Reetta Siukola

Parhaillaan rakennetaan uusia hyvinvointialueita, niiden palvelurakenteita, johtamisjärjestelmiä sekä roolia toimijakokonaisuudessa. Asukkaiden hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta huolehtivat jatkossakin hyvinvointialueiden lisäksi myös kunnat.

Ajattelemme usein, että suomeksi on helppo olla tasa-arvoinen. Suomessa on sukupuolineutraali persoonapronomini hän. Sanoilla ei ole kieliopillisia sukuja. Tiedemiehet, laulajattaret...

Vaikutusten ennakkoarviointi on menetelmä, josta on monia erilaisia sovelluksia. Sen tarkoituksena on auttaa suunnittelemaan toimenpiteitä, valitsemaan keinoja ja tekemään päätöksiä...

Seuraavat kuntapäättäjät valitaan huhtikuussa 2021. Monet puolueet ovat jo aloittaneet ehdokasasettelunsa ja varsinkin sukupuolten tasa-arvosta kiinnostunut yleisö seuraa tarkasti, miten hyvin sukupuolten tasapainoinen edustus ehdokkaissa toteutuu. Vaalitutkimuksista tiedämme, että tasapainoinen ehdokasasettelu enteilee myös tasapainoista lopputulosta. Tietoja ehdokasasettelusta ja valituista saadaan vain juridisen sukupuolen mukaan. Kuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista on ollut keskimäärin noin 40 prosenttia. Naisten osuus […]

Kieli ja kuvat ohjaavat ajattelua ja jäsentävät maailmaa. Ne voivat puhutella, tehdä näkyväksi, lisätä yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä arvostusta. Toisaalta ne voivat myös ylläpitää eriarvoisuutta, haitallisia normeja sekä sulkea ulos. Tällä tavoin vaikuttaa myös viranomaisten käyttämä kieli. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtäviin. Myös THL tekee osaltaan aktiivista tasa-arvotyötä. Valtakunnallisen tasa-arvotiedon tietopalvelun ylläpitämisen […]

Urheilun ja liikunnan maailmassa sukupuolta määrittävät monet jaot, säännöt ja tavat. Koulun liikuntatunneista, urheiluseuroista ja kilpaurheilusta ja eri lajien mielikuvista löytyy paljon esimerkkejä, miten sukupuoli vaikuttaa etenkin nuorten liikkujien valintoihin ja mahdollisuuksiin. Kenties klassisin on ero urheilun ja naisurheilun ja niiden saaman palstatilan ja lähetysajan välillä. Liikunnassa on tehty kuitenkin jo pitkään tasa-arvotyötä: Opetusministeriön työryhmä […]

Sukupuolelle annetaan yhteiskunnassa monia merkityksiä. Sukupuolen monista merkityksistä kertovat hyvin viimeaikaiset keskustelut muun muassa tasa-arvoisesta avioliittolaista, Anttilan lelukuvastosta tai Perussuomalaisten Nuorten #tyttö_poika-kampanjasta. Selväksi on tullut, että monet tahot haluavat edelleen puolustaa tarkkaa ja selvärajaista sukupuolieroa naisten ja miesten välillä. Tämä on mielenkiintoista, sillä sukupuoliero ei ole lainkaan tarkka ja selvärajainen. Se on pikemminkin täynnä monimuotoisuutta […]

Suomi sijoittui kolmanneksi juuri julkaistussa Maailman talousfoorumin sukupuolten tasa-arvoa mittaavassa indeksissä 2015. Ensimmäisenä oli jo seitsemättä kertaa peräkkäin Islanti. Suomen edelle nousi tällä kertaa myös Norja saaden parhaat pisteet muun muassa työelämän ja talouden osa-alueella, jossa Suomi oli vasta kahdeksantena. Aiemmin tänä vuonna julkaistiin myös Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) toista kertaa laatima tasa-arvoindeksi, jossa Suomi oli Ruotsin jälkeen […]

Eduskuntavaalien alla käynnistyy keskustelu myös sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Aina ei kuitenkaan pysähdytä miettimään sitä, mihin kaikkeen sukupuolten tasa-arvo vaaleissa liittyy. Tässä tarkoituksessa on hyvä pohtia sekä äänestäjiä, ehdokkaita että vaaliteemoja. Keitä äänestetään? Suomalaisilla naisilla ja miehillä on ollut täydet poliittiset oikeudet jo vuodesta 1906. Äänestysaktiivisuudessa naiset ohittivat miehet vuoden 1987 eduskuntavaaleissa ja tällä hetkellä lähes […]