Työelämässä tapahtuu edelleen syrjintää sukupuolen perusteella. THL:n Terve Suomi -tutkimuksen mukaan työelämässä syrjintää kokevat erityisesti naiset. Tutkimus osoittaa, että työelämässä koetun syrjinnän yleisyys vaihtelee sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Tietoa syrjinnästä tarvitaan, jotta ilmiö tulee näkyväksi ja ongelmiin voidaan puuttua konkreettisin keinoin tehokkaasti ja ennakoiden.
Syrjinnällä on monia kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi työhyvinvointiin, sairauspoissaoloihin, työn tuottavuuteen ja työnantajakuvaan. Syrjintää voi esiintyä työnhaussa, työsuhteen aikana tai työsuhdetta päätettäessä.
Terve Suomi -tutkimukseen osallistuneista naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Yleisintä syrjintä oli 20–39-vuotiailla naisilla, joista kokemuksia oli peräti joka viidennellä (20 %). Sen sijaan 40–60-vuotiaista naisista kokemuksia oli 13–16 prosentilla. Syrjintäkokemukset työelämässä olivat yleisiä myös korkeasti koulutetuilla naisilla.
Naisten työelämässä kokema syrjintä ei ole ilmiönä uusi, ja THL:n tutkimustulokset ovat samansuuntaisia aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Tyypillisesti syrjintää myös koetaan usealla syrjintäperusteella yhtä aikaa, kuten sukupuolen ja iän tai vähemmistöön kuulumisen perusteella.
Työpaikolla sekä koetaan että havaitaan syrjintää
Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan naisiin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää työpaikallaan oli havainnut viisi prosenttia palkansaajista. Vastaavasti miehiin kohdistuvaa syrjintää oli havainnut kaksi prosenttia palkansaajista. Sen sijaan omakohtaisia kokemuksia sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä oli kolmella prosentilla naisista, miehistä ei juuri kenelläkään.
Työolotutkimuksen mukaan palkansaajat ja erityisesti naiset olivat kokeneet syrjintää tyypillisesti esihenkilön taholta. Yleisimmin syrjintätilanteet liittyivät asenteisiin ja tiedon saantiin työpaikalla.
Havainnot työsyrjinnästä eivät näytä vähentyneen, sillä Työolobarometrin 2023 mukaan palkansaajista kuusi prosenttia oli havainnut omalla työpaikallaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Vastanneista 90 prosenttia ilmoitti syrjinnän kohdistuneen naisiin, 19 prosenttia miehiin ja 20 prosenttia trans- tai muunsukupuolisiin.
Vuoden 2017 tasa-arvobarometrin mukaan yli puolet (56 %) naisista ja neljännes (25 %) miehistä oli kokenut työssä haittaa sukupuolestaan. Lähes joka kymmenes (8 %) nainen oli kokenut, että sukupuolesta on paljon haittaa palkkauksessa, kun miehistä vastaavaa kokemusta ei ollut kenelläkään. Työhönotto- tai rekrytointitilanteessa lähes viidesosa (19 %) naisista ja miehistä kuusi prosenttia oli kokenut sukupuolestaan olleen haittaa.
Lain velvoitteet ja konkreettiset keinot käyttöön syrjinnän ehkäisemiseksi
Kaksi kolmasosaa tasa-arvovaltuutetulle tulevista syrjintäepäilyistä liittyy syrjintään työelämässä. Tasa-arvovaltuutetun vuosikertomuksen 2023 mukaan palkkasyrjintää koskevista yhteydenotoista noin 70 prosenttia liittyi syrjintään palkkauksessa raskauden tai perhevapaan vuoksi. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä liittyy useimmiten myös syrjintään työhönotossa, määräaikaisten työsuhteiden jatkamisessa, työn johtamisessa ja työoloissa sekä palvelussuhteen päättämisessä.
Tasa-arvolaki velvoittaa jokaisen työnantajan edistämään sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä ehkäisemään syrjintää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Tasa-arvolaki edellyttää työnantajia laatimaan tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen vähintään 30 työntekijän työpaikalla.
Tasa-arvosuunnitelma voi olla yhdistettynä työpaikan yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, vammaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Varmista, että työpaikallasi on käytössä keinot tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi:
- Johto ja koko henkilöstö sitoutuneet sukupuolten tasa-arvon edistämiseen.
- Tasa-arvon edistäminen kirjattu työpaikan arvoksi ja tasa-arvotyö tehty näkyväksi.
- Johtoa, esihenkilöitä ja koko henkilöstöä koulutettu tasa-arvosta ja osaamista vahvistettu.
- Tasa-arvokoulutus sisällytetty uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden perehdytykseen.
- Toimintaohjeet laadittu häirintä- ja syrjintätilanteisiin puuttumiseksi sekä niiden ennaltaehkäisemiseksi.
- Tasa-arvoiset rekrytointi- ja henkilöstökäytännöt, kuten anonyymi rekrytointi, otettu käyttöön.
- Varmistettu läpinäkyvät palkkauksen perusteet ja että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa sukupuolesta riippumatta.
- Sukupuolitietoinen viestintä, kuten monimuotoinen kuvitus ja sukupuolineutraalit ammattinimikkeet, otettu käyttöön.
- Työuralla etenemistä tuetaan tasa-arvoisesti urasuunnittelun, mentoroinnin ja verkostoitumisen avulla.
- Perheystävälliset käytännöt työn, perheen ja muun yksityiselämän yhteensovittamiseksi otettu käyttöön.
- Toimenpiteet ja seurantamittarit sisällytetty työpaikan tasa-arvosuunnitelmaan.
Syrjivät käytännöt myös ylläpitävät sukupuolen mukaista eriytymistä työmarkkinoilla. Tärkeää olisikin tunnistaa ja purkaa sukupuoleen perustuvia stereotypioita ja sukupuolittuneita käytäntöjä työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa.
On kaikkien etu, etteivät tehdyt toimenpiteet ja suunnitelmat jää ainoastaan merkinnöiksi lain edellyttämien toimien tekemisestä, vaan johtavat oikeasti käytännön toimenpiteisiin ja tulevat työpaikalla kaikkien tietoon.