Tänään 25.11.2022 vietetään YK:n kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Etenkin nuoriin naisiin kohdistuva väkivalta on huolestuttavan yleistä myös meillä Suomessa.
Väkivaltaa kokeiden palveluita parannetaan meillä esimerkiksi Seri-keskus- ja turvakotiverkostoa kehittämällä. Väkivaltaa on kuitenkin ehkäistävä jo ennalta. Sote- ja sivistystoimen ammattilaisten tietämyksen lisääminen väkivallasta on tärkeää, jotta he osaavat ottaa väkivallan puheeksi asiakkaidensa kanssa ja ohjata heidät oikeiden palveluiden piiriin.
Lukuja väkivallasta – etenkin nuorten naisten kohtaama väkivalta on huolestuttavan yleistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisista jopa 75 % raportoi kokeneensa lähisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Naisista 48 % ja miehistä 39 % ilmoitti kokeneensa väkivaltaa parisuhteessaan. Viimeisen vuoden aikana parisuhdeväkivaltaa kertoo kokeneensa 4 %.
Naisten kokema väkivalta on henkistä, fyysistä ja seksuaaliväkivaltaa, vainoa sekä entisen kumppanin tekemään väkivaltaa. Seurustelusuhteessa olleista 16–17 vuotiaista tytöistä 45 % on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Parisuhdeväkivaltakokemukset alkavat siis jo hyvin nuorena.
Seksuaaliväkivallan uhreille tarkoitettujen Seri-keskusten asiakkaista 70 % on alle 30-vuotiaita naisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan Seri-tukikeskuksen asiakkaista puolet (50 %) oli kohdannut seksuaaliväkivaltaa ja aiemmin, samoin kuin fyysistä väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa oli aiemmin kohdannut yli puolet (57 %) vastaajista.
Lisäksi tutkimuksesta käy ilmi, että seksuaaliväkivallan uhrien kuolleisuus on todella suuri. Naisilla se on 24–196-kertainen ja miehillä 13–60-kertainen muihin saman ikäisiin verrattuna.
Väkivallalla on laajoja inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia
Lähisuhde- ja seksuaaliväkivallasta aiheutuu sekä inhimillistä kärsimystä sekä sitä kokevalle että hänen perheelleen ja lähipiirilleen. Väkivallan kokeminen traumatisoi fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti.
Lähisuhdeväkivalta on usein piilorikollisuutta, mikä ei käy ilmi, koska uhrit voivat tuntea syyllisyyttä tapahtuneesta ja hävetä sitä. Lähisuhde- ja seksuaaliväkivaltaa raportoidaan vähemmän kuin sitä tapahtuu – harva, suomalaisen tutkimuksen mukaan vain kolmasosa, hakee apua tilanteeseen. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet kuitenkin käyttävät merkittävästi enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja oikeuspalveluita (LAKU-tutkimus). Saman tutkimuksen mukaan tiedetään, että väkivaltaan oli hakenut apua alle kolmasosa.
Lähisuhde- ja seksuaaliväkivalta aiheuttaa sen inhimillisten seurauksien lisäksi myös valtavia kustannuksia yhteiskunnalle. Naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivalan suorat lisäkustannukset terveydenhuollolle ovat THL:n tuoreen LAKU-tutkimuksen mukaan 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Väkivallan puheeksi ottaminen on ammattilaisten velvollisuus
Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehty Istanbulin sopimus asettaa velvoitteita sopimuksen hyväksyneille maille.
Istanbulin sopimuksen artiklan 25 mukaisesti maahamme rakennetaan parhaillaan Seri-tukikeskusten verkostoa. Tavoite on saada valmiiksi 24 tukikeskusta seksuaaliväkivaltaa kokeneille vuoden 2023 loppuun mennessä. Tällä hetkellä keskuksia on 19.
Lisäksi sopimukseen perustuen valtio rahoittaa turvakotien ja Nollalinjan toimintaa. Nollalinja auttava puhelin tarjoaa tukea lähisuhdeväkivaltaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa kohdanneille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille.
Istanbulin sopimuksessa korostetaan väkivallan ehkäisyn merkitystä samaan aikaan, kun väkivaltaa kokeiden palveluja on parannettava. Sopimuksen toimeenpanosuunnitelmassa vuosille 2022–2025 korostetaan tietoisuuden lisäämisen sekä ammattilaisten kouluttamisen merkitystä.
Väkivaltaa voidaan vähentää, kun sen puheeksi ottaminen on luonteva osa sosiaali- ja terveysalan sekä sivistystoimen ammattilaisten jokapäiväistä työtä. Asiakkaan auttaminen ja ohjaaminen oikeiden palvelujen piiriin kuuluu aina väkivallan puheeksi ottamisen yhteyteen.
Lue lisää
Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset (LAKU) thl.fi/laku. 2022