Asiantuntija vertasi hiljattain haastattelussa nuorten mielenterveyskriisiä tsunamiin. Tsunamin lailla on myös viime vuosina koulutettu ammattilaisia auttamaan mielenterveydellä oireilevia nuoria lyhytinterventiolla: vuorovaikutusohjantaan yli 1500, Cool Kids -menetelmään yli 400. Lisäksi lähes 700 ammattilaista on suorittanut koulutuksen nuorten omahoitojen ohjaamiseen ja 200 kognitiiviseen lyhytterapiaan, jotka ovat uusia hoitomuotoja.
Kansalainen ei saa koulutuksista terveyshyötyä, ellei työntekijä käytä osaamistaan koulutuksen jälkeen. Onkin tärkeää, että myös työntekijät pääsevät osalliseksi keskusteluihin siitä, miten he ovat nähneet näiden tuhansien koulutuksien järjestämisen tarpeen tai hyödyllisyyden.
Selvitämme ammattilaisten kokemuksia vuorovaikutusohjannasta
Vuorovaikutusohjantaa tarjoaa nuoren arkiympäristössä toimiva sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, kuten koulukuraattori, terveydenhoitaja tai psykologi. Osana IMAGINE-tutkimushanketta heidän kokemuksiaan menetelmän käyttöönotosta selvitetään haastatteluin ja kyselyin. Väitöskirjatutkija Emma Salusjärvi on vuoden ajan haastatellut ammattilaisia kysyen, miten he kokevat menetelmän sopivan työhönsä.
Ammattilaiset kertovat, että vuorovaikutusohjanta auttaa nuoria hyvin silloin, kun sitä pystytään tarjoamaan. Koko maassa tehdyn tilastoinnin perusteella nähdään, että käyntien jälkeen vain alle kymmenesosa nuorista on tarvinnut jatkohoitoa erikoissairaanhoidossa.
Vuorovaikutusohjanta on kustannustehokasta: siihen kouluttautumiseen menee viisi päivää, osa koulutuksesta voidaan toteuttaa verkkopohjaisena koulutuksena, ja työnohjaus jatkuu vuoden ajan ryhmämuotoisena. Nuoren hoitojaksoon tarvitaan kuusi käyntiä.
Valitettavasti menetelmän käyttö on kuitenkin jäänyt selvästi toivottua vähemmälle.
Hälyttävän moni ei enää käytä osaamistaan, resursointiin toivotaan apua johdolta
Ammattilaiset kertovat haastatteluissa, että vuorovaikutusohjanta kilpailee niukoista ajallisista resursseista muiden työtehtävien kanssa. Terveydenhoitajan täytyy priorisoida terveystarkastuksia, psykologin tehdä tutkimuksia.
Erityisesti monet psykologit kokevat, ettei lyhytinterventio tuo lisähyötyä peruskoulutukseen verrattuna. Toisaalta jotkut heistä kokevat menetelmäkoulutuksen jäsentäneen ja tehostaneen työtä.
Koulutetut ammattilaiset toivovatkin ajankäytön ja työtehtävien priorisointia yhdessä esihenkilöiden ja johdon kanssa etenekin silloin, kun kaikkien työtehtävien tekeminen ei näytä mahdolliselta. Jotta työnkuvaan voidaan tuoda uutta, on jotain vanhaa jätettävä pois. Usein tarpeen olisi lisätä henkilöstömäärää.
Jotta osaaminen tulisi käyttöön, olisi tärkeää, että esihenkilöt ja johtajat ratkoisivat työntekijöiden ajankäytöllisiä haasteita yhdessä keskustellen.
Onko vuorovaikutusohjanta tehokkaampaa kuin tavanomainen apu?
Kun koulutuksiin on investoitu paljon aikaa ja resurssia, on tärkeää arvioida myös investoinnin hyödyt. Nyt emme vielä tiedä, onko lyhytintervention koulutuksesta lisähyötyä verrattuna ammattilaisen perustutkintoon perustuvaan osaamiseen.
Suomessa ei ole käytettävissä aineistoa siitä, mitä apua masentunut nuori tavallisesti saa. Osana IMAGINE-tutkimusta kuvaamme, millaista apua nuoret ovat saaneet.
Saadun avun hyödyt ja haitat arvioi nuori itse, työntekijä ja, jos nuori antaa luvan, nuoren huoltaja. Varmistamme, että mukana on riittävästi toisaalta tavanomaista tukea tai hoitoa, toisaalta vuorovaikutusohjantaa saaneita nuoria, jotta näiden hyötyjä, haittoja ja kustannusvaikuttavuutta voidaan verrata.
Selvitämme masennuksen hoidon tilannetta
IMAGINE-tutkimuksen seuranta-aineiston keruu on aloitettu keväällä 2024 ja nuorten rekrytointi kouluissa seulomalla jatkuu helmikuuhun 2025. Jo nyt nähdään, että puolet masennusoireita raportoivista nuorista ei ole hakenut tai saanut apua. Osalla toimintakyky ei ole laskenut, mutta valitettavan moni ei ole kertonut aikuisille, vaikka oireilee vakavasti monella mittarilla.
Silloin kun nuori kertoi saaneensa apua masennukseen, vuorovaikutusohjantaa oli saanut vajaa puolet. Hoidon saatavuus on siis parantunut koulutusten myötä.
Nuorten seurantatutkimuksessa on jo 600 nuorta, mutta heidän joukostaan on löytynyt hyvin vähän heitä, jotka olisivat saaneet apua masennukseen. Tavoitteena on, että tunnistaisimme seurannan aikana yhteensä 100 nuorta, jotka ovat saaneet vuorovaikutusohjantaa, ja 200 nuorta, jotka saavat muuta tukea tai hoitoa masennuksen vuoksi. Keväällä 2025 keräämme tukea tai hoitoa saaneita nuoria myös ammattilaisten rekrytoimana, jotta saamme vastattua kysymyksiin vuorovaikutusohjannan hyödyistä ja haitoista. Tässä yhteydessä keräämme ammattilaisilta tietoa siitä, millaiseksi he kokevat osaamisensa erilaisten nuorten ja masennuksen auttamiseen.
Opiskeluhuollon ammattilainen hyvinvointialueella: jos haluat auttaa tekemään näkyväksi millaista apua nuoret saavat mielenterveytensä tueksi, katso lisätietoja IMAGINE-tutkimuksesta alla olevasta linkistä.
Lisätietoja:
Lue lisää nuoren rekrytoimisesta mukaan IMAGINE-seurantatutkimukseen.