Kieli ja kuvat ohjaavat ajattelua ja jäsentävät maailmaa. Ne voivat puhutella, tehdä näkyväksi, lisätä yhteenkuuluvuutta ja keskinäistä arvostusta. Toisaalta ne voivat myös ylläpitää eriarvoisuutta, haitallisia normeja sekä sulkea ulos. Tällä tavoin vaikuttaa myös viranomaisten käyttämä kieli.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtäviin. Myös THL tekee osaltaan aktiivista tasa-arvotyötä. Valtakunnallisen tasa-arvotiedon tietopalvelun ylläpitämisen ja kehittämisen lisäksi THL kiinnittää jatkuvasti huomiota sukupuolten tasa-arvoon omassa työssään terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja viestinnässään. THL:ssä on ohjeet, joilla esimerkiksi varmistetaan, että naisia ja miehiä näkyy julkaistavissa kuvissa tasapuolisesti eri ammateissa. Kielellä on vaikutusta paitsi sukupuolten tasa-arvoon, myös ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Siksi THL pyrkii edistämään tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan.

Työkaluja sukupuolitietoisen viestinnän kehittämiseksi

Tasa-arvotiedon keskus valmistelee parhaillaan materiaalia sukupuolitietoisen viestinnän tukemiseksi esimerkiksi viranomaisten toiminnassa. Sukupuolitietoisen viestinnän tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa, torjua syrjintää, lisätä moninaisuuden huomioon ottamista sekä purkaa erilaisiin ihmisiin ja sukupuoliin liitettyjä haitallisia normeja ja oletuksia. Sukupuolitietoinen viestintä tunnistaa sukupuolen merkityksen ja nostaa sen tietoisesti tarkastelun kohteeksi sekä viestinnän sisällöissä että sen käytännöissä. Lisäksi se on tietoisuutta ja tiedon jakamista sukupuolen moninaisuudesta.

Lähtökohtana sukupuolitietoisen viestinnän ohjeiden kehittämisessä on ollut muun muassa suomen kielen lautakunnan kannanotto (22.10.2007) sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämisestä. Kannanotollaan lautakunta on halunnut kiinnittää huomiota erityisesti lainsäädännön ja hallinnon kieleen, jossa etenkin sukupuolittuneet tehtävänimikkeet ovat edelleen erittäin yleisiä.

Sukupuolineutraalin eli sukupuolta häivyttävän viestinnän sijasta THL:n Sukupuolten tasa-arvo -sivuilla julkaistavan materiaalin lähtökohdaksi on valittu sukupuolitietoinen lähestymistapa. Se tarkoittaa tietoisia valintoja ja pohdintaa siitä, onko sukupuolen esiintuominen sisällöissä perusteltua vai ei. Koska todellisuus ei aina ole sukupuolineutraali, voi sen tavoittelu teksteissä käytännössä jättää jotain olennaista tietoa pois. Esimerkiksi jos kuvataan sote-uudistuksen henkilöstövaikutuksia, on tärkeää olla tietoinen niiden koskevan noin neljä kertaa useammin naisia kuin miehiä.

Tasa-arvo on paitsi ihmisoikeus se myös edistää terveyttä ja hyvinvointia. THL haluaa olla mukana tässä työssä, niin tukemassa aiempia linjauksia kuin vaikuttamassa niiden toteutumiseen käytännössä. Kieli kehittyessään kuvastaa lopulta myös tasa-arvon edistymistä.

Esimerkkejä sukupuolitietoisesta viestinnästä

  • Vältä mies-loppuisia ammattinimikkeitä, useimmiten niille löytyy hyvä neutraali vastine.
  • Sukupuolen esiin tuominen tekstissä on valinta. Pohdi se aina tapauskohtaisesti.
  • Älä tarpeettomasti piilota ihmisiä tekstistä tai puhu passiivissa. Tuo esiin myös sukupuoli, jos se on merkityksellinen ilmiön tai asian kannalta.
  • Ole kriittinen stereotyyppistä naisten ja miesten, tyttöjen ja poikien esittämistä kohtaan.

Lue lisää:

Tasa-arvotiedon keskus

Tasa-arvotiedon keskus (THL) on pysyvä valtakunnallinen tietopalvelu, joka välittää sukupuolten tasa-arvoon ja sukupuolentutkimukseen liittyvää tietoa. Tasa-arvotiedon keskus palvelee etenkin julkishallinnon organisaatioita, eri alojen asiantuntijoita, päättäjiä ja mediaa.

Tasa-arvosanasto

Tasa-arvotiedon keskuksen vuonna 2017 julkaisema tasa-arvosanasto kokoaa yhteen sukupuoleen ja tasa-arvoon liittyviä termejä ja määritelmiä, joita käytetään lainsäädännössä, tutkimuksessa, julkisessa keskustelussa ja tasa-arvotyössä. Sanaston tavoitteena on olla helppolukuinen ja sukupuoleen liittyviä normeja ja stereotypioita purkava työkalu, jota voi käyttää esimerkiksi tasa-arvosuunnittelun, opetuksen tai asiakastyön tukena. Sanastoa on työstetty yhdessä tasa-arvoasiantuntijoiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa.

Kommentit

Reetta Siukola THL

14.02.2019 10:56

Hei! Pakkauksen nimestä on käyty aika ajoin julkisuudessakin keskustelua. Juurikin mainitsemistasi syistä sekä sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta parempi nimi voisi olla esimerkiksi vauvapakkaus tai perhepakkaus.

Satu Ruuska

11.02.2019 21:30

Aikooko THL edistää myös äitiyspakkauksen nimen muuttamista pakkausta paremmin kuvaavaksi? Nykyinen nimihän osaltaan ylläpitää myyttiä äidistä vauvan ensisijaisena hoitajana.

Reetta Siukola THL

05.02.2019 15:26

Kiitos kommentista ja kysymyksestä! Sukupuolen moninaisuuden asiantuntijat kiinnittäisivät fysiologiset piirteet ennemminkin suvunjatkamiseen kuin sukupuoleen. Eri tarkoituksiin tehtyjä sanastoja voi toki edelleen käyttää myös.

Jouko Tuomisto THL

05.02.2019 13:43

Tasa-arvosanastossa sanotaan, että Sukupuolielin ei ole suositeltava termi. Toimittaessani oppikirjaa, jonka kielentarkastajana oli Kielitoimiston osastopäällikkö, nimenomaan ei pitänyt käyttää sanaa sukuelin vaan sukupuolielin. Suku tarkoittaa aivan eri asiaa kuin sukupuoli. Onko tällä nyt Kielitoimiston muuttunut kanta takana?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *