Dengue on hyttysen piston välityksellä leviävä kuumetauti, jonka Maailman terveysjärjestö WHO nosti tänä vuonna yhdeksi suurimmista terveysuhista. Taudin esiintyvyys onkin kasvanut viime vuosikymmeninä valtavasti.

Osa kasvusta selittyy sillä, että tauti tunnetaan paremmin ja sen diagnostiikka on parantunut. Samaan aikaan myös matkailu on lisääntynyt, jolloin yhä useammalla matkailijalla on riski saada tartunta. Pro gradu -tutkielmassani pääsin pureutumaan tarkemmin suomalaisten matkailijoiden denguetartuntoihin.

Kaakkois-Aasian lomakohteet korostuvat

Dengue eroaa esimerkiksi malariasta siten, että tautia levittävä hyttynen on aktiivinen myös päivällä, viihtyy erityisesti kaupungeissa ja hakee suojaa myös sisätiloista. Denguetartunnoista yli puolet on täysin oireettomia, mikä hankaloittaa todellisen tartuntamäärän arvioimista.

Tutkimuksen perusteella lähes kaikki suomalaisten matkailijoiden tartunnat ovat peräisin Aasian, erityisesti Kaakkois-Aasian lomakohteista ja yli puolet yksin Thaimaasta. Muita esille nousseita kohteita Aasiassa olivat Indonesia, Vietnam ja Sri Lanka.

Kaikki nämä maat ovat myös eurooppalaisissa tilastoissa kohteita, joista matkailijat saavat eniten denguetartuntoja.

Vaikka suurin osa tartunnoista on peräisin Thaimaasta, matkailijamääriin suhteutettuna suurin riski saada denguetartunta on kuitenkin Malediiveilla.

Tartunta saadaan tavallisella rantalomalla

Thaimaan sekä muiden Aasian kohteiden suosio suomalaisten keskuudessa erityisesti talven lomakohteena näkyy tuloksissa, sillä suurin osa tartunnoista oli saatu tammi-huhtikuun välisenä aikana. Tämä erottaa suomalaiset matkailijat eurooppalaisista, sillä Euroopan tasolla tartunnat saadaan useimmiten kesäkuukausien aikana.

Suurin osa tartunnan saaneista oli ollut niin sanotulla tavallisella lomamatkalla. Useimmat yöpyivät hotellissa ja viettivät aikansa pääasiallisesti rannalla. Matkalle lähdettiin lähes aina yhdessä jonkun kanssa.

Tartunnan saaneita ei siis voida luokitella perinteisiksi riskimatkailijoiksi, jotka matkaavat pääasiallisesti yksin, eivät varaa majoituksiaan ennalta ja yöpyvät joko hostelleissa tai paikallisten luona.

Tulokset kertovat pikemminkin siitä tavasta, jolla Kaakkois-Aasian lomakohteisiin tyypillisimmin matkustetaan ja millaisiksi niiden terveyteen liittyvät riskit mielletään. Rantalomalle lähdetään rentoutumaan, eikä dengueriskiin osata varautua.

Tästä kertoo myös se, että vaikka osa tartunnan saaneista oli huomannut matkalla hyttyset ja niiden pistot, sillä ei ollut vaikutusta hyttysiltä suojautumiseen.

Puutteita riskin tiedostamisessa sekä hyttysiltä suojautumisessa

Suurin osa tartunnan saaneista ei ollut tietoisia matkakohteen dengueriskistä ennen matkaan lähtöä, eivätkä he näin ollen myöskään etsineet tietoa hyttysiltä suojautumisesta.

Mielenkiintoista oli, että vaikka yli puolet vastaajista kertoi suojautuneensa hyttysiltä, he olivat silti saaneet denguetartunnan. Tutkimuksessa kävikin ilmi, että hyttysiltä ei suojauduttu lainkaan päivällä, jolloin tautia levittävä hyttynen on aktiivisimmillaan.

Sen sijaan suojautuminen painottui selkeästi iltaan ja auringonlaskun jälkeiseen aikaan. Tämän vuoksi mahdolliset suojautumiskeinot eivät olleet toimivia denguetartuntojen ehkäisemiseksi.

Päiväaikaan hyttysiltä voi suojautua esimerkiksi vaaleilla, kevyillä, mielellään myös peittävillä vaatteilla sekä käyttämällä hyttyskarkotetta paljailla iho-alueilla aurinkorasvan päällä. Suurin osa Suomessa myytävistä iholle levitettävistä hyttyskarkotteista on tehokkaita myös tropiikin hyttysiä vastaan.

Tietoa erityisesti päiväaktiivisesta hyttysestä tulisi lisätä

Tutkimuksen perusteella tietoa denguesta ja riskistä saada tartunta myös suosituissa rantalomakohteissa tarvitaan lisää. Näyttäisi siltä, että matkailijat mieltävät, että suurin riski saada hyttysten välittämä tauti on sademetsissä tai muissa luontoympäristöissä ja ilta-aikaan.

Tämä ei kuitenkaan päde denguen kohdalla. Myös urbaanissa ympäristössä ja päiväsaikaan täytyy suojautua hyttysiltä. Samaiset päiväaktiiviset Aedes-suvun hyttyset levittävät denguen lisäksi myös muun muassa zikavirusta sekä chikungunyaa. Kaikissa näissä taudeissa ainoa keino välttää tartunnan saaminen on suojautua hyttysen pistoilta.

Muista siis tarkistaa ennen matkaa kohteen tautiriski, käytä vaaleita ja kevyitä vaatteita ja lisää välillä aurinkorasvan päälle myös hyttyskarkotetta!

Lue lisää:

Dengue in Finnish international travelers, 2016–2019 – A retrospective analysis of places of exposure and factors associated with the infection. 
Oulun yliopisto

Hyttysen pistoilta suojautuminen
Matkailijan terveysopas

Dengue
Matkailijan terveysopas

Ten threats to global health in 2019
WHO

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *