kokenut vain kaksi prosenttia – suurkuluttajista ja usein humaltuvista (yli 11 kertaa vuodessa) yli 40 prosenttia.
Joka kolmas pelännyt humaltunutta julkisella paikalla
Alkoholihaitat, jotka kohdistuvat muille kuin alkoholinkäyttäjille itselleen, ovat olleet yhä enemmän kansainvälisen alkoholitutkimuksen kiinnostuksen kohteena 2000-luvulla. Myös Juomatapatutkimuksessa on seurattu muiden alkoholinkäytöstä aiheutuvia haittoja. Voidaankin sanoa, että tämä näkökulma korostaa sitä, että alkoholinkäyttö ei ole vain juovaan yksilöön kohdistuva riski.
Sivullisten kokemukset puhuvat puolestaan: vuonna 2016 joka kolmas suomalainen ilmoitti pelänneensä päihtyneitä ihmisiä julkisella paikalla kuluneen vuoden aikana. Lisäksi lähes joka viides oli joutunut päihtyneen henkilön ahdistelemaksi tai kiusaamaksi.
Päihtyneiden oksentelu, virtsaaminen tai roskaaminen julkisella paikalla oli ärsyttänyt yli puolta kaikista 15–79-vuotiaista, eli 2,1 miljoonaa suomalaista.
Eri väestöryhmien väliset erot haittakokemuksissa olivat huomattavat. Eritoten nuoret aikuiset olivat kokeneet muiden alkoholinkäyttäjien aiheuttamia haittoja.
Nuorista naisista peräti 70 prosenttia oli joutunut pelkäämään päihtyneitä julkisilla paikoilla kuluneen vuoden aikana.
Suomen luvut osoittautuivat korkeiksi myös viiden Pohjoismaan ja Skotlannin välisessä vertailussa, jonka mukaan päihtyneiden pelkääminen julkisissa tiloissa oli yleisintä Suomessa.
Kulutus laski, miten kävi haitoille?
Alkoholin kulutus laski lähes 20 prosenttia vuosien 2008 ja 2017 välillä, ja myös vakavat terveyshaitat vähenivät 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tasosta. Silti erilaisia alkoholihaittoja koetaan edelleen yleisesti. Mistä näin suuret alkoholinkäyttäjien itsensä ja sivullisten kokemien haittojen määrät kertovat?
Tilastojen valossa on selvää, että vuoden 2008 jälkeinen talouden taantuma sekä viitenä eri vuonna toteutetut alkoholiveron korotukset vähensivät alkoholinkulutusta. Silti alkoholin riskikäyttö ja humalajuominen ovat edelleen yleisiä piirteitä suomalaisessa alkoholinkäyttökulttuurissa. Lisäksi juominen kasautuu voimakkaasti viikonloppuihin. Nämä seikat selittänevät osaltaan koettujen alkoholihaittojen yleisyyttä.
Valopilkkuna tässä tilanteessa voivat olla nuoret. He arvostavat alkoholinkäyttöä ja humaltumista yhä vähemmän. Juomatapatutkimus osoittaa, että tämä trendi olisi vihdoin siirtymässä myös nuorten aikuisten pariin.