Vaikka on talvi ja pakkasta, moni Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tekee työtä Kasteessa. Siis mitä? Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma vuosille 2012–2015 ja sen toimeenpanosta vastuu kuuluu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, strateginen johto sosiaali- ja terveysministeriölle.
Yksi Kasteen tärkeitä tavoitteita on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Mietin, miten hyvinvointi- ja terveyserot näkyvät ikäihmisten elämässä. Ikäihmisten terveys ja toimintakyky säilyvät nykyään hyvinä pitkään, mutta ikäihmiset eivät ole suinkaan yhtenäinen ryhmä. Teppo Kröger Jyväskylän yliopistosta puhuu ”toimintakyky-arpajaisista” joissa perimällä on suuri merkitys. Ja on sukupuolierot, koulutuserot, asumisen erot jne.
Voidaankin sanoa, etteivät ikäihmiset eroa muista ikäryhmistä eriarvoisuudessa. Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat suuria. Ne ihmiset, jotka kokevat taloudellisen asemansa hyväksi, tuntevat myös olevansa terveempiä. Kuolleisuuserot ovat viime vuosina jopa kasvaneet tai olleet kasvamaan päin. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden ja ylempien toimihenkilöiden elinajanodote on pidentynyt nopeammin kuin peruskoulutuksen saaneiden ja työntekijäammateissa toimivien.
Tyly totuus on, että köyhä työikäinen on köyhä eläkeläinen. Vanhuus on eletyn elämän loppupää, ja koetulla eriarvoisuudella on juurensa eletyssä elämässä. Hyvinvointi- ja terveyserojen taustalla ovat lapsuuden ja aikuisuuden toimeentulo, asuminen, ympäristö ja työolot.
Iäkkäiden naisten yksinasuminen on yleisempää kuin iäkkäiden miesten. Yksinasuminen ja pieni eläke yhdessä kasaavat naisille köyhyysriskiä. Ja tutkimukset osoittavat toisaalta myös, että avo- tai avioliitolla on terveyttä edistävä vaikutus, kun taas yksinasumisella on epäedullinen vaikutus terveyteen. Vanhat pariskunnat, joita nyt on paljon enemmän kuin 20 vuotta sitten, pärjäävät kotona entiseen malliin auttamalla ja tukemalla toisiaan toimintakyvyn mukaan. Lapset liittyvät avioliittoon ja aikuisten lasten tuki on merkittävää.
Mitä voidaan tehdä eriarvoisuudelle vanhuudessa?
Vuosi sitten valmistui Duodecimin ja Suomen Akatemian johdolla konsensuslausuma Kohti parempaa vanhuutta. Tämä asiantuntijoiden viesti oli tarkoitettu myös lainlaatijoille, jotka tekivät hartiavoimin töitä, jotta iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeet ja palvelujen hyvä laatu saisivat lakiperustan. Nostan konsensuslausumasta esiin kolme asiaa:
- Toimintakykyä voi parantaa ja sairauksia ehkäistä vanhuusiässäkin.
- Ikäsyrjintä on lopetettava ja vanhojen ihmisten osallisuutta vahvistettava.
- Itsemääräämisoikeus on hoidon keskeinen ohjenuora.
Uusi ikäpalvelulaki saatiin vilkkaan ja monipolvisen keskustelun jälkeen säädettyä ja se tulee voimaan kesällä. Lain tarkoitus on lisätä ikäihmisten osallisuutta ja sen vahva viesti on, että vanhan ihmisen tulee saada hyvää hoitoa ja hoivaa. Osallisuus merkitsee, että iäkäs henkilö nähdään ensisijaisesti aikuisena ja hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioitetaan. Vanheneminen tuo mukanaan palvelutarpeita, joihin tulee vastata iäkkään omaa näkemystä kunnioittaen.
Kaste-ohjelman yksi osa-alue on ikäihmisten palvelujen parantaminen ja sisältöjen uudistaminen. Se onkin tärkeä lain toimeenpanon tukirakenne. Eikä Kaste ole vain hankkeita vaan myös laajaa yhteistyötä esimerkiksi kuntien, järjestöjen ja tutkimus- ja kehittämisyksiköiden kesken.
Lue lisää
Kaventaja-verkkopalvelu kertoo hyvinvointi- ja terveyseroista