Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteydessä puhutaan paljon palvelujen saavutettavuudesta. Jotta saavutettavuutta voitaisiin parantaa, on katse käännettävä erityisesti niihin, joille palvelut ovat saavuttamattomia.
Kouluterveyskyselyn tulokset tuovat esiin eroja nuorten välillä kouluterveydenhuollon palveluiden saavutettavuudessa. Esimerkiksi eri vähemmistöryhmiin kuuluvat nuoret uskaltavat kertoa terveystarkastuksessa asioistaan rehellisesti pääosin harvemmin verrattuna kaikkiin nuoriin. Myös sukupuolten välillä on isoja eroja. Pojat uskaltavat kertoa asioistaan ammattilaiselle selvästi tyttöjä useammin.
8.–9. -luokkalainen uskaltaa kertoa terveystarkastuksessa asioistaan rehellisesti Kouluterveyskyselyssä 2021, %.
Kouluterveyskyselyn tulokset herättävät pohtimaan, kenen tarpeeseen nykyinen palvelujärjestelmämme vastaa, ja ketkä jäävät ulkopuolelle. Hyvinvointialueilla on nyt sekä vastuu että mahdollisuus kehittää palveluista sellaiset, että jokainen nuori saa tarvitsemansa avun taustastaan, voimavaroistaan, tukiverkkonsa laajuudesta tai elämäntilanteestaan riippumatta.
Saavutettavat palvelut tuovat pitkällä tähtäimellä myös säästöjä. Terveystarkastuksen tapauksessa voidaan kysyä, onnistuvatko tarkastukset vastaamaan nuoren palvelutarpeeseen, jos esimeriksi sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvista nuorista vain puolet uskaltaa kertoa tarkastuksessa rehellisesti asioistaan . Jos ammattilaisella on osaamista sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvan nuoren kohtaamiseen, voi nuoren olla helpompi tuoda omia asioitaan esille terveystarkastuksessa. Näin on mahdollista tarjota nuorelle oikea-aikaista tukea ja ennaltaehkäistä raskaamman palvelun tarvetta myöhemmin.
Resurssien kiristyessä hyvinvointialueilla ei ole varaa hukata yhtäkään ammattilaisen ja nuoren kohtaamista siihen, että nuori jää yhteydenotosta huolimatta ilman apua. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamalla hyvinvointialue takaa kestävän ja hyvinvoivan alueen tulevaisuudessa.
Saavutettavuutta voi kehittää pienilläkin teoilla
Saavutettavuuden parantamisessa on olennaista kuulla nuoria itseään.
Osana Kansallista lapsistrategiaa järjestettiin Topaasia-dialogeja, jossa selvitettiin nuorten kokemuksia palveluista. Palvelut näyttäytyvät nuorille epäselvinä, eikä nuorille ole selvää, missä tilanteissa tai millaisiin asioihin voi pyytää apua. Avun hakeminen koetaan paikoin jopa pelottavana ja palveluun hakeutuminen hävettää.
Nuorten mukaan avun hakemista voi helpottaa pienilläkin asioilla. Nuoret toivovat selkeää kuvausta eri palveluista. Mitä tapahtuu, kun otan yhteyttä ammattilaiseen? Mitä palvelussa tapahtuu ja miksi? Mitä oikeuksia minulla on palvelussa? Nuoret toivovat myös esimerkiksi kouluihin lisää puhetta erilaisista hyvinvointiin ja pärjäämiseen liittyvistä haasteista, ja mistä apua voi saada.
Nuoret toivovat ammattilaisilta myös rennompaa otetta. Löhösohva ja ammattilaisen rento vaatetus – esimerkiksi värikkäät villasukat – voivat helpottaa jännittävää tilannetta. Ammattilainen voi myös lisätä sosiaalisen turvallisuuden tunnetta laittamalla vastaanotolle näkyville turvallisemman tilan periaatteet (ks. esim. Turvallisemman tilan ohjeistus) tai sateenkaarilipun.
Kokemustiedon kerääminen on parhaimmillaan win-win-tilanne
Alueella ja kunnissa voidaan hyödyntää Lapsistrategian aineistonkeruussa käytettyä Topaasia-dialogi -menetelmää, joka mahdollistaa tiedonkeruun esimerkiksi kokonaiselta ikäluokalta osana koulun toimintaa.
Nuorilta kerätty kokemustieto kannattaa käsitellä esimerkiksi verkostossa, johon kuuluvat sekä kunnan että hyvinvointialueen palveluiden kehittämisestä vastaavat ammattilaiset. Käsittelyn pohjalta laaditaan toimenpiteet palvelujen kehittämiseen sekä viestitään nuorille kerätyn tiedon vaikutuksista.
Näin nuorten osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet sekä palvelutietoisuus lisääntyvät. Samalla nuoret pääsevät puhumaan heitä mietityttävistä asioista kouluympäristössä, ja asioista tulee luontevia, mikä helpottaa avun pyytämistä.
Nuorten kokemusten perusteella palveluita voidaan kohdentaa vastaamaan entistä paremmin nuorten tarpeisiin. Kirsikkana kakun päällä, kokemustiedosta hyötyvät niin hyvinvointialue kuin alueen kunnat rakentaen samalla yhdyspintaa uusien rakenteiden sisällä. Onnistumisen edellytyksenä on, että toimintaa koordinoidaan ja siihen sitoudutaan.
Lue lisää
- Nuoret toivovat mutkattomia matalan kynnyksen palveluita – pahoinvointi ja palveluihin pääsyn vaikeus korostuvat tietyissä ryhmissä (thl.fi)
- Lasten ja nuorten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus : Kansallisen lapsistrategian toimenpiteen 14 raportti. Topaasia-dialogit
- Turvallisemman tilan ohjeistus
- Tietopaketti sateenkaarilapsista ja -nuorista ammattilaiselle