Jouluaatto on ongelma erityisesti tänä vuonna kun aatto asettuu hiukan ikävästi lauantaille, joten ilmaisten vapaapäivien määrä meille kuukausipalkkaisille jää vaivaiseen yhteen. Valoisa näkymä löytyy tulevasta joulusta, silloinhan aatto on sunnuntaina, puhumattakaan niistä vuosista kun aatto on maanantaina tai keskiviikkona!
Niinä vuosina todellakin pitää palata pohjoismaisen joulurauhan julistuksen juurille. Joulurauhaa kun tarvittiin, koska juhlapyhien tuoma ylimääräisen vapaa-ajan pelättiin tuottavan levottomuuksia! Kristillisissä maissa jopa sodankäyntikin on keskeytetty jouluna. Ramadanin ajalla ei taida olla samoja merkityksiä?
Joulu on ongelma, syömisen ja etenkin juomisen tolkuttomuudessaan. Monille se merkitsee liiallista lihan- ja sokerinsyöntiä, jota sitten podetaan muutama viikko laihdutusohjelmien äärellä. Aivan liian moni juhlistaa juhlaa tarpeettoman monella alkoholiannoksella, THL-spesifiä ilmausta käyttääkseni.
Positiivisen kautta ajatellen taas ensi jouluna asiat ovat huonommin, sillä silloin vahvempia korjaussarjoja voi mennä vaikka jouluaattona hakemaan lisää ns. maitokaupoista. Tosin en tiedä, missä sellaisia nykyään on. Toiseksi ’eurooppalaisen’ juomakulttuurin suomentaminen tapahtuu, jos eduskunta hyväksyy lähinnä panimoteollisuuden tuottaman uuden alkoholilain. On siinä entisellä THL:n pääjohtajalla savottaa.
Joulu on ongelma. Pieni tai isompi, sellaisille Suomessa oleville, jotka eivät siitä pahemmin perusta. Viime viikkoina on puhuttu paljon paperittomien tai laittomien maassa olijoiden asemasta. Tuleeko heille antaa muuta kuin matkalippu johonkin, voiko antaa ruokaa tai jopa rahaa?
Miten hoitaa Suomenkin allekirjoittamien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellytykset esimerkiksi majoituksen järjestämisestä? Hitaimmin asiassa on toiminut valtio ja nopeimmin kolmas sektori sekä erityisesti evankelis-luterilaiset seurakunnat.
Kirkko tarjoaa suojaa ja ruokaa yhdessä vapaaehtoisten kanssa, ilman evankeliointia. Tosin kirkko ei ole vielä joutunut ottamaan kantaa ’varsinaisiin paperittomiin’, sillä yöpyjät ovat toistaiseksi olleet pääosin suomalaisia ja Baltiasta sekä itäisestä Euroopasta tulleita asunnottomia. Toteutuupa joidenkin vaatima suomalaiset ensin -periaate tässäkin.
Turun taas kohta kuultava julistus ei taida yhtä pitkälle kantaa kuin taannoin kirkkojemme kellot? Joulurauhaa Aleppoon, Beirutiin, Mosuliin, Kabuliin, Bagdadiin, Itä-Ukrainaan, Karachiin, Mogadishuun – ja Berliiniin, suosikkipyöräilykaupunkiini!
Maailman hätä on yhä lähempänä myös meidän jouluamme, ehkä siksikin joululla on väliä?
Joulurauhaa!