Onko meillä varaa olla panostamatta mikrobilääkeresistenssin torjuntaan?

Mikrobilääkkeet, eli bakteerien, virusten, sienten, ja parasiittien aiheuttamien infektioiden hoitoon kehitetyt lääkkeet, ovat yksi viime vuosisadan suurista keksinnöistä. Lääkkeiden teho uhkaa kuitenkin hävitä kun mikrobit ovat alkaneet kehittää vastustuskykyä eli resistenssiä niitä vastaan.

Varsinkin bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoon kehitetyt lääkkeet ovat menettäneet tehoaan. Resistenssin yleistymisen pelätään vievän meidät takaisin aikaan, jolloin infektiotauteihin ei ollut hoitoa ja ihmiset kuolivat arkisiin tauteihin kuten keuhkokuumeeseen. Lisäksi syöpähoitoja, elinsiirtoja ja tiettyjä suuria leikkauksia ei voida toteuttaa, jos potilaiden infektioita ei voi ehkäistä ja hoitaa antibiootein.

Resistenssin aiheuttamat kuolemat ovat estettävissä

Mikrobilääkeresistenssin kehittymisestä on paljon tutkittua tietoa, ja varsinkin Euroopassa tieto on varsin hyvälaatuista. Lähes kaikki mittarit osoittavat, että resistenssiongelma pahenee. Tilanne on huonontunut koko 2000-luvun ja huonontuu myös jatkossa, joskin eri tahtiin eri maissa ja maanosissa.

Pelkkä resistenssiprosenttien tarkastelu ei kerro miten laajasta ongelmasta on kyse. Euroopan tautikeskus ECDC on tehnyt erilaisia mallinnuksia ja arvioi, että EU/EAA-alueella 33 000 ihmistä kuolee vuosittain mikrobilääkeresistenssin seurauksena. Luku on yhtä suuri, kuin jos Euroopassa putoaisi 100 keskikokoista matkustajalentokonetta joka vuosi. Meillä Suomessa lähes 100 ihmistä menehtyy vuosittain mikrobilääkeresistenssin vuoksi.

Me emme hyväksyisi sitä, jos Euroopassa putoaisi vuosittain 100 lentokonetta. Kuolemat estettäisiin laittamalla kaikki koneet lentokieltoon, vaikka siitä olisi suurta haittaa kaupankäynnille, matkailulle ja taloudelle. Myös resistenttien mikrobien aiheuttamat kuolemat ovat estettävissä.

Uhkaan on herätty

Maailmalla onkin viime vuosina havahduttu mikrobilääkeresistenssin aiheuttamaan uhkaan. Yksi merkittävimmistä toimijoista on Maailman terveysjärjestö WHO, joka julkaisi maailmanlaajuisen toimintaohjelman mikrobilääkeresistenssin pysäyttämiseksi vuonna 2015.

Myös Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on nostanut mikrobilääkeresistenssin asialistalleen. Tänä vuonna julkaistiin YK:n pääsihteerin alaisen asiantuntijaryhmän (IACG) raportti toimenpiteistä mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.

IACG:n ehdottamat toimenpiteet ovat meille entuudestaan tuttuja. Suomi laati mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallisen toimintaohjelman vuonna 2017. Ohjelma sisältää lähes kaikki asiantuntijaryhmän ehdotukset. Asiantuntijaryhmä kehottaa jäsenmaita varmistamaan, että kansallinen torjuntaohjelma myös toteutuu. Se vaatii osin erillistä rahoitusta, jota Suomella, toisin kuin Ruotsilla ja Norjalla, ei ole.

Torjunta maksaa 1,5 euroa per suomalainen

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ja ECDC ovat arvioineet kansallisten torjuntatoimien kustannuksia. Euroopan alueella 80 prosenttia mikrobilääkeresistenssin aiheuttamista kuolemista voitaisiin estää, jos torjuntaan panostettaisiin vuosittain 1,5 euroa henkeä kohden. Suomessa tämä tarkoittaisi 8,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Käsihygienian ja tartuntojen torjunnan parantaminen hoitolaitoksissa sekä niissä tapahtuva mikrobilääkekäytön ohjaaminen ovat kaikkein kustannustehokkaimpia keinoja torjua mikrobilääkeresistenssiä. Siksi torjuntatoimet ja rahoitus tulisi kohdistaa ensisijaisesti niihin.

Tiedämme siis, mitä mikrobilääkeresistenssin aiheuttamat riskit ovat, mitä sen torjumiseksi tulisi tehdä ja paljonko se maksaa. Poliittisten päättäjien tehtävä on arvioida onko Suomella varaa mikrobilääkeresistenssin torjuntaan – tai torjunnan laiminlyöntiin.