Monet eri tekijät vaikuttavat yksilön terveyteen. Mekanismit ovat monimutkaisia. Keitoksessa ovat aineksina perimä, biologiset ja sosiaaliset tekijät, ikä, koulutustaso, työmarkkina-asema, elin- ja työympäristö ja elintavat.
Myös sukupuoli vaikuttaa.
Osa sairauksista koskee yksinomaan naisia ja osa yksinomaan miehiä. Näitä ovat esimerkiksi naisten yleisin syöpä eli rintasyöpä ja miesten yleisin syöpä eli eturauhassyöpä.
Monien pitkäaikaissairauksien esiintyvyys on miehillä ja naisilla erilainen. Muun muassa kohonnut verenpaine ja diabetes kuuluvat sairauksiin, jotka ovat yleisempiä miehillä.
Masennus ja työuupumus ovat esimerkkejä terveysongelmista, jotka ovat tavallisempia naisilla.
Joillakin mittareilla miehet ovat sairaampia, toisilla taas naiset. Viimeaikaisissa väestökyselyissä naisten ja miesten yleisarviot omasta terveydentilastaan eivät poikkea toisistaan. Kokonaisuutena puntit näyttävät siis menevän tasan.
Tätä taustaa vasten naisten ja miesten ero elinajanodotteessa on hämmentävän suuri. Tilastollisesti Suomessa syntyvällä tyttölapsella on elinikää jäljellä vajaa 84 vuotta, poikalapsella vain runsaat 77 vuotta. Muissa Pohjoismaissa vastaava sukupuolten välinen ero jää huomattavasti pienemmäksi.
Toinen Suomelle tunnusomainen piirre on sosiaalisen taustan voimakas vaikutus eliniänodotteeseen. Erityisen voimakas se on miehillä.
Elintapojen erot selittävät ainakin osan naisten ja miesten elinajanodotteen erosta.
Keskiverto suomalaisnainen syö terveellisemmin ja liikkuu enemmän kuin keskivertomies. Liikunta- ja ruokatottumusten erot näkyvät eroina ylipainoisten osuudessa. Työikäisistä naisista puolet ja miehistä kaksi kolmannesta on ylipainoisia. Ylipainoon liittyvät terveysriskit ovat miehillä korostuneempia kuin naisilla.
Miehet juopottelevat edelleen huomattavasti naisia enemmän, useammin ja rankemmin, vaikka naisten alkoholinkäyttö onkin viime vuosikymmeninä yleistynyt. Siksi alkoholihaitatkin kasaantuvat miehille. Viina vie nykyään hautaan noin 1400 työikäistä miestä vuodessa.
Kuusikymmenluvulla yli puolet miehistä poltti tupakkaa. Osuus on laskenut roimasti, mutta edelleenkin runsas viidennes miehistä tupakoi. Ero naisten ja miesten välillä on kaventunut. Miesten suurempi keuhkosyöpäsairastavuus muistuttaa meitä vielä menneistä vuosikymmenistä.
Terveyskäyttäytymisen sukupuolieroista kertoo sekin, että naiset hakevat miehiä herkemmin apua sairausoireisiinsa. Tämä näkyy niin terveyskeskusten, yksityisten lääkäripalveluiden kuin laitoshoidonkin käyttöä kuvaavissa tilastoissa.
Naisten ja miesten väliset terveys- ja elintapaerot ovat yleisesti tunnettuja ja todettuja, mutta tunnistetaanko ne terveyden edistämisessä? Jos ja kun terveyseroja halutaan kaventaa, ei sukupuolta ole varaa jättää käytännön työssä huomiotta. Kuka keksii keinot, joilla miehet saadaan pitämään itsestään parempaa huolta?
Lue lisää:
Päihdetilastollinen vuosikirja 2012 – Alkoholi ja huumeet
Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2012