Sukupuolella väliä kielessä? – THL luopuu sukupuolitetuista ammattinimikkeistä

Ajattelemme usein, että suomeksi on helppo olla tasa-arvoinen. Suomessa on sukupuolineutraali persoonapronomini hän. Sanoilla ei ole kieliopillisia sukuja. Tiedemiehet, laulajattaret ja muut vanhahtavat ilmaisut ovat pitkälti historiaa.

Työelämässämme erilaisia mies-päätteisiä nimikkeitä on useita. Esimerkiksi Tilastokeskuksen vuoden 2010 ammattihakemistossa on yhä yli 600 mies-loppuista nimikettä. Määrä on pikemminkin lisääntynyt kuin vähenemään päin. Myös lainsäädännössä erilaisia miesloppuisia nimikkeitä, luottamus-, asia- ja muita ammattimiehiä, on edelleen kymmeniä.

Tutkimusten mukaan naissukupuoli merkitään usein etuliitteenä näkyviin sellaisissakin sanoissa, joiden lähtökohtaisesti pitäisi olla sukupuolineutraaleja, kuten poliitikko tai urheilija. Mies-etuliitettä käytetään huomattavasti harvemmin.

Sukupuolitietoinen kieli edistää tasa-arvoa

Sukupuolitietoisen viestinnän tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa ja torjua syrjintää esimerkiksi purkamalla sukupuoliin liitettyjä haitallisia normeja ja oletuksia. Sukupuolitietoinen viestintä tunnistaa sukupuolen merkityksen ja nostaa sen tietoisesti tarkastelun kohteeksi sekä viestinnän sisällöissä että sen käytännöissä. Lisäksi se on tietoisuutta ja tiedon jakamista sukupuolen moninaisuudesta.

Sukupuolitietoinen kieli on asiallista. Se ei häiritse, tuomitse, toiseuta, sulje ulos tai loukkaa. Sukupuolitietoinen kieli on myös selkeää ja ymmärrettävää. Esimerkiksi mies tarkoittaa suomen kielessä miestä – ei yleisesti ihmistä tai työntekijää. Vaikka mies-loppuiset ammattinimikkeet ovat käytössä sukupuolesta riippumatta, tulkitaan ne sukupuolineutraaleja vastineitaan useammin miehiä kuvaaviksi. Näin ne vaikuttavat ymmärrykseemme todellisuudesta.

Sukupuolittuneista nimikkeistä luopuminen sisältyy uusiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) edistää tavoitteellisesti sukupuolitietoisen viestinnän käyttöä kielessä ja kuvituksessa sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässään. Näitä tukevat tavoitteet ja käytännönläheiset toimenpiteet sisältyvät THL:n sekä henkilöstöpolitiikkaa että toimintaa kehittäviin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmiin. Tavoitteet tukevat myös laitoksen strategisia arvoja.

Yksi merkittävä askel on laitoksen nimikkeiden läpikäynti ja muuttaminen sukupuolineutraaleiksi. Nimiketyö osoitti, että laitoksella on vain muutama mies-päätteinen nimike: lakimies ja tutkimusasiamies. Lisäksi esimiehen sijaan käytössä ovat ainakin jo puhekielessä nimikkeet esihenkilö ja lähijohtaja.

THL:ssa käydään parhaillaan pohdintaa siitä, mitkä voisivat olla sukupuolittuneiden nimikkeiden sukupuolineutraalit vastineet. Duunitorin julkaisemassa sukupuolineutraaleiden nimikkeiden listauksessa lakimiehen vastine on juristi ja asiamiehen valtuutettu, edustaja, edunvalvoja, asianvalvoja tai asianhoitaja. Asiamies-nimikkeellä on vahva perusta säädöskielessä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kieli voisi muuttua.

Viisi vinkkiä sukupuolitietoiseen viestintään

Kokosimme viisi vinkkiä, joilla pääset sukupuolitietoisessa viestinnässä alkuun.

  1. Sukupuolen esiin tuominen tekstissä on valinta. Pohdi se tapauskohtaisesti.
    Koska todellisuus ei ole aina sukupuolineutraali, voi neutraaliuden tavoittelu teksteissä jättää olennaista tietoa pois. Tieto sukupuolesta voi olla joskus erittäin olennainen – toisinaan seksistinen, syrjivä tai turha.
  2. Vältä mies-loppuisia ja muita sukupuolittuneita ammattinimikkeitä.
    Useimmiten niille löytyy hyvä neutraali vastine: esimerkiksi luottamusmies voi olla luottamushenkilö ja järjestysmies järjestyksenvalvoja.
  3. Ole kriittinen stereotyyppistä naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien esittämistä kohtaan.
    Sukupuolitietoisuus on myös eri sukupuoliin liitettyjen normien ja stereotypioiden tunnistamista ja niiden kriittistä arviointia – paitsi ympäröivän yhteiskunnan, myös omiemme.
  4. Merkitse sukupuolet symmetrisesti.
    Esimerkiksi nais-etuliitteen käyttö ei ole suositeltavaa silloin, jos myöskään mies-etuliitettä ei käytetä. Jalkapalloilijat ja kansanedustajat voivat olla ilman etuliitettä sukupuolesta riippumatta.
  5. Muista sukupuolen moninaisuus.
    Älä käytä ilmaisuja molemmat, kummatkin tai vastakkaiset sukupuolet. Myös yksinomaan naisista ja miehistä puhuminen on ulossulkevaa silloin, kun halutaan puhutella kaikkia ihmisiä.

THL kehitti sukupuolitietoisen viestinnän työkaluja osana Sukupuolella väliä? -hanketta (2019–2020). Lähtökohtana työkalujen kehittämisessä oli suomen kielen lautakunnan kannanotto sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämisestä. Sukupuolitietoisen viestinnän keinojen jalkauttaminen asiantuntijaorganisaatioiden toimintaan etenee tällä hetkellä osana THL:n ja Työterveyslaitoksen toteuttamaa Moninaisesti parempi -hanketta (2019–2022). Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Lue lisää

Sukupuolitietoinen viestintä, THL

Tasa-arvosanasto, THL

Sukupuolella väliä? -hanke, THL

Moninaisesti parempi – Nostetta maahanmuuttajataustaisten naisten asiantuntijauriin, THL

Rask, Shadia, Teräsaho, Mia & Nykänen, Sanna (2021). Kielitietoinen asiantuntijatyö ja sukupuolitietoinen viestintä keinoina edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(2).

Engelberg, Mila (2016). Yleispätevä mies: Suomen kielen geneerinen, piilevä ja kieliopillistuva maskuliinisuus. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Engelberg, Mila (2018). Miehiä ja naisihmisiä – Suomen kielen seksismi ja sen purkaminen. TANE-julkaisuja (2018) 18.

Suomen kielen lautakunnan kannanotto (22.10.2007) sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi

Duunitorin sukupuolineutraalit ammattinimikkeet

4 kommenttia

  1. Eikö tämä ole ENBYFOOBISTA ja sen myötä vihapuhetta niitä kohtaan jotka ei identifioidu henkilöiksi? Jos ei niin voisitteko perustella?

  2. Sukupuoli sana viittaa siihen että sukupuolia olisi vain kaksi. Pitäisi keksiä paremmin kaikki ihmiset huomioon ottava termi.

  3. Tilastokeskuksen ammattihakemisto on tehty tilastotyön apuvälineeksi, jonka avulla henkilöiden ammatit luokitellaan oikeisiin luokkiin ammattiluokituksessa. Hakemistoon tulevat ammatit saamme julkiselta sektorilta kuntien ja valtion organisaatioilta ja yrityksiltä sekä haastattelututkimuksiin osallistuvilta henkilöiltä. Lisäämme siis hakemistoon myös haastateltavien itsensä käyttämiä työ- ja virkanimikkeitä. Ammattihakemisto sisältää lähes 12 000 ammattinimikettä ja osa nimikkeistä on myös sellaisia, joita ei enää käytetä. On kuitenkin tärkeää, ettemme poista vanhentuneita nimikkeitä, jotta meillä olisi tallessa tieto, mikä on ollut vaikkapa henkilön isoisän ammatti. Näitä tietoja tarvitaan edelleen tilastoinnissa.
    Ammattiluokituksen hakemistotyössä edistämme sukupuolineutraalien nimikkeiden käyttöönottoa lisäämällä hakemistoon sukupuolineutraalit vastineet.

  4. Aika ajattelematonta alkaa luoda sellaista häivekieltä, jota ei taas voi muille valtakielille kääntää oman pikkukansan ajatusmyllärryksen takia. Eikö olisi parempi olla konservatiivinen kielen suhteen. kielen kehittyminen alkaa varhain. Eräissä kielissä pojat käyttävät pojan substantiiveja,adjektiiveja ja verbejä lauserakennuksen luomisessa ja tytöt tyttöjen kielioppimuotoja jo heti ensimmäisestä sannastaan. mikä vahvistaa myös lasten identiteettiä. Päinvastoin pitäisi lisätä identiteettiä vahvistavia sanoja suomalaisillekin,joilla niitä ei oikeastaan ole nimeksikään. Aikuiset,jotka sellaisissa kieliryhmissä alkavat vaihdella identiteettiään, kai menevät alkeiskoulutasolle uuden kielen opettelemiseksi,vai kuinka? Aikuisen puhe on aika automaattinen kieliopillisesti ja alkaa varmaan takellella kun pitää nostaa sanat ihan takataskun kautta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.