Maaliskuun 21. päivänä vietetään YK:n kansainvälistä rasisminvastaista päivää. Rasismi on alkuperään, ihonväriin, kulttuuriin, uskontoon tai äidinkieleen liittyvää syrjintää. Eurobarometrin 2019 mukaan etninen alkuperä, romanitausta ja ihonväri arvioidaan yleisimmiksi syrjinnän syiksi Suomessa.
Alkuperään liittyvä syrjintä näkyy selkeästi myös THL:n tutkimuksissa. Romanien hyvinvointitutkimus Roosan mukaan Suomen romaneista lähes joka toinen oli kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua tuntemattomilta ihmisiltä yleisellä paikalla kuluneen vuoden aikana. Tuoreen FinMonik-tutkimuksen mukaan reilusti yli kolmannes Suomeen muuttaneista oli kokenut syrjintää tutkimusta edeltävän vuoden aikana – heistä joka neljäs jopa viikoittain.
Kenenkään syrjintää kohdanneen tai sellaista todistaneen ei pitäisi jäädä keinottomaksi tai vaille apua. Syrjivien rakenteiden tunnistamisen ja purkamisen lisäksi myös yksilöiden on tärkeä tietää, miten syrjintää kohdatessa voi toimia. Tunnistatko sinä syrjinnän? Tiedätkö, miten auttaa syrjintää kohdannutta?
1. Syrjinnällä on monta muotoa
Syrjinnän kohteeksi voi joutua edellä mainittujen asioiden lisäksi minkä tahansa henkilöön liittyvän ominaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuslaki nostaa näistä esiin myös iän, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteet, terveydentilan, vammaisuuden sekä seksuaalisen suuntautumisen. Syrjityksi voi tulla myös läheisen henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Samanaikaisesti voi tulla syrjityksi useasta syystä.
Helpoiten tunnistettava syrjinnän muoto lienee suora syrjintä, jolloin jotakuta kohdellaan vertailukelpoisessa tilanteessa henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella huonommin kuin muita.
Rakenteellista syrjintää on vaikeampaa tunnistaa. Rakenteellinen syrjintä piilee käytännöissä ja säännöissä, jotka voivat vaikuttaa näennäisen yhdenvertaisilta, mutta tosiasiassa asettavat henkilön muita huonompaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Rakenteellista syrjintää on esimerkiksi tietyn kielitaidon edellyttäminen työnhaussa, vaikka se ei olisi työtehtävän kannalta välttämätöntä.
Myös häirintä on syrjintää. Häirintä on uhriin kohdistuvaa loukkaavaa käyttäytymistä, joka liittyy häirityn henkilökohtaiseen ominaisuuteen. Häirinnästä on kyse myös, kun häirityn henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella luodaan vihamielistä tai halventavaa ilmapiiriä.
Ohje tai käsky syrjiä on syrjintää, vaikkei kyseistä ohjetta oltaisi vielä noudatettu. Myös kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää. Kohtuullisilla mukautuksilla mahdollistetaan, että kaikki saavat palveluja yhdenvertaisesti: esimerkiksi vammaiselle henkilölle varmistetaan pääsy julkisiin tiloihin esteettömästi. Tällaisen järjestämättä jättäminen on syrjintää.
2. Syrjintä on laitonta
Syrjintä ei ole mitä tahansa ikävää kohtelua, vaan siihen liittyy juridisia näkökulmia. Kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun. Mikäli tulet syrjityksi, yhdenvertaisuuslaki on puolellasi ja pyrkii turvaamaan oikeutesi. Syrjintä on rangaistava teko myös rikoslaissa.
Laki määrittelee myös viranomaiset, joiden kuuluu valvoa yhdenvertaisuuslain toteutumista: yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset.
3. Syrjintään tulee puuttua
Syrjintäkokemuksesta on tärkeää uskaltaa kertoa luotettavalle henkilölle. Esimerkiksi työssäkäyvälle tämä voi tarkoittaa omaa esimiestä, koululaiselle tai opiskelijalle opettajaa tai muuta laitoksen henkilökunnan edustajaa. Myös viranomaisten puoleen on mahdollista kääntyä. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on asiakaspalvelu, johon voit ottaa yhteyttä syrjityksi tullessasi tai syrjintää kokeneen henkilön puolesta. Rikosuhripäivystys auttaa rikoksen, rikosyrityksen kohteeksi tai todistajiksi joutuneita.
Kun itse havaitset jotakuta syrjittävän, älä jää seuraamaan sivusta. Mene rohkeasti väliin. Syrjintää kokeneelta voi myös kysyä hänen omaa arviotaan tilanteesta ja tehdä selväksi, ettei vika ole hänessä. On arvokasta, jos voit tukea syrjintää kokenutta viemään asiansa eteenpäin toiselle auttavalle taholle.
On toki mahdollista huomata myös itse syrjineensä jotakuta. Syrjinnän piiloutuminen olemassa oleviin toimintatapoihin ja rakenteisiin tekee syrjinnän havaitsemisesta haastavaa. Voi olla lamaannuttavaa ja häpeää tai syyllisyyttä herättävää nähdä aiheuttaneensa toiminnallaan ikäviä seurauksia toisille. Rohkeutta on tällöin uskaltaa tiedostaa tapahtunut, ”apua, minähän syrjin!”, pyrkiä korjaamaan tilanne ja toimia vastaisuudessa toisin.
Helpommin sanottu kuin tehty: rajallinen ihmismieli kun toimii niputtamalla asioita eri kategorioihin. On helpompaa käsitellä monimutkaista maailmaa muodostamalla mielessään ihmisistä yhtenäisiä ryhmiä. Hälytyskellojen pitää kuitenkin soida aina, kun ryhmään liitetään kielteisiä mielikuvia ja niiden pohjalta toimitaan ihmisyksilöitä kohtaan. Syrjintä voi vaikuttaa uhrin terveyteen ja hyvinvointiin merkittävästi.
Kannustamme kaikkia tunnistamaan syrjintää sen eri muodoissaan ja puuttumaan siihen rohkeasti, jotta me kaikki tulisimme kohdelluksi yhdenvertaisemmin.
Lisätietoa
Ulkomaalaistaustaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa: FinMonik-tutkimus 2018-2019