Mia Teräsaho

Sosiaali- ja terveysala tarvitsee noin 200 000 uutta ammattilaista vuoteen 2035 mennessä. Alalle tulisi houkutella enemmän nuoria miehiä ja alanvaihtajia.

Tarvitsemme tilasto- ja tutkimustietoa tasa-arvon nykytilan seuraamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Jotta löydämme keskeisimmät esteet sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymiselle, tarvitsemme tietoa sukupuolen kanssa risteävistä tekijöistä, kuten iästä, syntyperästä ja koulutustasosta.

Suomessa työmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti sukupuolen mukaan: naiset ja miehet työskentelevät suurelta osin eri toimialoilla ja tehtävissä. Työpaikat ovat varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten ohella avainasemassa tasa-arvon edistämisessä ja sukupuolen mukaisen eriytymisen purkamisessa.

Ajattelemme usein, että suomeksi on helppo olla tasa-arvoinen. Suomessa on sukupuolineutraali persoonapronomini hän. Sanoilla ei ole kieliopillisia sukuja. Tiedemiehet, laulajattaret...

Vietämme kansainvälistä Pride-kuukautta ja Helsinki Pride -viikkoa Suomessa. Kansainvälinen Pride-kuukausi nostaa näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien (HLBTQI+) yhteisöjen ääniä, jotka jäävät usein yhteiskunnissamme syrjään.

Today March 8 we are celebrating International Women’s Day with the theme women in leadership as announced by UN Women. In addition to celebrating women’s achievements, the day aims to raise issues where further progress is needed to achieve equality. In this blog post, we introduce the metaphors of glass ceilings and sticky floors to […]

Tänään 8.3. vietämme kansainvälistä naisten päivää, jonka teemaksi UN Women on julistanut naiset johtavassa asemassa. Edistysaskeleiden juhlimisen lisäksi naistenpäivän tarkoituksena on nostaa esiin asioita, joissa tarvitaan yhä toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi. Esittelemme tässä blogissa kaksi kielikuvaa: liimalattiat ja lasikatot. Ne kuvaavat esteitä naisten, ja etenkin ulkomaalaistaustaisten naisten urapoluissa. Nostamme esille uusia työkaluja työelämän yhdenvertaisuuden ja […]

Naisten ja miesten tasapainoinen edustus yritysten ylimmässä johdossa ei toteudu Suomessa. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista ainoastaan kahdeksan prosenttia oli naisia vuonna 2020. Yritysjohdon seurantatilastojen tiedot on jaoteltu vain naisiin ja miehiin. Seuraavat viisi myyttiä johtajuudesta vaikuttavat mielikuviimme siitä, millainen henkilö on pätevä ja sopiva johtajaksi. Sukupuolella väliä? -hankkeessa selvitettiin, antaako tutkimustieto tukea myyttien todenperäisyydelle. Myytti 1: Sukupuolella […]

Hymyileviä työntekijöitä valoisassa toimistossa. Kauniita, nuoria, vammattomia ja useimmiten valkoisia ihmisiä jakkupuvuissa. Kuvapankeista löytyy monenlaisia työelämäaiheisia kuvia, joita myös media hyödyntää kuvastossaan. Eri aloja ja ammatteja kuvaavissa kuvissa naiset ja miehet esitetään usein stereotyyppisesti. Mallikuvien ongelma on, etteivät ne näytä todellisilta, eivätkä ne välitä kuvaa todellisuudesta. Visuaalisen ilmeen valinta on tärkeä osa hankkeen viestintää. Etsimme […]

Uutta tietoa 15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien ammattitoiveista OECD-maissa julkaistiin alkuvuodesta 2020. Raportin mukaan tyttöjen unelma-ammattien kolmen kärki vuonna 2018 oli lääkäri, opettaja ja yritysjohtaja – pojilla puolestaan insinööri, yritysjohtaja ja lääkäri. Etenkin tyttöjen ammattitoiveissa oli tapahtunut muutoksia, sillä yritysjohtaja oli noussut noin 20 vuodessa tyttöjen toiveammateissa kuudennelta sijalta kolmanneksi. Tulokset eivät ole täysin yhteneväiset suomalaisten […]