Valtaosa ihmisistä kokee, että sähköisillä palveluilla ei voida korvata kasvokkaisia tapaamisia. Luottamuksen vahvistaminen sähköisiä palveluita kohtaan on siten entistä tärkeämpää, jotta sähköiset palvelut koettaisiin varteenotettavina vaihtoehtoina; sellaisina palveluina, jotka tuottavat lisäarvoa omalle terveydelle tai hyvinvoinnille.
Terveydenhuollon asiakkaat ovat lisänneet Omakannan käyttöä
Vuoden 2020 FinSote-väestökyselyn (n= 6 023) mukaan 64 prosenttia 20 vuotta täyttäneistä oli käyttänyt Omakantaa kuluneen vuoden aikana. Vastaajista, jotka olivat asioineet puhelimitse tai kasvokkain sosiaali- tai terveydenhuollossa, jopa 40 prosenttia oli ohjattu käyttämään sähköisiä palveluja, kuten Omakantaa. Terveydenhuollon sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt edellisestä tiedonkeruusta, joka toteutettiin vuonna 2017.
Digitalisaatiokehitys on vaikuttanut voimakkaasti terveydenhuollon palveluissa. Sosiaalihuollossa kehitys taas näyttäytyy maltillisempana. Esimerkiksi sosiaalihuollon organisaatiot ovat voineet liittyä Kantaan (vapaaehtoisesti) vasta vuodesta 2018 alkaen. Niiden tuottamia asiakastietoja ei ole kuitenkaan voinut palvelussa näyttää vielä, mutta alkukesästä 2021 hyväksytyn uuden asiakastietolain myötä sosiaalihuollon tietojen vaiheittainen näyttäminen Omakannassa tulee mahdolliseksi.
Asiakkaat ovat tyytyväisiä Omakantaan, mutta kehittämistarpeita löytyy
Omakanta-palvelun käyttäjät olivat pääasiassa tyytyväisiä palvelun laatuun. He antoivat palvelulle kouluarvosanaksi 8 +, kun kunnan tai alueen sähköisten palveluiden keskiarvoksi muodostui 7½. Toisaalta koko väestöstä jopa 15 prosenttia ei kokenut sähköisiä palveluja riittävän esteettömiksi, mikä on huolestuttava signaali. Sähköisten palvelujen käytettävyyden eteen tulee tehdä nyt painokkaasti töitä, jotta saavutetut käyttäjämäärät eivät käänny laskuun, vaan jatkavat nousua.
FinSote-väestökyselyssä kysyttiin myös toiveita Omakannan kehittämisestä. Vastaajia pyydettiin valitsemaan Omakannan yhdeksästä kehityskohteesta enintään kolme toiminnallisuutta, joita tulisi toteuttaa. Eniten (64 %) toivottiin rokotuskorttia, mikä on sittemmin ehtinyt jo osittain toteutua. Kesällä 2021 otettiin nimittäin käyttöön ensin kansallinen ja sitten Euroopan laajuinen sähköinen koronarokotustodistus, jotka kehitettiin pandemian hillinnän tarpeisiin. Todistus on saatavilla Omakanta-palvelusta, mikä on näkynyt myös palvelun käyttäjämäärän kasvuna.
Moni toivoo nykyistä enemmän tietoa ja työkaluja oman terveytensä ja hyvinvointinsa hoitoon
Toiseksi eniten ääniä Omakannan kehitystoiveista sai ”Selitykset siitä, mistä saadut laboratoriovastaukset kertovat”. Toimintoa toivoi 59 prosenttia vastaajista. Kolmas toivottu ominaisuus oli tulevien ajanvarausten ja niitä koskevien ohjeiden näkyminen palvelussa, mitä toivoi 39 prosenttia vastaajista. Voimassa olevat diagnoosit -näkymää ja mahdollisuutta tallentaa omia mittaustuloksia Omakantaan taas toivoi 37 prosenttia vastaajista, omat lääkkeeni -näkymää (lääke, annos, ottoaika) 32 prosenttia vastaajista.
Tulokset viittaavat siihen, että monet toivovat nykyistä enemmän tietoa omasta terveydestään sekä työkaluja oman terveytensä hoitoon. Hyvä uutinen on siis se, että näistä toiminnoista monia ollaan parhaillaan kehittämässä. Esimerkiksi kansallisen lääkelistan arvioitu käyttöönotto on vuosina 2024–2026 ja täysi-ikäisen läheisen puolesta on voinut asioida alkuvuodesta 2021, mitä toivoi 13 prosenttia vastaajista. Jo aikaisemmin Omakannassa on voinut katsoa enintään 10-vuotiaiden lasten tietoja ja vuodesta 2020 alkaen myös 11–17-vuotiaiden lasten tietoja, mikäli päätöskyvyltään kypsäksi arvioitu nuori ei ole sitä kieltänyt.
Vähiten kehittämiskohteista toivottiin terveydenhuollon palveluihin myönnetyt palvelusetelit -näkymää (kahdeksan prosenttia) ja sosiaalihuollon kirjausten tarkastelua (seitsemän prosenttia). Prosenttiosuudet kuulostavat ehkä pieniltä, mutta kohderyhmien kokoon nähden niitä toivottiin paljon, mikä on positiivinen merkki muun muassa sosiaalihuollon tiedonhallinnan uudistamisen parissa työskenteleville toimijoille.
Työkaluja terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon kehitetään yhteistyössä
Omakanta-palvelua on kehitetty ja sen toiminnallisuuksia lisätty jatkuvasti. Tavoitteena on, että eri toiminnallisuuksien käyttö edelleen yleistyy yhtenä itsestä tai läheisestä huolehtimisen keinona. Kehitystyötä on sosiaali- ja terveysministeriön strategisessa ohjauksessa toteutettu eri vaiheissa niin Kelassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kuin Fimeassa. Tietopohjaa kehittämiselle taas on tarjonnut esimerkiksi THL:n tutkimushanke ”Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi” (STePS), jonka viimeisimpiin väestöä koskeviin tuloksiin edellä viitattiin.
Kehitystyön jalkauttaminen ei ole yksinkertaista, sillä uusien ominaisuuksien käyttöönotto vie aikaa viikoista jopa vuosiin. Tämä johtuu siitä, että niiden vaatimat muutokset tulee ohjelmoida ammattilaisten asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, joita on Suomessa useita. Samasta syystä uudet ominaisuudet eivät aukea kaikille samanaikaisesti vaan sen mukaan, mitä tietojärjestelmää palveluntarjoaja käyttää.
Toisaalta Suomessa on tehty perusteellista pohjatyötä, mitä hyödynnettiin esimerkiksi koronarokotustodistuksen käyttöönotossa. Todistuksen luomisessa käytettiin hyväksi jo olemassa olevaa rakenteista kirjaamismallia, jonka myötä tieto saadusta rokotuksesta oli mahdollista poimia osaksi todistusta. Jatkossa tietojen toisiokäyttö tulee lisääntymään, kun uuden asiakastietolain avaamia mahdollisuuksia päästään käytännössä soveltamaan.
Lue lisää
Kyytsönen, M., Aalto, A., & Vehko, T. (2021a). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: Väestön kokemukset. THL, raportti 7/2021
On hienoa, että tällainen omakanta-palvelu on luotu niille, jotka sitä kokevat tarvitsevansa, mutta ketään ei pidä pakottaa tai edes painostaa sen käyttäjäksi. Terveystiedot on sensitiivisiä henkilötietoja, jotka eivät yleisesti kuulu muille kuin potilaalle, hoitavalle henkilökunnalle ja lähiomaisille. Terveystietojen systemaattinen kokoaminen julkisen vallan keskusrekisteriin on nähdäkseni Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kieltämää massavalvontaa, joten sitä olisi syytä tarkastella jonkinlaisena rikoksena ihmisyyttä vastaan. Ihmisyyteen kuuluu myös oikeus yksityiselämän suojaan, jonka ytimessä on suoja viranomaisia vastaan.
Loukkausta vielä pahentaa se, että palvelun käyttö edellyttää vahvaa tunnistautumista. Tietoja näistä tunnistautumistapahtumista on lain mukaan säilytettävä viisi vuotta. Sivullinenkin taho saa näin tiedon terveystietopalvelussa asioinnista ja on velvollinen tätä tietoa säilyttämään.
Saattaapa siis olla, että ”ei-käyttäjien” tyytyväisyys omakantaan on ehkä merkittävästikin alhaisempi kuin käyttäjien…
Hei fyysikko!
Omakannan käyttö on vapaaehtoista. Palvelun toteutuksessa on noudatettu Suomen ja EU:n lainsäädäntöä. Kela toimii palvelun rekisterinpitäjänä, mutta potilastietojen rekisterinpitäjä on se terveydenhuollon toimintayksikkö, joka ne on palveluun tallentanut.
Suosittelen sinua tutustumaan tästä aiheesta Kanta.fi-sivustolle koottuihin tietopaketteihin: https://www.kanta.fi/tietojen-kaytto-ja-turvallisuus & https://www.kanta.fi/ammattilaiset/potilastiedon-arkisto . Sivustolla mm. kerrotaan näin:”Kirjautujan henkilökohtaisia tunnistetietoja ei kerätä. Ei myöskään tietoa siitä, miten hän Omakanta-palvelussa liikkuu ja mitä siellä tekee.”
Palvelu mahdollistaa myös omien tietojen käytön valvonnan, eli palvelusta näet, kuka on käsitellyt tietojasi. Tietojasi voidaan käsitellä esimerkiksi silloin, kun asioit mökkipaikkakuntasi terveyskeskuksessa, jossa käytetään eri potilastietojärjestelmää kuin kotipaikkakunnallasi.